Koulutuksen muotoutuminen ja sen selitykset Sanna Tukiainen ja

Koulutuksen muotoutuminen ja sen selitykset Sanna Tukiainen ja Eveliina Vauhkonen 28. 11. 2016

Kansanopetuksen murrokset 1. Kirkollinen opetus- ja oppivelvollisuus ● Kirkkolaki v. 1686: lukutaito Jumalan sanan lukemiseksi ● Kirkollinen kansanopetus vahvisti sääty-yhteiskuntaa ● Kirkollinen oppivelvollisuus 1700 -luvulla

Kansanopetuksen murrokset 2. Valistuksen aika 1800 -luvun puoliväli → ● Kansakoulun tavoite: siveellisyys ja yleinen hyvinvointi ● Kansakouluasetus v. 1866: kirkko ja koulu erilleen ● Luokka- ja kansalaisyhteiskunta

Pakollisen julkisen koulutuksen taustalla ● Teollinen vallankumous ● Kansankasvatus- ja valistusliike → oppivelvollisuus ● Lapsuuden yhteiskunnallistuminen ○ Kansakoulu ja lastentarhainstituutiot

Selitykset julkisen koulutuksen synnylle Funktionaalinen selitysmalli ● Teollistuminen → tuotanto ja uusintaminen eriytyvät → representaatio-ongelma → ratkaisu: koulujärjestelmä

Pedagoginen tehdas - modernistumisen aura Koulutuksen modernisaatioselitys Sekä koulutus että modernisaatio luottavat tieteen hyödyllisyyteen Pyrkimys rationalisuuteen -> kaikki tietämisen arvoinen voidaan siirtää ihmiseltä toiselle Koulu kuin massatuotantotehdas, jossa lapsi siirtyy luokalta seuraavalle ennaltamäärätyn ohjelman mukaan. Tarkistuspisteissä katsotaan päähän jääneiden faktojen määrä -> vialliset tuotteet palautetaan työstöön, muut jatkavat

Pedagoginen tehdas - modernistumisen aura Tuotantoelämän kehitys tuotti monimutkaisempia ja vaativampia työtehtäviä -> ihmisiä piti kouluttaa John Boli (1989): Koulutuksella neljä piirrettä, jotka tekevät siitä rituaalien muodostumisen paikan modernille kansalaiselle Universaalisuus: koulutus kuuluu kaikille Egalitaarisuus: koulutuksen avulla kaikilla samat mahdollisuudet Standardoiminen: koulutus mahdollisimman yhdenmukaista monissa maissa Individualismi: oppilaita kohdellaan yksilöinä sukupuolesta, etnisestä taustasta tai kansallisuudesta huolimatta

Koulutus sosiaalisena kontrollina Kontrolliteoreettinen näkökulma Koululaitos ottanut mallia vankilasta ja sairaalasta Koulu symbolisen väkivallan instituutio (Bourdieu ja Passeron 1977): Koska kouluilla on auktoriteettiasema, ne voivat pakottaa ihmiset tiettyihin käytäntöihin Koulutuksen sosiaalinen kontrolli näkyy myös siinä, mitä asioita harjoitetaan ja mitkä jätetään ulkopuolelle

Koulutus sosiaalisena kontrollina Lapsityövoiman käyttöä rajoitettiin, joten vanhempien piti itse tehdä pidempiä päiviä perheen elannon hankkimiseksi ➔Lapset kuljeksivat joutilaina kaduilla valvontaa ➔Koululaitos perustettiin huolehtimaan lapsista, jotta he eivät sortuisi rikoksiin ja kurittomuuteen ● Koulunkäynti opetti itsekuria palkkatyötä varten ○ Kouluissa rangaitusjärjestelmät uloittuivat kaikkiin osa-alueisiin: aikaan, toimintaan, käytökseen, puheeseen, ruumiiseen, seksuaalisuuteen ○ Valvonta uloittui myös koulun ulkopuolelle

Koulutus statuskilpailujen areenana Koulutus luokittelee ihmiset sosiaalisiin ja kulttuurisiin kerroksiin Perheen taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma vaikuttaa koulutukseen, joka taas vaikuttaa työmarkkinoilla menestymiseen ja sitä kautta yhteiskunnan hierarkiaan Kontrolliteoreettisen näkökulman kritiikki: Determinismi: ihmisillä hyvin vähän vapautta vaikuttaa kohtaloonsa, koska perhe, sukupuoli, luokkatausta tai ylisukupolvisesti periytyvä pääoma ovat sen jo sanelleet Strukturalismi: yhteiskunnan rakenteet määräävät koulun toiminnan Reproduktioteoria: koulutus uusintaa nykyisiä yhteiskunnallisia käytäntöjä sellaisenaan

Koulutus statuskilpailujen areenana Talouden ohella myös kulutus, elämäntapa ja kulttuuri vaikuttavat yhteiskunnalliseen asemaan (Max Weber) Koulutuksessa ihmiset pyrkivät turvaamaan oman asemansa sulkemalla toisia ulkopuolelle Koulussa tietotaidon, osaamisen ja kvalifikaatioiden monopolisoiminen Sulkeminen voi olla syrjäyttämistä/poissulkemista tai anastamista Bourdieun (1998) käyttäytymistaipumuksellinen toiminta statuskilpailussa Kenttä: Missä taistellaan, esim. koulutuksen kenttä Pääoma: Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma; ns. taistelijan aseet

Lähteet Antikainen, A. , Rinne R. & Koski L. 2013. Kasvatussosiologia. 5. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus.