TEKNIIKAN HALLITTAVUUS Ilkka Niiniluoto luentoja kevt 2020 VAUHDIN

TEKNIIKAN HALLITTAVUUS Ilkka Niiniluoto luentoja kevät 2020

VAUHDIN HURMAA JA TURMAA • tekniikka on kuin vene, joka on suvantovaiheen jälkeen ajautunut villinä juoksevaan koskeen • toiset nauttivat vauhdin hurmasta, toiset ovat huolissaan sen uhkaavasta turmasta • tekniikan kehityksen mallit eivät anna yksiselitteistä vastausta kysymykseen tekniikan hallittavuudesta – silti tämä kysymys ehkä kaikkein eniten vaikuttaa siihen, miten me suhtaudumme tekniikkaan • järkevän teknologiapolitiikan mahdollisuus?

IHMISEN HALLITTAVUUS • deterministit: ihminen on ulkoisten tekijöiden tai sisäisten yllykkeiden lainomaisesti määräämä • voluntaristit: ihmisellä on vapaa tahto (lat. voluntas), itseään tiedostava ja itseään määräävä autonominen agentti • indeterministit: ihmisen toiminta riippuu sattumasta • autonomia sopii ihanteeksi ihmiselle (harkinta, kyky tehdä valintoja), samoin tieteelle (perustutkimus itseään korjaavaa totuuden etsintää, jonka elinehtona on metodinen ja institutionaalinen autonomia) • sen sijaan tekniikalle autonomia olisi ongelmallinen vaihtoehto, sillä se ei enää olisi ihmisen kontrollin ulottuvilla (LANGDON WINNER: Autonomous Technology, 1977)

TEKNIIKAN HALLITTAVUUS teknologinen determinismi anti voluntarismi pro/anti

TEKNOLOGINEN DETERMINISMI • tekniikan eteneminen on ihmisen tahdosta riippumattomien lakien täydellisesti ja yksikäsitteisesti määräämä • teknologiset imperatiivit: kaikki tekniset mahdollisuudet toteutettava • kaksi täysin erilasta muotoa: • anti: teknologiakielteinen, ”romanttinen” kritiikki • pro: teknologiamyönteinen, ”teknokraattinen” ajattelutapa

ROMANTIIKKA: TEKNOLOGIA UHKANA • varhaiset myytit sisältävät aavistuksia tietoon ja tekniikkaan liittyvistä vaaran ja tuhon aineksista (VON WRIGHT, 1981) • • Ikaros hyvän ja pahan tiedon puu pullon henki Tuhannen ja yhden yön saduissa Faust liitossa paholaisen kanssa sotia lietsova Kalevalan sampo Mary Shelleyn tarina Frankensteinin hirviöstä R. L. Stevensonin romaani tri Jekyllista ja Mr. Hydestä science fiction, kyborgit, tekoäly • maailmassa tai ihmisen sisimmässä pahoja voimia, jotka ihminen voi varomattomasti päästää valloilleen tieteen ja tekniikan avulla • tekniikka orjana, joka muuttuu oman luojansa herraksi

JACQUES ELLUL • La technique ou l’enjou du siecle (1954), The Technological Society (1964) • tekniikka ihmisen käsistä riistäytyneenä itsenäisenä ”oliona” • itseään ohjaava, itseään täydentävä, monistinen, ihmistä universaalisti hallitseva teknosysteemi • ”aikamme panos”, mutta absurdius • suomalainen vastine deterministiselle ja pessimistiselle antiteknologialle: kalastaja PENTTI LINKOLA • kone ihmisen herrana, ihmisen geeneihin rakennettu hillittömän kasvun ohjelma

TEKNIIKAN ORAVANPYÖRÄ • pidämme esivanhempiamme itseämme onnellisempina, mutta emme silti vaihtaisi paikkaa heidän kanssaan • RESCHER: teknologinen kehitys saa meidät jatkuvasti nostamaan tavoitetasoamme, emme enää tyytyisi vaatimattomaan elämään ilman uusia mukavuuksia, kuten keskuslämmitystä, pakastimia, mikroaaltouuneja, autoja, väritelevisiota, sähköpostia, kännyköitä, antibiootteja, rokotuksia, ohitusleikkauksia … • LAYARD: onnellisuuden taloustiede, ”hedonistinen juoksumatto”, uusista keksinnöistä tulee elämän välttämättömyyksiä

TEKNOKRATIA • determinismiä on kannatettu myös innokkaimmissa teknologiamyönteisissä kannoissa • HELMUTH SCHELSKY, MARTTI TIURI • teknokratia = tekniikan valta • tekniikan luomat ongelmat ratkaistava tekniikan avulla, on selvitettävä tekniikan vääjäämätön kehityssuunta ja varauduttava sen aiheuttamiin muutoksiin • teknologiapolitiikka kuuluu asiantuntijoille ilman arvoja koskevaa keskustelua, kokonaisvaltaisuus • Teknologiakomitea (1980): kiihdytettävä kohti tietoyhteiskuntaa • teknoutopiat: tietokoneet tulevat tietoisiksi (Turingin testi) ja ihmistä älykkäämmiksi (Mooren laki) vuoteen 2029 mennessä (RAY KURZWEIL)

VOLUNTARISMI • ihminen voi vapaan tahtonsa mukaisesti valita tekniikan kehityssuunnan, tekniikka ei noudata sisäisiä lakejaan, vaan on ihmisen harkinnan alaista tarpeitten ja arvojen pohjalta • arvovalinnat mielivaltaisia ja subjektiivisia, teknologiapolitiikka on voimapolitiikkaa: ”desisionismi” • arvo-objektivismi, meillä tietoa oikeista arvoista, esimerkiksi evoluutioetiikka (SKOLIMOWSKIn ekofilosofia) • pro: • SNELLMAN 1840 -luku: teollisuus sivistyksen edellytyksenä • ”kova” tekniikka, teknologiapolitikka, tuetaan parhaiksi katsottuja teknisiä projekteja (Tekes) • anti: • ”pehmeä” tekniikka, vihreät aatteet, vaihtoehtoliikkeet kääntämässä kehityksen suuntaa arvomaailman ja elintapojen muutoksen kautta

POHDINTAA • HABERMAS: teknokratian ja desisionismin yhteinen ongelma on mahdottomuus käydä arvoista rationaalista keskustelua, tarvitaan tiedon ja arvojen vuorovaikutusta demokraattisessa teknologiapolitiikassa, diskurssietiikka • determinismi liioittelee tekniikan oliomaisuutta (tekniikka jätetty ajelehtimaan markkinavoimien armoille), voluntarismi aliarvioi tekniikan kykyä muuttaa ihmisten arvostuksia (tarpeiden muokkaus) • tekniikan systeemiluonne, kybernetiikka, teknosysteemin lakien tunteminen antaa mahdollisuuden kontrolloida sen kehitystä (vrt. POPPER: plastic control todennäköisyyslakien avulla; ROPOHL)

INDETERMINISMI • yllättävät sattumat vaikuttavat teknologisten ohjelmien kohtaloon (Challenger-raketti, Tshernobyl) • tekniikka on sosiaalinen konstruktio, jonka kehityksessä on tilannekohtaisia satunnaisia valintoja • BIJKER & HUGHES & PINCH (The Social Construction of Technological Systems, 1985): polkupyörien yllättävä ja ennakoimaton kehitys • BIJKER & LAW (Shaping Technology/Building Society, 1992): ”sosioteknologia” on ”saumaton verkko” ilman selvää rajaa yhteiskunnan ja tekniikan välillä • vs. välineillä neuvoteltavia kulttuuriominaisuuksia (käyttö, suosio, hinta), mutta niiden tekniset ominaisuudet kuitenkin ovat objektiivisia tosiasioita

TEKNOLOGINEN IMPERATIIVI • etiikka: Ought implies Can • teknologinen imperatiivi (TI): Can implies Ought • runsauden periaate (Principle of Plenitude, PP): kaikki mahdollisuudet toteutuvat Can → TI PP Ought → Is totteleminen

MAHDOLLISUUDET (SKOLIMOWSKI) • looginen (ristiriidattomuus) • ikiliikkuja • fysikaalinen (yhteensopivuus luonnonlakien kanssa) • fuusioreaktori • tekninen (toteutettavissa teknisen välineen avulla) • kullan keinotekoinen valmistus • tuotannollinen (taloudellisesti kannattava innovaatio) • kaupalliset tuotteet kuluttajille

TI: N MUOTOILUJA (TI 1) Kaikki tekniset mahdollisuudet on toteutettava (TI 2) Kaikki tuotannolliset mahdollisuudet on toteutettava TI 1 on epätosi: kaikkien keksintöjen käyttöönotto ei kannata vaan on suoritettava valikointia TI 2 on myös epätosi: taloudellisen kannattavuuden ohella on myös muita kriteerejä - esim. aseiden myynti sotilasdiktatuureille

IMPERATIIVIT G. H. VON WRIGHT: Norm and Action (1963) • imperatiivit perustuvat tavallisesti jonkin normiauktoriteetin antamiin käskyihin • miten tekniikka voisi antaa meille käskyjä? p! p! jos q pitää olla p ehdolla q kategorinen käsky ehdollinen käsky

TEKNISET NORMIT p! jotta saavuttaisimme s: n p! jotta välttäisimme q: n p! muutoin q. Nämä ehdolliset imperatiivit voidaan kirjoittaa myös muodossa Jos haluamme s: n, niin meidän on tehtävä p! Jos haluamme ei-q: n, niin meidän on tehtävä p! Tekniset normit ilmaisevat yhteyttä keinojen ja tavoitteiden välillä

TI TEKNISENÄ NORMINA teknologisten imperatiivien todellinen muoto on tekninen normi: jotain pitää tehdä jotta saavutamme jonkin arvotavoitteen tai vältämme ei-toivotun asiantilan - atomipommi on rakennettava heti kun se on mahdollinen, jotta sota voidaan voittaa - informaatioteknologian kehitystä on kiihdytettävä, jotta vältämme talouden taantuman TI: n taustalla kätketty arvopremissi, käsky on meitä sitova vain jos hyväksymme tämän arvon - deterministit oikeassa siinä, että tekniikka ”asettaa” meille imperatiiveja, mutta voluntaristit oikeassa siinä, että meidän ei tarvitse niitä totella - HEIDEGGER: tekniikka puitteena asettaa meille haasteen, mutta ratkaisuna silleenjättäminen (Gelassenheit)

VON WRIGHT (1916 -2003) • Vetenskapen och förnuftet (1986) • ALLARDT: von Wright edustaa romanttista antiteknologiaa, laaja pohjoismainen debatti, oma arvioni HS 1. 2. 1987 • von Wrightillä vaikutteita Ellulilta ja Habermasilta. ”teknologian vauhtipyörän inertia”, silti tekniikan vaarat juontuvat ihmisestä itsestään • järki ihmiskunnan toivona, kohtuulliset (reasonable) arvopäämäärät • ennakoi myöhempiä tekniikan filosofian ja ympäristöfilosofian teemoja

EKOLOGINEN IMPERATIIVI • Rooman klubi: Limits to Growth (Kasvun rajat, 1972), ihmisen aiheuttama ekologinen kriisi • ilmastonmuutos: hiilidioksidipäästöt lisääntyvät, maapallon lämpötila nousee • väestöräjähdys: maapallon väkiluku kasvaa nykyisestä 7 miljardista, ravinnon tarve lisääntyy • maanviljelyn ja teollisuuden jätteet: merien ja järvien saastuminen • biodiversiteetin väheneminen, kasvavat terveyshaitat ihmisille • ekologinen imperatiivi: jos haluamme välttää ekologisen kriisin, meidän on tehtävä … • tätä ”käskyä” kannattaa totella, koska hyväksymme sen taustalla olevan arvopremissin • kansainväliset ympäristösopimukset • otammeko kuitenkaan sen huomioon jokapäiväisessä elämässä?