VELVOITEOIKEUS Vahingonkorvausoikeuden perusteet Ma tutkimusjohtaja Sampo Mielityinen 31

VELVOITEOIKEUS Vahingonkorvausoikeuden perusteet Ma. tutkimusjohtaja Sampo Mielityinen 31. 10. -2. 11. 2011

LUENTOJEN RAKENNE �Kurssin toimintatavat ja tentti �Lähtökohtia �Sopimuksenulkoisen korvausvastuun perusteita Vastuuperusteet Syy-yhteys ja vahingon ennakoitavuus Korvattavat vahingot ja korvauksen määrä Vahingonkorvauksen sovittelu Muita kysymyksiä

TOIMINTATAVAT � Luennoista max 3 lisäpistettä tenttiin kirjoittamalla oppimispäiväkirja, 3 -4 sivua Ei referaattia vaan opitun pohdintaa (reflektointia), esim: ▪ Mitä opin? Mikä jäi epäselväksi? ▪ Miten aiemmat käsitykseni muuttuivat? ▪ Mitkä olivat keskeisiä käsitteitä? Millaiset niiden keskinäiset suhteet olivat? ▪ ”Teorian” ja käytännön suhteet? ▪ So what? Mitä tällä tiedolla tekee? Omaääninen, tyylilajiltaan vapaa teksti � Palautus sähköpostin liitetiedostona (sampo. mielityinen@ulapland. fi) viimeistään perjantaina 11.

VELVOITEOIKEUDEN TENTISTÄ �Kysymysten jakautuminen 3 esseetä ▪ Velvoiteoikeuden oppikirja (yksi tehtävä) ▪ Sopimusoikeuden oppikirja & Suomen vahingonkorvausoikeus (yhteensä kaksi tehtävää) 2 oikeustapausta ▪ Sopimus / irtaimen kauppa ▪ Vahingonkorvaus �Käsitteet, rakenteet ja asioiden suhteet, soveltamistaito (tilanteen hahmotus ja erisuuntaiset argumentit)

LÄHTÖKOHTIA

VELVOITEOIKEUDELLISEN VASTUUN SYSTEMATIIKKA SOPIMUKSEEN PERUSTUVIEN TALOUDELLISTEN ODOTUSTEN TOTEUTUMINEN SOPIMUSPERUSTEINEN VASTUU • Vain sopijapuolten välillä • Seuraus sopimusvelvoitteiden rikkomisesta • Voivat perustua lakiinkin • Yksi seuraamus muiden joukossa • Ytimessä varallisuusvahingot SOPIMUKSEN ULKOINEN VASTUU (”deliktivastuu”) • Osapuolilla ei (välttämättä) sopimussuhdetta • Seuraus yleisen huolellisuusvelvoitteen tms. rikkomisesta • Henkilö-, esine- ja varallisuusvahingot, kärsimys ? PERUSOIKEUKSIEN SUOJAAMINEN TOISTEN TAHOILTA TULEVILTA LOUKKAUKSILTA

SOPIMUS- JA DELIKTIVASTUUN RAJA-ALUEITA Sopimuksentekotuottamus, culpa in contrahendo vastuu sopimusneuvotteluissa synnytetyn luottamuksen pettämisestä, ei vielä sopimusta (esim. KKO 2009: 45) Muun kuin oman sopijakumppanin vastuu, esim. tuotevastuulain 5 §, KSL 5: 31 ja 8: 34 Vastuu sopimuskumppanin terveydestäVastuu julkisesta tiedonannosta, ns. Wärtsilä-tapaus KKO 1999: 32

VAHINGONKORVAUSOIKEUS: TAVOITTEET JA OIKEUDELLISET ”NAAPURIT” SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄT VAHINKOJEN HYVITTÄMINEN VAKUUTUSOIKEUS VAHINGONKORVAUSOIKEUS RIKOSOIKEUS HALLINTO-OIKEUS PREVENTIO KULUJEN HAJAUTTAMINEN (PULVERISOINTI)

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN OIKEUSLÄHTEITÄ Lainsäädäntö KKO: n ennakkopäätökset Esityöt Euroopan ihmisoikeussopimus ja tulkintakäytäntö (perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta) Reaaliset argumentit (käytännöllinen harkinta, ratkaisutapojen seurausten arvottaminen)

VAHINGONKORVAUSLAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE �Yleislakina vahingonkorvauslaki (412/1974): 2 luku: henkilökohtainen tuottamusvastuu 3 luku: isännänvastuu (työnantaja / julkisyhteisö) 4 luku: isännänvastuu (työntekijä / virkamies) 5 luku: korvattavat vahingot (osin myös vastuuperuste 5: 1, 5: 4 a, 5: 4 b, 5: 6) 6 luku: korvausvastuun jakautuminen �Laajalti erityislainsäädäntöä, jonka rinnalla yleensä sovelletaan osin Vah. L: a (esim. korvattavia vahinkoja ja vastuun jakautumista koskevia säännöksiä)

VASTUUHARKINNAN PERUSMALLI Täyttyykö vastuuperuste? Tuottamusvastuu: aiheuttiko joku vahinkoa tahallaan tai huolimattomuudellaan? Ankara vastuu: aiheutuiko vahinko sellaisesta toiminnasta, johon vastuu liitetään? Onko aiheutunut korvattavaa vahinkoa? Onko kyse lain tunnistamista vahinkolajeista? Onko vahinko syy-yhteydessä toimintaan? Miten suuri korvaus tulee suorittaa? Eri korvausaiheiden mukaiset säännöt Mahdollinen korvauksen sovittelu

VASTUUPERUSTEET

VASTUUPERUSTEEN SOVELTAMISALAN LAAJUUS VASTUUPERUSTEET: YLEISKUVA TUOTTAMUSVASTUU -Tahallisuus / huolimattomuus - Vah. L: n yleinen vastuuperuste ISÄNNÄNVASTUU -Toisen henkilön tahallisuus / huolimattomuus - Vah. L: n mukaiset tilanteet KOROSTUNUT HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS - Rajatut toimintamuodot ANKARA VASTUU - Toiminta vastuuperusteena - Lain ja oikeuskäytännön mukaiset soveltamistilanteet MITEN HELPOSTI VASTUU SYNTYY?

VASTUUPERUSTEET: YLEISKUVA �Vastuumuotojen rajat väistämättä osin epäselviä Tuottamusvastuun laajuus riippuu paljolti huolellisuuskriteerin ankaruudesta Ankarammissa vastuumuodoissa vastuuvapausperusteita (esim. force majeure voidaan tulkita eri tavoin) Näyttökynnys ja näyttötaakka vaikuttavat vastuun laajuuteen huomattavasti Oikeuskäytännössä voi syntyä uusia, vaikeasti systematisoitavia vastuumuotoja

TUOTTAMUSVASTUU: YLEISKUVA KORVAUSTILANTEISTA Tahallisuus tai huolimattomuus (Vah. L 2: 1) Esine- tai henkilövahinko Rikos, tahallisuus tai huolimattomuus julkisen vallan käytössä tai erittäin painavia syitä (Vah. L 5: 1) ”Puhdas” varallisuusvahinko Tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettu kuolema (Vah. L 5: 4 a ja 4 b) Läheisten kärsimys & henkilövahingon taloudelliset haitat Tiettyjen perusoikeuksien loukkaus rikoksella tai ihmisarvon vakava loukkaus (Vah. L 5: 6) Kärsimys

TUOTTAMUSVASTUU: HUOLIMATTOMUUDEN ARVIOINNIN MITTAPUUT NORMIT RISKIT; VAROTOIMIEN HYÖDYT JA HAITAT ALAN TAVAT JA KÄYTÄNNÖT

KOROSTUNUT HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS Katujen ja teiden kunnossapito Yleisötilaisuuksien järjestäminen Palvelusten tarjoaminen yleisölle Kiinteistönhaltijan vastuu tilojen turvallisuudesta

ISÄNNÄNVASTUU: ASETELMA (Vah. L 3 ja 4 luvut, 6: 2) TYÖSOPIMUS, VIRKASUHDE VAHINGON AIHEUTTANUT TYÖNTEKIJÄ TAI VIRKAMIES • tuottamus • ”työssä” aiheutettu TOISSIJAINEN*) KORVAUSVAADE - Kohtuullinen korvaus - Tahallisuus: täysi korvaus - Lievä tuottamus: ei vastuuta VAHINGON- TAKAUTUMISOIKEUS - Sama laajuus kuin vahingonkärsijää kohtaan TYÖNANTAJA / JULKISYHTEISÖ KÄRSIJÄ ENSISIJAINEN*) KORVAUSVAADE - Täysi korvaus = ”KANAVOINTI” - Poikkeus: tahallisesti aiheutetut vahingot normaali yhteisvastuu *)

ISÄNNÄNVASTUU: OIKEUSPOLIITTISET PERUSTEET Työnantaja saa hyödyn toiminnasta Työnantajalla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan vahinkoriskeihin (työtavat, välineet jne. ) – direktio-oikeus Työnantajalla on mahdollisuus ottaa vastuuvakuutus, joka kattaa korvausvastuun Työntekijän suojelun periaate (mahdollinen epäsuhta palkan/oman hyödyn ja korvausvastuun laajuuden välillä)

ISÄNNÄNVASTUU: YKSITYISKOHTIA �Milloin vahinko on aiheutettu ”työssä”? Vastausta ei voida hakea välttämättä suoraan eri työoikeudellisten lakien soveltamisalasta otettava huomioon kulloinenkin oikeuspoliittinen tavoite �Ns. anonyymi tuottamus riittää: ei tarvita näyttöä siitä, kuka yksittäinen työntekijä vahingon aiheutti �Julkisen vallan käyttö: teoriassa hieman rajatumpi vastuu, ns. standardisäännös (Vah. L 3: 2. 2)

ISÄNNÄNVASTUU: MUITA SOVELTAMISTILANTEITA TOIMEKSIANTAJA – ITSENÄINEN YRITTÄJÄ 1. Jos yrittäjä on rinnastettavissa työntekijään, ks. KKO 1992: 142 ja 2004: 53 LUOTTAMUSTOIMEN ANTAJA – SUORITTAJA 3. OPPILAITOKSEN YLLÄPITÄJÄ – OPPILAS (opetukseen liittyvä työ) 4. HOITOLAITOKSEN YLLÄPITÄJÄ – POTILAS (hoitoon liittyvä työ) 2.

ANKARA VASTUU: YLEISKUVA �Vastuu syntyy tuottamuksesta riippumatta eli vaikka olisi toimittu huolellisesti �Vastuussa toiminnanharjoittaja Eivät esim. yksittäiset työntekijät Samaan toimintaan voi osallistua useita yrityksiä tms. eri rooleissa samasta vahingosta voi olla vastuussa useampi toiminnanharjoittaja �Perustelu: se, joka hyötyy riskialttiista toiminnasta, kantakoon haitat; vastuuvakuutusmahdollisuus

ANKARA VASTUU: ympäristövahinkolaki UUSI TOIMINNANHARJOITTAJA (tai vastaava) ”tietyllä alueella harjoitettu toiminta” Pilaantuminen, immissio tai vastaava häiriö (todennäköinen syyyhteys) VAHINGONKÄRSIJÄ • henkilövahinko • esinevahinko • puhdas varallisuusvahinko • muu ympäristövahinko • torjunta- ja ennallistamiskulut (sietämisvelvollisuus)

ANKARA VASTUU: muuta lainsäädäntöä Tuotevastuu Vastuu raideliikenteen aiheuttamista vahingoista Ilmailu Sähkölaitteet Ydinlaitokset Rekisterien pito

ANKARA VASTUU: oikeuskäytäntöön perustuva 1970 -luvun alussa pohdittiin vastuumuodon tyhjentävää kirjaamista Vah. L: iin, mutta se jätettiin oikeuskäytännön ja -tieteen kehitettäväksi Kehittynyt ja laajentunut vuosikymmenten mittaan KKO: n käytännössä Pistemäisistä tilanteista edetty kohden yleistettäviä kriteerejä

ANKARA VASTUU: oikeuskäytäntöön perustuva Vastuutilanteiden tyypillisiä piirteitä Elinkeinotoimintaa tai julkisyhteisön toimintaa Vaarallinen toiminta (aineet, työmenetelmät tms. ) Vahinkoriski, joka ei ole kokonaan poistettavissa Vahingonkärsijän heikot mahdollisuudet suojautua

ANKARA VASTUU: oikeuskäytäntöön perustuva Räjäytystyöt (KKO 1994: 122 ym. ) Ampumaleiriturma (1993: 114) Turvesuolta alkanut metsäpalo (1997: 48) Räjähdys tehtaan prosessissa (2000: 72) Rokotuskomplikaatio (1995: 53) Huoltoaseman vuodot (1995: 108) Vastuu koneiden puutteellisesta turvallisuudesta (1990: 55 ja 1991: 156)

SYY-YHTEYS JA VAHINGON ENNAKOITAVUUS

SYY-YHTEYS Conditio sine qua non -testi: Olisiko vahinkoa aiheutunut, jos vahingonaiheuttaja olisi toiminut oikein (tuottamusvastuu) tai vastuuperusteen muodostavaa toimintaa ei olisi harjoitettu (ankara vastuu)? Myös tilastollinen näyttö (todennäköisyysarvio) saattaa riittää

VAHINGON ENNAKOITAVUUS Objektiivisesti, yleisestä näkökulmasta ennalta arvaamattomat vahingot eivät tule korvattaviksi Yllättävät väliintulevat tekijät ”katkaisevat” oikeudellisen syy-yhteyden vastuuperusteen ja vahingon välillä Taustalla ns. adekvanssioppi

KORVATTAVAT VAHINGOT JA KORVAUKSEN MÄÄRÄ

LÄHTÖKOHTIA, 1 �Erottelu: vahinkolajit / korvausaiheet Esim. henkilövahinko / sairaanhoitokulut, muut kulut, ansionmenetys, tilapäinen haitta, pysyvä haitta Kolmivaiheinen harkinta: 1) Onko kyse ko. vahinkolajin mukaisesta vahingosta? 2) Mitä korvausaiheita on käsillä? 3) Miten suuri korvaus on määrättävä? Ns. puhtaissa varallisuusvahingoissa ja kärsimyskorvausta määrättäessä ei ole em. erottelua

LÄHTÖKOHTIA, 2 Täyden korvauksen periaate, ns. differenssiajattelu 2. Rikastumiskielto 3. Vahingonkärsijän velvollisuus minimoida vahinkoaan (vs. ”piikki auki” -ajattelu) 4. Myös ei-taloudellisten vahinkojen hyvittäminen rahalla 1.

HENKILÖVAHINKO: KÄSITE ”Koululääketieteen” osoittamat rajat: diagnosoitavissa olevat sairaudet ja ruumiinvammat ovat korvattavia henkilövahinkoja Muut mielipahan, surun, kärsimyksen yms. tunteet eivät ole erikseen korvattavia Poikkeus: tilanteet, joissa täyttyvät kärsimyskorvauksen edellytykset

HENKILÖVAHINKO: KORVAUSAIHEET (5: 2) Aineelliset vahingot: � Tarpeelliset sairaanhoitokulut � Tarpeelliset muut kulut � Ansionmenetys � Erityisen läheisten henkilöiden kulut ja ansionmenetys (hoito, kuntoutus) (5: 2 d) Aineettomat vahingot: � Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta � Pysyvä haitta

HENKILÖVAHINKO: AINEELLISET VAHINGOT Kulujen korvattavuus: toimenpiteiden tarpeellisuuden arviointia (esim. ns. vaihtoehtohoidot, selvästi ”ylimääräiset” elämänlaatua kohottavat toimet) Ansionmenetyksen arviointi Lähtökohta: yksilöllinen arviointi & eduntasoitus (5: 2 a) Alaikäisenä vammautunut: keskimääräinen ansiotaso; vahvistetaan vuosittain asetuksella (5: 2 b)

HENKILÖVAHINKO: AINEETTOMAT VAHINGOT (5: 2 c) �Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta Henkilövahingon laatu ja vaikeusaste Hoidon laatu ja kestoaika Haitan kestoaika �Pysyvä haitta Henkilövahingon laatu ja vaikeusaste Vahinkoa kärsineen ikä Elämänlaadun erityinen heikentyminen �Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset määrittävät ja yhtenäistävät korvaustasoa

KUOLEMANTAPAUS: OMAISTEN AINEELLISET VAHINGOT Oikeus korvaukseen, jos kuolema aiheutettu tahallaan tai huolimattomuudella Hautauskustannukset: kohtuullinen korvaus (5: 3) Elatuksen menetys (5: 4)

KUOLEMANTAPAUS: OMAISTEN KÄRSIMYS (5: 4 a) �Oikeus korvaukseen, jos Kuolema aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ja Korvaus harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet �Korvaukseen oikeutettuja surmansa saaneen Vanhemmat Lapset Aviopuoliso Muu näihin rinnastettava, surmansa saaneelle erityisen läheinen henkilö

ESINEVAHINKO (5: 5) Esineen vahingoittuminen, tuhoutuminen ja joutuminen pois omistajan ulottuvilta (käytöstä) Korvattavia taloudelliset haitat Korjauskustannukset, muut kulut ja arvonalennus Tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo Tulojen tai elatuksen vähentyminen Esineeseen liittyvät tunnearvot eivät erikseen korvattavia

LOUKKAUKSEN AIHEUTTAMA KÄRSIMYS (5: 6) �Oikeus korvaukseen seuraavissa tilanteissa: Vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu Henkilöä on syrjitty rangaistavaksi säädetyllä teolla Henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu Henkilön ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, edellisiin loukkauksiin verrattavalla �Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset (tietoa myös soveltamiskäytännöstä)

VAHINGONKORVAUKSEN SOVITTELU

VAHINGONKÄRSIJÄN MYÖTÄVAIKUTUS JA ULKOPUOLINEN SYY (Vah. L 6: 1) Vastuun rajat vastuuperusteen mukaisesti: vahingonkärsijän oma huolimattomuus ja ennakoimattomat ulkopuoliset seikat otetaan huomioon vastuuta rajattaessa Vahingonkärsijän myötävaikutus: osapuolten huolimattomuuden vertailua, punnintaa Ulkopuolinen syy: moniin ulkopuolisiin asioihin ja olosuhteisiin on varauduttava

KOHTUUSPERUSTEINEN SOVITTELU (Vah. L 2: 1. 2) Korvausta sovitellaan, jos täysi korvaus kohtuuttoman raskas; kriteereinä: Osapuolten varallisuusolot Muut olosuhteet – käytännössä tärkeimpänä vahingon aiheuttajan toiminnan moitittavuus Tahallisuus: sovittelu vain erityisistä syistä Oikeuskäytännössä suhteellisen pidättyväinen linja

MUITA KYSYMYKSIÄ

USEAN KORVAUSVELVOLLISEN VASTUU (Vah. L 6: 3) �Vahingonkärsijää kohtaan yhteisvastuu Poikkeukset: osittaiseen korvaukseen tuomittu sekä työntekijä/virkamies �Korvausvelvollisten kesken kohtuullinen korvausmäärän jako, kriteerit: Kunkin viaksi jäävä syyllisyyden määrä Vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu Muut seikat �Regressioikeus, jos maksanut yli oman osuutensa

VAHINGONKORVAUKSEN VANHENTUMINEN �Pääsääntö: korvausvelka vanhenee kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta Esine- ja varallisuusvahingot: vanhenee joka tapauksessa, kun 10 vuotta on kulunut vahinkoon johtaneesta tapahtumasta �Rikoksesta johtuva korvausvelka ei vanhene niin kauan kun rikosasiassa voidaan nostaa syyte tai sen käsittely on vireillä tuomioistuimessa

SOVINTOSOPIMUS VAHINKOTAPAHTUMAN JÄLKEEN Korvausriita sovittavissa osapuolten kesken missä tahansa mahdollisen oikeusprosessin vaiheessa Sopimuksen pätevyyttä ja kohtuullisuutta arvioidaan normaalien sopimusoikeudellisten sääntöjen mukaan