Tyhyvinvointi organisaation menestystekijn Aaltoyliopisto Kevt 2016 Juhani Kauhanen

Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä Aalto-yliopisto Kevät 2016 Juhani Kauhanen juhani. kauhanen@aalto. fi copyright Juhani Kauhanen 2016

Organisaation menestymisen mittaaminen o Taloudelliset mittarit (sijoitetun pääoman tuotto, liikevoitto %, jne. = kannattavuus) Liikevaihdon muutos Imago asiakaskunnassa ja työmarkkinoilla Taloudellinen arvo Yhteiskuntavastuu (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristö) o Kustannuskehitys/tuotettu yksikkö o Vaikuttavuus o o copyright Juhani Kauhanen 2016

Työhyvinvointi on tilanne, jossa työntekijä kokee tyytyväisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvää oloa, on aktiivinen, jaksaa työssä ja kotona sekä sietää epävarmuutta ja vastoinkäymisiä. Lähde: Riikonen – Tuomi – Vanhala - Seitsamo, 2003, 12) copyright Juhani Kauhanen 2016

Käsitehierarkia o Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky) o Työhyvinvointi (tyhy) o Työkyvynhallinta o Hyvinvointi copyright Juhani Kauhanen 2016

Työkyky ja siihen vaikuttavat tekijät o Terveys, toimintakyky o Ammatillinen osaaminen o Arvot, asenteet, motivaatio o Työ ja työolot (työsuojelu, työterveyshuolto) o Ympäristö; perhe, lähiyhteisö o. Työkyky copyright Juhani Kauhanen 2016

Panostukset työhyvinvointiin o Työterveyshuolto o Koulutus o Muu 303 € 42 % 260 € 36 % 163 € 22 % (liikunta, virkistys, kulttuuri) Yhteensä 726 €/henkilö Valtio 1067 € Kunnat 427 € Lähde: Pohjola – Terveystalo - Työterveyslaitos 2014 Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014 copyright Juhani Kauhanen 2016

Työhyvinvoinnin tulosvaikutukset o Johtamisen ja osaamisen kehittäminen korreloi henkilöstötyytyväisyyden kanssa o Henkilöstötyytyväisyys korreloi asiakastyytyväisyyden kanssa o Henkilöstön tyytyväisyydellä esimiestoimintaan on selvä syy-yhteys tuottavuuteen Lähde: TYKES/ työssä jaksamisohjelma copyright Juhani Kauhanen 2016

Työhyvinvoinnin panostuotos o Hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara. Työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. o Hyvin suunnitellut ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet voivat olla taloudellisesti hyvin kannattavia. Saatu hyöty on tutkimusten mukaan 3 – 6 -kertainen panostuksiin nähden. Lähde: Työterveyslaitos (www. ttl. fi) copyright Juhani Kauhanen 2016

Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kulmakivet o Ihmistä ja työtä arvostetaan o Työ on taloudellisesti tuottavaa (ennakoitavuus) o Oikeudenmukainen palkka ja työ turvaa toimeentulon o Luottamukselliset ja avoimet suhteet johdon ja henkilöstön välillä o Organisaation toimintaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä koko henkilöstön kanssa copyright Juhani Kauhanen 2016

Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kulmakivet (jatkuu) o Koko henkilöstöllä on mahdollisuus kehittyä o Työ koetaan mielekkääksi o Työstä saadaan palautetta o Minimoidaan työhön liittyvät riskit o Henkinen ja fyysinen rasittavuus on kohtuullista (yksilöllisyys) Lähde: TEM 2009 copyright Juhani Kauhanen 2016

Esimiehen valta ja vastuu o Työsopimuslaki (55/2001) o Työturvallisuuslaki (738/2002) o Työterveyshuoltolaki (1383/2001) o Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (725/2007) o Työaikalaki (605/1996) o Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) copyright Juhani Kauhanen 2016

Esimiehen vastuu käytännössä Toiminnan jatkuva seuranta Henkilöstön tasapuolinen kohtelu Nopea reagointi tilanteisiin Varhainen puuttuminen epäkohtiin Palautteen antaminen Avoin viestintä copyright Juhani Kauhanen 2016

Työsopimuslaki Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. (2. luku, 1 §) copyright Juhani Kauhanen 2016

Työsopimuslaki Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan, iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi (2. luku 2 §) copyright Juhani Kauhanen 2016

Työturvallisuuslaki (738/2002) o Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite n Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. n Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. copyright Juhani Kauhanen 2016

Työturvallisuuslaki (jatkuu) o Työsuojelun toimintaohjelma n Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). n Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. copyright Juhani Kauhanen 2016

Työturvallisuuslaki (jatkuu) o Työntekijän yleiset velvollisuudet n Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. n Työntekijän on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. n Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työn-tekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. copyright Juhani Kauhanen 2016

Henkilöstörakenne o o o o o Ikärakenne Sukupuolirakenne Koulutusrakenne (sisältö + taso) Ammatti Etninen tausta Uskonto Terveydentila (työkykyindeksi) Palveluksessaoloaikarakenne Motivaatio copyright Juhani Kauhanen 2016

Henkilöstön ominaisuudet o Tiedot ja taidot o Kokemus ja kehittymiskyky o Työhön ja elämään kohdistuvat arvot ja asenteet (moninaisuus) o Sitoutuneisuus (työ/ura/työtoverit/organisaatio) o Motivaatio- ja suoritustaso o Työhyvinvointi copyright Juhani Kauhanen 2016

Työhyvinvointia tutkivat organisaatiot o Työterveyslaitos (www. ttl) o Työturvallisuuskeskus (www. ttk) o Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (www. thl) o Yliopistot o Elinkeinoelämän tutkimuslaitos o Palkansaajien tutkimuslaitos copyright Juhani Kauhanen 2016 (ETLA)

Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät o o o Yksilön oma henkinen ja fyysinen suorituskyky Työsuhteen laatu, työn sisältö, palkitseminen Työympäristö ja työolot Työaika ja työaikajärjestelyt Sisäinen viestintä Osallistuminen päätöksentekoon Työyhteisön toimivuus (työtoverit, tasa-arvo) Työn hallinta, osaaminen, ammattitaito Esimiestyö (johtaminen) Kehittymismahdollisuudet (uuden oppiminen) Kasvupolut (tehtävien vaihdot) copyright Juhani Kauhanen 2016

Työhyvinvoinnin kehittämisen lähtökohdat o Organisaatiokulttuuri o Strategiset päämäärät o Henkilöstörakenne ja henkilöstöstrategia o Työhyvinvoinnin nykytilan analyysi o Lainsäädäntö ja lakisääteiset toimenpidesuunnitelmat copyright Juhani Kauhanen 2016

Organisaation tilanneanalyysi o Mikä on työhyvinvoinnin tila organisaatiossa seuraavien seikkojen suhteen? : n n n n n Työtyytyväisyys/Organisaatioilmasto Motivaatiotaustat Vaihtuvuus/pysyvyys Poissaolot (sairaus); jakautuma aiheittain ja yksiköittäin Poissaolokustannukset Tapaturmat (lkm, kustannukset) Ammattitautitapaukset Työkykyindeksi Eläköitymisiät Ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset copyright Juhani Kauhanen 2016

Toimenpidetasot Yksilö n Organisaatio n Yhteiskunta n copyright Juhani Kauhanen 2016

Toimenpiteet yksilötasolla o Oikea asenne itseensä ja muihin o Tiedot ja taidot ajan tasalla (työmarkkinakelpoisuus) o Työn ja muun elämän yhteensovittaminen o Liikunta ja rentoutuminen o Terveelliset elämäntavat (ravitsemus) o Positiivinen ja rakentava asenne työyhteisön kehittämiseen copyright Juhani Kauhanen 2016

Toimenpiteet organisaatiotasolla o o o o o Mielenkiintoiset ja haasteelliset työt Joustavat työajat (kokoaika/osa-aika) Lakisääteistä laajempi työterveyshuolto Sairauspoissaolojen analysointi ja niihin vaikuttaminen Kannustava työilmapiiri (tiedottaminen, palaute) Fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpidon tuki Hyvä johtaminen (esimiestyö) Yksilölle sopivat työsuhteen ehdot Terveysneuvonta (liikunta, ravitsemus, jne. ) copyright Juhani Kauhanen 2016

Lakisääteiset henkilöstösuunnitelmat o o o Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat Tasa-arvosuunnitelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työsuojelun toimintaohjelma Yhdenvertaisuussuunnitelma Henkilöstörekisteriseloste o Päihdeohjelma (jos tehdään päihdetestejä) Lähde: Skurnik-Järvinen, Hanna: Työpaikan henkilöstösuunnitelmat copyright Juhani Kauhanen 2016

Toimenpiteet yhteiskunnan tasolla Hyvät kouluttautumismahdollisuudet Ammatinvalinnanohjaus myös aikuisille Työmarkkinoiden toimivuus Tasokas ja nopeasti tarjolla oleva terveydenhoito o Kehittyvään yhteiskuntaan sopiva työtulovero-, sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmä o o copyright Juhani Kauhanen 2016

Työkyvyttömyysmaksun määräytyminen o Jos yrityksen vuoden 2014 palkkasumma on alle 2, 03 M€, yrityksellä ei ole omavastuuta työkyvyttömyyseläkemaksuun. o Palkkasummaltaan suurempien yritysten työkyvyttömyysmaksu määräytyy kullekin vuodelle etukäteen yrityksen työntekijöille aikaisempina vuosina myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella, siten että omavastuu kasvaa palkkasumman noustessa aina 32, 4 M€ saakka. Esimerkiksi vuoden 2016 maksu määräytyy vuosien 2013 ja 2014 perusteella. copyright Juhani Kauhanen 2016

Työurien pidentäminen o Alkuvaihe n Nopeammin työmarkkinoille o Keskivaihe n Nopea pääsy terveyspalveluihin – lyhyet sairauslomat n Joustavat työmarkkinat – lyhyet työttömyysjaksot o Loppuvaihe n Hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto n Työhalut copyright Juhani Kauhanen 2016

Hyvän työyhteisön huoneentaulu o Molemminpuolista arvostusta o Hyvä luottamuspääoma o Tasaveroinen yhteistyö o Osaamiseen ja muutosturvallisuuteen painoa o Työelämäkin voi olla perheystävällistä Lähde: Työministeri Lauri Ihalainen, Kauppalehti 30. 9. 2011 copyright Juhani Kauhanen 2016

Työhyvinvoinnin kehittämisosapuolet o o o o Ylin johto Henkilöstöjohto (HR(D) Keskeiset esimiehet Luottamushenkilöt Työterveyshuolto Työsuojeluhenkilöstö Eläkevakuutusyhtiö Tapaturmavakuutusyhtiö copyright Juhani Kauhanen 2016

Työhyvinvoinnin kehittämishankkeiden rahoituslähteet o Organisaatio itse (ainakin osittain) o Oma työeläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöt o ELY-keskukset o Yliopistot ja ammattikorkeakoulut o Innovaatiorahoituskeskus TEKES (www. tekes. fi) o Työsuojelurahasto (www. tsr. fi) o Kunnossa kaiken ikää (KKI)-ohjelma copyright Juhani Kauhanen 2016

Työhyvinvointiin panostavia organisaatioita o Lassila & Tikanoja Oyj, sairauskassa v. 2005 o Posti-konserni, työhyvinvointisäätiö 2006 (www. tyohyvinvointisaatio. fi) o Fazer-konserni o ISS-Palvelut Oy o Atria Oyj o Berner Oy o Veho Oy o Pekkaniska Oy, kuntobonukset copyright Juhani Kauhanen 2016

Pekkaniskan kuntobonukset o Ei tupakkaa, 170 €/vuosi o Ei alkoholia, 170 €/vuosi o Virallisen urheilukilpailun suorittaminen, 170 € (suunnistus, maratonjuoksu, soutu, hiihto, pyöräily, triathlon) o Lenkkeily (väh. 5 km), 1 €/km o Työmatkapyöräily (väh. 5 km/suunta) 0, 25 €/km o Ei poissaolopäiviä töistä, 510 €/vuosi o Tupakanpolton lopettaminen, 1000 € www. pekkaniska. com/fi/kuntobonukset copyright Juhani Kauhanen 2016

Mietittäväksi! o Jokaisella on oikeus hyvinvoivaan ja menestyvään työpaikkaan. Vai onko? o Jokaisen organisaation johdon kannattaa hankkia ja ylläpitää kilpailukykyä ja menestystä panostamalla työhyvinvointiin. Vai kannattaako? o Jos organisaation johto ei hyödynnä kaikkia tarjolla olevia kilpailukeinoja, kilpailijat tekevät sen. Varmasti! o Huono henkilöstöjohtaja on arvokas – kilpailijalle! copyright Juhani Kauhanen 2016

Kirjallisuutta Alasoini, Tuomo: Hyvinvointia työstä. Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä tavalla? TEKES raportteja 76, 2011. Aura, Ossi – Ahonen, Guy – Hussi, Tomi – Ilmarinen, Juhani: Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014. Pohjola – Terveystalo – Työterveyslaitos, 2014. Kauhanen, Juhani: Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Sanoma. Pro 11. painos 2012. Nyk. Talentum. Kauhanen, Juhani: Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä – kehittämisohjelman laatiminen. Kauppakamari 2016. Mäkiniemi, Jaana-Piia – Heikkilä –Tammi, Kirsi – Manka, Marja-Liisa: Miten kuntaesimies voi parantaa työhyvinvointia? Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2015. Pyöriä, Pasi (toim. ): Työhyvinvointi ja organisaation menestys. Gaudeamus 2012. Riikonen – Tuomi – Vanhala – Seitsamo: Hyvinvoiva henkilöstö – menestyvä yritys. Työterveyslaitos 2003. Schaupp – Koli – Kurki – Ala-Laurinaho: Yhteinen muutos. Työhyvinvointia työtä kehittämällä. Työterveyslaitos 2013. Skurnik-Järvinen, Hanna; Työpaikan henkilöstösuunnitelmat. Kauppakamari 2014. Työ- ja elinkeinoministeriö: Laadukkaasti tulosta, TEM 2009. Työterveyslaitos: Työturvallisuuslaki. Soveltamisohje 2002. Työturvallisuuskeskus (TTK): Osallistu, kuuntele, vaikuta. Opas työpaikan yhteistoiminnan kehittämiseen. 3. painos, 2011. www. telma-lehti. fi (Työturvallisuuskeskus) www. tiedonsilta. fi (Työsuojelurahasto) copyright Juhani Kauhanen 2016