TIETEELLISEST SELITTMISEST 9 Teleologiset selitykset Ilkka Niiniluoto Luennot

TIETEELLISESTÄ SELITTÄMISESTÄ 9. Teleologiset selitykset Ilkka Niiniluoto Luennot syksyllä 2018

TELEOLOGIA (I) • kr. telos = päämäärä • animismi, fatalismi, uskontojen eskatologia • ARISTOTELES tarkasteli kaikkia ilmiöitä teleologisesta näkökulmasta, finaaliset syyt • putoaminen liikettä kohti kappaleiden luonnollista paikkaa maan keskipisteessä • uuden ajan galileinen luonnontiede (ks. KAILA, 1939) korvasi finaaliset syyt vaikuttavilla syillä, joita ilmaisevat kausaaliset dynaamiset invarianssit • behaviorismi psykologiassa: ärsyke (stimulus) – reaktio (response) ilman mielen tiloja

TELEOLOGIA (II) • teleologinen jumalatodistus: elävien olentojen tarkoituksenmukaisuus vaatii älykästä suunnittelijaa • DARWIN (1859) selitti tämän evoluution, luonnonvalinnan ja sopeutumisen avulla • silti säilyi ajatus suunnatusta evoluutiosta (SPENCER) ja koko universumin kehityksen päämääristä (prosessiontologiat, objektiivinen idealismi, HEGEL, PEIRCE, WHITEHEAD) • vitalistien ”elon voimat” (DRIESCH, BERGSON) • essentialismi: oliot pyrkivät toteuttamaan olemuksensa • arvostelma tosi, jos se ilmaisee kohteen olemuksen (HEGEL) • empiristiset kriitikot (LOCKE, HUME)

PÄÄMÄÄRÄT • inhimillinen toiminta pyrkii päämääriin • tietoisesti: • välineellinen päämäärä – keino – rationaalisuus (WEBER) • intentionaalisuus, suuntautuneisuus (BRENTANO, HUSSERL) • tiedostamatta: alitajunta (FREUDin psykoanalyysi) • ihminen asettaa päämääriä tai tarkoituksia • valmistamilleen artefakteille ja koneille • instituutioille • päämäärään suuntautuneet (goal-directed) • kehitysprosessit • Itsesäätelyjärjestelmät

FUNKTIOT • koneiden ja organismien osilla voi olla ”tehtäviä” tai funktioita • hikoilu – ruumiin lämpötilan alentaminen • sydämen lyönnit – verenkierto • funktionalismi muotoilun ja arkkitehtuurin tyylilajina (Bauhaus, ALVAR AALTO): • esine viittaa omaan tarkoitukseensa • antropologian ja sosiologian funktionalismi • rituaalin ilmifunktio ja piilofunktio

KYBERNETIIKKA • WIENER: Cybernetics (1948): ”säätely ja viestintä eläimissä ja koneissa” • SHANNON (1948): informaatioteoria • TURING: tietokoneet (computer), tekoäly • kausaalilakeja noudattavat säätö- ja takaisinkytkentäjärjestelmät (control, feedback) voivat osoittaa päämäärään suuntautuvaa käyttäytymistä • termostaatti käynnistyy, jos jääkaapin lämpö nousee liikaa, ja saa aikaan vaikutuksenaan lämpötilan asettumisen 4 asteen tavoitteeseen • kaikki vaikutukset eivät ole funktioita: sydämen lyönnin äänet • VON WRIGHT: kvasiteleologia, taustalla kausaaliset lait

INTENTIONAALISUUS • ”aito” teleologia on päämääriin pyrkimistä • Brentanon teesi: intentionaalisuus ihmismielen erottavana tuntomerkkinä • lat. intendere = pingottaa, venyttää • mielen tilat suuntautuneita johonkin kohteeseen (ei aina olemassa aktuaalisesti), ajattelu, havainto, kuvittelu • HUSSERLIN fenomenologia, ANSCOMBE (1957) • HINTIKKA: intensionaalisuus • jääkaapilla ei ole intentioita • eläimet?

TEON TEORIA • VON WRIGHT: • käden nouseminen, ruumiillinen tapahtuma • käden nostaminen, intentionaalinen teko • loogisen yhteyden argumentti: intention ja siihen liittyvän teon välinen suhde on käsitteellinen eikä kausaalinen • DAVIDSON: kausaalinen teoria, ”reasons as causes” • Maija opiskelee, jotta hän valmistuisi lääkäriksi • Maija opiskelee, koska hän aikoo valmistua lääkäriksi

MITÄ VARTEN? MINKÄ TAKIA? • subsumptioteoria, kausaaliset selitykset: miksi? miten? • teleologiset selitykset: mitä varten? minkä tähden? • Mitä varten kivi putoaa? (väärä kysymys) • Mitä varten ihminen on olemassa? (uskonnot) • Kalle hikoilee, koska hän istuu saunassa. • Kalle hikoilee, jotta hänen ruumiinlämpönsä laskisi.

FUNKTIONAALISET SELITYKSET • toiminnan tai olion (artefaktin) tarkoitus selitetään viittaamalla sen lainomaisiin vaikutuksiin • funktio on keino päämäärän tavoittelussa: riittävä ehto, välttämätön ehto, positiivisesti relevantti ehto • ”c jotta d” edellyttää keinoa c ja päämäärää d yhdistävän kausaalilain olemassaoloa • sydämen funktiona on verenkierron ylläpitäminen • tuolin funktiona on istuminen, veitsen funktiona leikkaaminen • kvasiteleologinen (VON WRIGHT), sillä edellyttää lakeja

HEMPELIN ANALYYSI • Systeemi s toimii adekvaatisti olosuhteissa C • s toimii adekvaatisti C: ssä vain jos ehto u toteutuu • Jos s: llä olisi piirre i, niin seurauksena ehto u olisi toteutunut • Siis s: llä on piirre i • ei deduktiivisesti pätevä; korkeintaan voisi päätellä, että jokin ehdon u riittävä ehto toteutuu, ei esimerkiksi erityisesti että i = ihmisellä on sydän • funktionaalinen selitys ei vastaa kysymykseen ”miksi ihmisellä on sydän? ” vaan ”mitä varten ihmisellä on sydän? ”

HISTORIALLISET SELITYKSET • spekulatiiviset historianfilosofiat (HEGEL, SPENGLER, TOYNBEE) • historian kehityslait • POPPER: The Poverty of Historicism (1944 -45/1957), avoimen yhteiskunnan viholliset (PLATON, HEGEL, MARX) • HEMPEL (1942) esitti DN-mallinsa historiallisille selityksille • geneettinen selitys: jonkin tapahtuman syntyhistoria mainitsematta kausaalisia lakeja, kertomus (narratiivi) talvisodan syttymisestä • VON WRIGHT (1971): kvasikausaalinen selitys, ei edellytä lakeja • HEMPELin mukaan elliptinen: voidaan täydentää liittämällä lakeja muista tieteistä (psykologia, sosiologia, ekonomia) olettamatta erityisiä historian lakeja • kausaalisuus ja kontrafaktuaalisuus historiassa • kuinka mahdollista –selitys • sosiaalisten ilmiöiden tilastolliset selitykset (varianssianalyysi, trendit) • rakenteelliset selitykset (RENVALL, YLIKANGAS), subsumptioteoria

DRAY vs. HEMPEL • historiassa selitetään, mitä merkittävät tapahtumat tai tapahtumasarjat olivat (explaining what) • vuoden 1918 sisällissota, luokkasota, vapaussota, kansalaissota … • Ludwig XIV kuoli epäsuosioon joutuneena, koska hän harjoitti Ranskan kansallisia etuja vahingoittavaa politiikkaa • yleinen laki? täsmennettynä niin, että tunnetaan vain yksi instanssi • probabilistinen laki: kansallisten etujen vastainen politiikka lisää epäsuosioon joutumisen riskiä, propensiteettiselitys

YHTEISKUNNALLISET LAIT • onko yhteiskunnassa lakeja samassa merkityksessä kuin ihmisestä riippumattomassa luonnossa? • MARX: ankarat talouden lait • Frankfurtin koulu: yhteiskunnasta tehty ”toinen luonto”, vaikka ihmiset voivat päättää olla noudattamatta yhteiskunnallisia säännönmukaisuuksia • riittävästi selityksiä varten: • heikompi lainomaisuuden aste, historiallisesti muuttuvat sosiaaliset ilmiöt (esim. talousjärjestelmä) • sosiaalinen paine, trendit, riskit, tilastolliset lait

KÄYTTÄYTYMINEN JA KAUSAATIO • edellyttääkö inhimillisen toiminnan kausaalinen selittäminen, että ihminen on jonkinlainen kone? • • DESCARTES: eläimet koneita LA METTRIE: ihminen on kone WIENER: ihminen on kyberneettinen järjestelmä ihmismielen tietokonemallit • voiko ihmisellä on vapaata tahtoa ja moraalista vastuuta, jos hän on kausaalisten lakien hallitsema? • KANT: kompatibilismi • POPPER: pehmeä indeterminismi • itsetietoisuus ja yllykkeiden kontrolli

KÄYTTÄYTYMISEN SELITTÄMINEN • käyttäytymiselle (behavior) voidaan antaa selityksiä ”ulkoisten” tekijöiden avulla • • • behavioristien ärsyke ja reaktio –skeemat (WATSON, SKINNER) ehdolliset refleksit (PAVLOV), tavat (habit), tottumukset, elämäntapa sosiaalinen paine, normit (DURKHEIM: sosiaaliset faktat) eläinten lajityypilliset vaistot (etologia) käyttäytymisen funktiot • kausaalis-dispositionaaliset selitykset • • • vietit, sisäiset yllykkeet (HUME: järki on intohimojen orja) luonteenpiirteet, hyveet, paheet (kohteliaisuus, saituus, mustasukkaisuus) tiedostamattomat motiivit (FREUD: torjunta, mielihyväperiaate) pakkoneuroosit, addiktiot (ARISTOTELES: akrasia) harjaantuneet taidot (sisäiset skeemat) • ihmiset eivät aina tiedosta oman toimintansa syitä tai perusteita, ”rationalisointi”

YMMÄRTÄVÄ MENETELMÄ • humanistisen tutkimuksen traditio, jonka mukaan ihmisen toimintaa ja sen luomaa kulttuuria tulee tutkia ymmärtävän menetelmän (saksan Verstehen) avulla • vrt. TPS, luku III. 3. 6, HAAPARANTA & NIINILUOTO: Johdatus tieteelliseen ajatteluun (2015), luku 6. 4. 3; KUSCH: Ymmärtämisen haaste (1986) • mitä x tarkoittaa? mikä on x: n merkitys? • kr. hermeneuein = tulkita • merkkien, kielen, tekstien, romaanien, lain ja tekojen merkitys • myös ”luonnon tulkinta” (BACON, GALILEI) teorioiden avulla • ihmistieteissä merkityksiä myös kohteen (ei vain tutkijan) tasolla • ymmärtävä menetelmä on osa hermeneutiikkaa eli tulkintaoppia • ARISTOTELES: De Interpretatione, SCHLEIERMACHER: Raamatun selitysoppi • eläytyminen, empatia, ”tunnestautuminen” (Einfühlung) • hermeneuttinen kehä (osasta kokonaisuuteen ja takaisin)

HENGENTIETEET • WINDELBAND: idiografiset vs. nomoteettiset tieteet, yksilöt vs. lait • RICKERT: kulttuuritieteet, arvosuhde • DILTHEY: Geisteswissenschaften, ”hengentieteet”, engl. ”moral sciences” (MILL) • elämän ilmauksien elämyksellinen tulkinta, kohteen ajatusmaailma • HEIDEGGER: inhimillisen maailmassaolon ajallinen ymmärtäminen • GADAMER: Wahrheit und Methode (1960) • esiymmärrys ja kysymykset, kommunikaatio ja tutkijan itseymmärryksen kasvu • APEL: transsendentaalihermenutiikka • kritiikkiä: liian subjektiivista, mutu; BETTI: subjekti – objekti -erottelu

MERKITYKSEN TYYPIT • historiallisesti alkuperäinen merkitys • tekijän tarkoitus, eksegeesi • piilevä merkitys • alitajuiset toiveet (RICOEUR), piilofunktiot • tekijälle tiedostamattomia • merkitys tulkitsijalle • historian opetukset nykyajalle, saarna, lakien tulkinta, itseymmärrys • sisäinen merkitys • taideteokset ja tekstit maailma 3: n objekteina, niiden rakenne (uuskritiikki, strukturalismi), yhteisöllinen merkitys (semiotiikka), esteettinen arvo • näistä ensimmäinen, toinen ja neljäs merkitys on tulkitsijasta riippumaton (vs. GADAMER) • tulkintahypoteesien koettelu (FÖLLESDAL) • erotettava dokumenttien tulkinta ja totuus (lähdekritiikki)

ANALYYTTINEN HERMENEUTIIKKA • inspiraatiota WITTGENSTEINin myöhäisfilosofiasta • E. ANSCOMBE: Intention (1957) • P. WINCH: The Idea of a Social Science and Its Relation to Philosophy (1958) - tutkittavan omat käsitteet - G. H. VON WRIGHT: Explanation and Understanding (1971) - praktinen syllogismi

SYYT JA PERUSTEET • VON WRIGHT: teko on vapaa, jos sillä on peruste (reason) • ARISTOTELES: käytännöllisen järjen (kr. fronesis) suorittama harkinta (engl. deliberation) • teon teoria (theory of action), päätösteoria (decision theory), prakseologia (KOTARBINSKI) • loogisen yhteyden argumentti: teon selittäminen perusteen avulla ei ole kausaalista • DAVIDSON: reasons as causes • TUOMELA: purposiivinen kausaatio teon teoriassa

PRAKTINEN SYLLOGISMI X aikoo nyt saada E: n toteutumaan X ajattelee, että ellei hän tee A: ta nyt, hän ei saavuta E: tä Siis X ryhtyy tekemään A: ta, ellei häntä estetä premisseinä tavoite (halu, toivomus, aikomus) ja uskomus (tavoitteen välttämätön ehto), johtopäätöksenä teko, sitova argumentti selittämisessä ja intentionaalisessa ymmärtämisessä - päämäärä-keino-rationaalisuus VON WRIGHTin mukaan humanististen tieteiden oma malli kausaalisen subsumptioteorian sijasta, ei funktionaalinen selitys vaihtoehto: aikomukset ja uskomukset antavat agentille taipumuksen tehdä teko, praktinen syllogismi propensiteettiselityksenä (NIINILUOTO, 1976) selitykset intressien avulla (YLIKOSKI, 2001)

KONTRASTIIVINEN SELITYS • miksi Kalle meni oopperaan eikä jääkiekko-otteluun? • Kalle preferoi oopperaa jääkiekkoon • VON WRIGHT: preferenssilogiikka • päätösteoria, utiliteetin odotusarvon maksimointi • Kalle neuvotteli vaimonsa kanssa illan ohjelmasta • peliteoria

SÄÄNNÖT • VON WRIGHT: Freedom and Determination (1980) • yhteiskunnan normatiivinen paine, säännöt ohjaavat käyttäytymistä • säännöt eri asia kuin säännönmukaisuus, noudatetaan tai rikotaan, muutetaan ja kumotaan • miksi Kalle pysähtyy punaisiin valoihin? • hurskaus: mukautuminen jumalan tahtoon • lainkuuliaisuus: mukautuminen säädettyyn lakiin ja sääntöihin • konformismi: mukautuminen vallitseviin tapoihin • voidaan konstruoida subsumptioteorian (lainkuuliaiset noudattavat liikennesääntöjä …) tai praktisen syllogismin (halu välttää säännön rikkomista ja mahdollisia sanktioita) avulla

ARVOT SELITTÄJINÄ • praktinen syllogismi liittää tavoitteet ja keinot välinerationaalisen mallin mukaisesti • itseisarvot selittävät valintoja, joissa ihminen voi toimia oman etunsa vastaisesti: arvorationaalisuus (WEBER) • uhrautuminen isänmaan tai lasten puolesta • uskonnolliset perusteet elämäntapaan liittyville valinnoille • ehdoton normi: toteuta omat itseisarvosi! • toden puhuminen ei ole keino rehellisyyden itseisarvon toteuttamiseen, vaan se on rehellisyyttä