Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 Mik muuttuu 1 8 2017

  • Slides: 15
Download presentation
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 – Mikä muuttuu 1. 8. 2017? Maija-Liisa Rantanen / 16. 11.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 – Mikä muuttuu 1. 8. 2017? Maija-Liisa Rantanen / 16. 11. 2016

 • Historialliset juuret ovat fröbeliläisessä pedagogiikassa – Aikuisen ohjaama didaktinen toiminta, työtehtävät, luova

• Historialliset juuret ovat fröbeliläisessä pedagogiikassa – Aikuisen ohjaama didaktinen toiminta, työtehtävät, luova leikki – Pohjoismaiden ensimmäinen kansanlastentarha, Helsingin Fröbel-laitos, 1890 – Turussa: 1868 Ebba Böckerin perustama yksityinen lastentarha, 1892; Työväenyhdistyksen perustama lastentarha, 1899 ensimmäinen suomenkielinen kansanlastentarha Nya finska Barnträdgården, Itäinen Pitkäkatu 27 • 1970 -1990 -lukujen behavioristinen didaktiikka, toimintatuokiokeskeisyys, hoidollisen näkökulman korostuminen • Uuden tieteellisen tutkimuksen tuoma tieto lapsesta aktiivisena oppijana, sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys • Lasten näkökulman lisääntyvä huomioiminen, lasten osallisuus, lapsilähtöisyys Pedagogiikan kehitys aikuisjohtoisuudesta lapsilähtöisyyden suuntaan vanhan tradition pohjalle rakentuen Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehitys

Lyhyt katsaus varhaiskasvatuksen sisällön ohjauksen historiaan • 1954 – 1960 paikallinen sosiaalihuollon kausi –

Lyhyt katsaus varhaiskasvatuksen sisällön ohjauksen historiaan • 1954 – 1960 paikallinen sosiaalihuollon kausi – Päivähoitopalveluiden ideologia työvoima- ja sosiaalipoliittinen sekä lastensuojelullinen • 1970 – 1993 valtiollisesti johdettu hyvinvointipalveluiden rakentamisen kausi – Päivähoitojärjeselmästä kehittyi keskeinen osa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja sen universaalia sosiaalipalvelua subjektiivisine päivähoito-oikeuksineen. Aikakaudelle tyypillistä oli valtion vahva rooli normiohjauksessa ja sen tukena resurssiohjaamisessa. Valtio ohjasi ja kohdensi resursseja palvelujärjestelmän rakentamiseen ja päivähoitopaikkojen määrälliseen lisäämiseen. – Sosiaalihallituksen yleiskirjeet ja oppaat – Iloiset toimintatuokiot 1975, alle ja yli kolmivuotiaiden päivähoitosuunnitelmat 1986 ja 1988 – Kasvatustavoitekomitean mietintö 1980

Lyhyt katsaus varhaiskasvatuksen sisällön ohjauksen historiaan • 1993 – 2000 informaatio-ohjauksen kausi – Kunnallinen

Lyhyt katsaus varhaiskasvatuksen sisällön ohjauksen historiaan • 1993 – 2000 informaatio-ohjauksen kausi – Kunnallinen itsehallinto vahvistui – Stakes perustettiin – Valoa I ja II – Varttua (varhaiskasvatuksen sähköinen tietoportaali) perustettiin – 1998 esiopetus määritellään osaksi perusopetuslain uudistusta opetusministeriön toimialalle • 2000 – ohjelmaohjaamisen kausi – KASTE – Päivähoito ja varhaiskasvatus siirtyi sosiaalipalvelusta osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää valtionhallinnon ohjauksen siirryttyä vuoden 2013 alusta STM: stä OKM: öön

Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset / opetussuunnitelman perusteet • Valtion periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista 2002 •

Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset / opetussuunnitelman perusteet • Valtion periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista 2002 • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003 (tarkistettu painos 2005). Stakes - suositus • Varhaiskasvatuslaki 1. 8. 2016 (Päivähoitolaki 1973) • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - määräys

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet • Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 – määräys (uudistetut painokset 2003 ja

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet • Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 – määräys (uudistetut painokset 2003 ja 2009) • Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 - määräys • Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 - määräys

Varhaiskasvatuslaki 2 a §, tavoitteet • 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista

Varhaiskasvatuslaki 2 a §, tavoitteet • 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; • 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; • 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; • 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; • 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;

Varhaiskasvatuslaki 2 a §, tavoitteet • 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää

Varhaiskasvatuslaki 2 a §, tavoitteet • 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; • 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; • 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; • 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; • 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Mikä muuttuu? • Suosituksesta normiksi – Perinne varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteuttamisen valinnan vapaudesta muuttuu yhtenäiseksi

Mikä muuttuu? • Suosituksesta normiksi – Perinne varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteuttamisen valinnan vapaudesta muuttuu yhtenäiseksi linjatuksi varhaiskasvatuksen pedagogiikaksi osaksi koulutusjärjestelmää. Opetussuunnitelma ohjaavana asiakirjana. • Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle – Ajattelu ja oppiminen – Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu – Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot – Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen – Osallistuminen ja vaikuttaminen

Mikä muuttuu? • Pedagogiikka vahvistuu: pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus – Lastentarhanopettajien

Mikä muuttuu? • Pedagogiikka vahvistuu: pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus – Lastentarhanopettajien rooli vahvistuu: vastuu lasten varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnasta päiväkodissa, perhepäivähoidossa asiantuntijarooli – Pedagogisen dokumentoinnin velvoite • Nivelvaihe esi- ja perusopetukseen tiivistyy: Varhaiskasvatuksen oppimisen alueet ovat yhtenäiset esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien kanssa. • Yhteistyöllä vanhempien kanssa edelleen tärkeä merkitys. Termi kasvatuskumppanuus muuttuu huoltajien kanssa tehtäväksi yhteistyöksi.

Mikä muuttuu? • Varhaiskasvatuksen kehittäminen inkluusioperiaatteen mukaisesti kirjattuna opetussuunnitelman perusteisiin – Edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta

Mikä muuttuu? • Varhaiskasvatuksen kehittäminen inkluusioperiaatteen mukaisesti kirjattuna opetussuunnitelman perusteisiin – Edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassa – Edellyttää toimintatapojen ja rakenteiden tietoista kehittämistä • Opetussuunnitelman perusteissa määritelty laajamittainen ja suppea kaksikielinen varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri • Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja varhaiskasvatusta johtavien henkilöiden tehtävänä on luoda edellytykset toimintakulttuurin

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri • Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja varhaiskasvatusta johtavien henkilöiden tehtävänä on luoda edellytykset toimintakulttuurin kehittämiselle ja arvioinnille varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa ja yksiköissä • Toimintakulttuuri vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun • Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista = varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä

Arviointi varhaiskasvatuksessa Pedagoginen dokumentointi • Varhaiskasvatuksen suunnittelun, arvioinnin ja toteuttamisen keskeinen työmenetelmä • Jatkuva

Arviointi varhaiskasvatuksessa Pedagoginen dokumentointi • Varhaiskasvatuksen suunnittelun, arvioinnin ja toteuttamisen keskeinen työmenetelmä • Jatkuva prosessi, henkilöstön tulee havainnoida ja dokumentoida lasten leikkiä ja toimintaa • Mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen • Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on toteuttaa varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti • Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia • Arvioinnin kohteena ovat pedagogiset järjestelyt, ei lapsen oppimistulokset

Varhaiskasvatuksen arviointi • Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja

Varhaiskasvatuksen arviointi • Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmasta • Varhaiskasvatuksen järjestäjä seuraa ja arvioi säännöllisesti varhaiskasvatussuunnitelmia ja niiden toteutumista eri toimintamuodoissa • Lapsille ja heidän huoltajilleen on järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen arviointiin. • Keskeiset arviointitulokset tulee julkistaa

Kiitos!

Kiitos!