Saksalaiset viinit 2 6 2010 Vinoteekki Oy Ilkka

Saksalaiset viinit 2. 6. 2010 Vinoteekki Oy Ilkka Siissalo ja Johanna Björkroth 19. 2. 2021 1

Pikakertausta alkeiskurssin kalvoista Ilkka Siissalo ja Johanna Björkroth 19. 2. 2021 2

Makujen kuvaaminen ? Alko: Kova - Pehmeä Kuiva–Puolikuiva–Puolimakea-Makea Notkea Täyteläinen Hedelmäinen Tamminen Viinillinen Kukkea Ihmiset: ”viherrehua” ”kissanpissaa karviaismarjan lehdellä” ”Saanks mä viettää loppuillan nenä lasissa? ” ”päärynälimpparia” ”nahkaa” ”haisee kun ryssäläisen Ladan sisäpuoli auringonpaisteessa” ”kaakaota” ”palanutta kahvia” ”paranee vanhetessaan, muuttuu etikaksi” (Alkon Karahviviini) ”navetan takuinen” ”ruohonleikkurilla leikattua vuohenputkea” www. helsinki. fi/yliopisto ”toffeekarkki”

Millaisista tekijöistä viinin maku riippuu ? Maantiede Maa Suuralue Viinialue Kunta Tila Palsta Rypälelajike Alueelle tyypillinen ? Muualta peräisin ? Lajikkeen tyyppimaku Sopivuus ilmastoon Valmistustapa ja ikä Raaka Nuori Hieman kehittynyt Kehittynyt Ylikehittynyt Hapettunut Terästankki ? Puutynnyri ? Tammi ? Lämpötila ? Varastointitapa ? Sekoitus ja kasvuluokitus Cru-luokitus -> mikroilmasto ? palstan suunta aurinkoon ? maaperän laatu Tilan ykkös – kakkos – kolmos-v. ? ? -> köynnösten ikä? Vuosikertavaihtelu Loistava Hyvä Keskinkertainen Huono Köynnösten hoito Tuotanto ? -> 25 hl/ha vs. 140 hl/ha -> kukintojen leikkaus? Köynnösten sidonta Hometaudit yms. Ja niin edelleen. . . !!!

Mitä voi arvata laadusta etiketin perusteella ? Alue Alkuperäalue iso vai pieni ? Alueen tyypillinen rypälesekoitus ? -> sopivuus ajateltuun käyttöön? Rypälelajike Muutamien suosituimpien rypäleiden tyyppimaun oppii nopeasti Valmistustapa ja ikä Ikä vs. alueen viinit yleensä ? Hinta Miten suhtautuu saman alueen muiden viinien hintaan? Hinta vs. ikä ? Kasvuluokitus Onko merkitty Cru-luokitus ? Vuosikertavaihtelu Satutko muistamaan k. o. alueen k. o. vuosikerrasta mitään ? Käyttötarkoitus ? Dokaamiseen ? Seurustelujuoma ? Ruokaviini ? -> onko väliä ? -> mille ruoalle ? Makeus ? ? ? Palkinnot Onko saanut jonkin mitalin ? Olennaisimpia asioita ovat aluemerkintöjen ja Cru-merkintöjen ymmärtäminen, makeusasteen toteaminen ja mahdolliset mitalit

Vertailukohta – Ranskan Cru-järjestelmä Vanha viinin luokitus pohjaa keskiaikaiseen yhteiskuntaan ja sen yhteiskuntaluokkiin: • maalaiset • muut paikalliset • taiteilijat ja käsityöläiset • porvaristo • aateliset • korkea aateli Premier Cru Deuxieme Cru …. Vanhin ja arvostetuin aatelisviinien luokitusjärjestelmä on tehty v. 1855 maailmannäyttelyn tarpeisiin. Se luokitteli silloin tunnetut maailman parhaat viinit. Valtaosa niistä on Bordeaux: n Médocin arvostetuimmista kunnista, vain muutama Bordeaux: n muilta viinialueilta (esim. Graves). Luokitusta on muutettu vain kerran, 1970 -luvulla, jolloin Chateau Mouton Rothschild nostettiin ylimpään luokkaan. Aatelisviinit (Grand Crus) jaetaan viiteen luokkaan. Etiketeissä lukee yleensä vain ”Grand Cru” = kuuluu 5. , 4. tai 3. Cru: hun tai joskus harvoin esiintyy merkintä ” 2. Cru” tai Deuxieme Cru. Premier Cru –viinejä on vain muutamia ja ne ovat maailmankuuluja. ”Aatelisviini”: Grand Cru ”Porvarisviini”: Cru Bourgeois ”Laatuviini”: AC tai AOC-luokka takaa alkuperän ja paikallisen viinilain mukaisuuden ”Taiteilijaviini”, Cru Artisanal, harvinainen Ison viinialueen AC-viini, esim. AC Bordeaux, AC Languedoc-Roussillon tms. ”Paikallinen viini” VDQS (vin délimité de qualité supérieure) Joskus lasketaan kuuluvaksi ”laatuviineihin” vaikka ei olekaan AC-merkintään oikeutettu ”Maalaisviini”: Vin de Pays (de XXXX) ”Pöytäviini”: Vin de Table ”Maaviini”: Vin Rouge (de France)

Laatuviinien osalta alueen maine ja koko ratkaisevat Mitä pienempi AC-alue, sen kalliimpi viini Bordeaux´n laatuviinien alueet (esimerkkinä Médoc): ”Koko” Bordeaux Pääalueet ”Ydinalue” = Médocissa n. 10 kuntaa (mutta kunnat melko tuntemattomia) AC St. Emilion AC Pauillac AC Graves AC Bordeaux Superiéur AC Médoc Kuntaluokitettu viini Nimekkäimmät kunnat AC St-Estèphe AC Haut-Médoc AC Pomerol AC Margaux AC St. Julien AC Sauternes AC Listrac (Listrac-Médoc) AC Entre-Deux-Mers AC Moulis-en-Médoc jne… AC Alue tai Appellation Alue Controlée = viinin taataan tulevan tietyltä laatuviinialueelta Muualla Ranskassa, erityisesti Bourgognen alueella AC-luokitus voi ulottua myös tilan tai jopa yksittäisen palstan kokoon asti. Joillakin Bourgognen kuuluisimmista tiloista on yli 200 omistajaa.

Saksa viinimaana Ilkka Siissalo ja Johanna Björkroth 19. 2. 2021 8

Saksankielinen alue viinimaana * 1. Ahr * 2. Baden * 3. Franken * 4. Hessische Bergstraße * 5. Mittelrhein * 6. Mosel * 7. Nahe * 8. Pfalz * 9. Rheingau * 10. Rheinhessen * 11. Saale. Unstrut * 12. Sachsen * 13. Württemberg Elsass (Alsace) Ilkka Siissalo ja Johanna Björkroth www. helsinki. fi/yliopisto 19. 2. 2021 9

Tuotanto Saksan viinialueilla Ilkka Siissalo ja Johanna Björkroth 19. 2. 2021 10

Saksan viiniluokitus; makeampi = ”parempi” Eiswein Trockenbeerenauslese Beerenauslese Auslese Spätlese Kabinett Qualitätswein mit Prädikat Qb. A, Qualitätswein bestimmter Anbaugebiete Landwein Tafelwein Ilkka Siissalo ja Johanna Björkroth 19. 2. 2021 11

Saksa ei ole niinkään viinin tuottaja kuin kuluttaja Kliseitä ja totuuksia saksalaisesta viinistä • tuotantoa jo roomalaisaikana • 60% tuotannosta Rheinin laaksosta ympäristöineen • liian pohjoisessa -> ohutta, hapanta viiniä -> laatuihanteena sokeripitoisuus • hyvä kukkeus ja hedelmäisyys tuoksussa • nuorena juotavia, kylmänä nautittavia • maine perustuu lähes pelkästään Riesling-rypäleeseen -> kukkeita valkoisia • tunnetuin makeista, kukkeista viineistä: Liebfraumilch, Mosel vienti USAan • punaviinejä vasta viime aikoina: • Spätburgunder = Pinot Noir • Dornfelder • Blauer Portugieser • Saksa juo yli 3 x sen määrän viiniä mitä se tuottaa www. helsinki. fi/yliopisto 19. 2. 2021 12

Rheingau, Rheinhessen, Nahe • Rheinin mutkan seudut • melko pohjoisessa -> matalat sokerit, paljon happoa • melkein pelkkiä Riesling-viinejä, orvokintuoksuisia, parhaat puolimakeita tai makeita • kehnommat tuotteet myydään mm. Liebfraumilch-nimellä, jonka ainoa vaatimus on, että viinin tulee olla ”lieblich” • parhaat viinit nimetään kylän mukaan: Oppenheim, Nierstein, Nackenheim • Nahen viinit kasvavat mineraalisemmassa maassa; enemmän kuivia viinejä, kalkin makua • nykyään myös jonkin verran punaisia; parhaat Dornfelder-rypäleestä Ilkka Siissalo ja Johanna Björkroth www. helsinki. fi/yliopisto 19. 2. 2021 13

Franken • nykyään osa Baijeria, Main-joen laaksossa • viinintuotantoa jo 1100 -luvulla • kuivempia viinejä kuin Rheinin laaksossa • mineraalista maata -> kalkki maistuu viinissä • upeita vaaleita punaisia • mainioita seurustelujuoma-valkoisia, rypäleinä: • Müller-Thurgau • Silvaner • Riesling www. helsinki. fi/yliopisto 19. 2. 2021 14

Baden ja Württemberg • ainoa alue Saksaa, jossa aurinkoa on tarpeeksi viinintuottoon • Rheinin itäranta, Schwarzwaldin kukkularinteet, Württembergin yläkukkulat. Parhaat viinit tulevat Kaiserstuhlin alueelta Baselin pohjoispuolelta. • paljon eri rypälelajeja, paikallisia viinejä, keskimäärin heikko laatu • paljon hyvin vaaleita punaisia joita ei Suomessa osata juoda www. helsinki. fi/yliopisto 19. 2. 2021 15

Elsass (Alsace) • 650 v Saksaa, nyt 1. maailmansodan jälkeen Ranskaa • eteläisen Rheinin laakson läntinen laita Riquewihrin viinikylä Elsassissa • saksalaiset rypäleet ja pullot, ranskalainen tuotanto • kuivia viinejä, yli 200 tuottajaa 100 km matkalla • upeiden valkoisten lisäksi vaaleita punaisia Pinot Noireja • parhaat viinit Rieslingejä, Silvanereita, Muscateja, (Tokay) Pinot Grisejä, Pinot Noireja www. helsinki. fi/yliopisto 19. 2. 2021 16

Saale-Unstrut • viinialue keskellä entistä DDR: ää, Leipzigista länteen; aivan tuntematon • ”liian pohjoisessa”; tuotantoa 1000 -luvulta asti • yli 500 pientuottajaa, pari osuuskuntaa • useita rypälelajikkeita; Dornfelder aivan mahtavaa www. helsinki. fi/yliopisto 19. 2. 2021 17

Maisteltavat Ilkka Siissalo ja Johanna Björkroth 19. 2. 2021 18

Rieslingit • vihreä omena, orvokki, kielo • aprikoosi, hunaja, lime • Parhaimmillaan keskiselle Rheinillä (Rheingau, Rheinhessen, Mosel) • usein puolikuivia tai puolimakeita 1. Steininger Riesling, Kamptal, Itävalta, 2009 2. Erlenberger Kayberg Riesling 2009, Württemberg 3. 2008 Wolfsberger Riesling, Elsass, Ranska 4. Schloss Schönborn Rheingau Riesling trocken Ilkka Siissalo ja Johanna Björkroth Riesling´s flavor www. nypost. com Erica Mc. Cartney 19. 2. 2021 19

Pinot Gris = Grauburgunder Pinot Blanc = Weissburgunder • Pinot Gris: hieman punerva Pinot, Pinot Noirin vaaleampi mutantti • kukkea, mausteinen • päärynää, omenaa, melonia • Pinot Blanc: valkoinen versio Pinot-perheestä • hedelmäistä, tropiikin hedelmiä, melonia • happamia, juodaan nuorena 1. 2008 Pinot Gris Classic, Baden, Badische Weinkeller 2. Neiss 2008 Pinot Grigio trocken, Pfalz 3. 2008 Pfaffenheim Pinot Gris, Elsass, Ranska 4. 2009 Neiss Weissburgunder Vogelsang trocken Pfalz Ilkka Siissalo ja Johanna Björkroth 19. 2. 2021 20

Punaiset: Dornfelder ja Blauer Portugieser • Dornfelder • • • aito saksalaisrypäle, hieman hapoton, aikaisin kypsyvä, kestävä; suosio kasvaa usein tammitynnyrikypsytetty hedelmäinen, mutta hapottomana tasapainoton • Portugieser • • • vaaleanpunainen, ei-kompleksinen, kevyt, virkistävä; juodaan viileänä hyvin vähän tanniinia vadelmaa, karhunvadelmaa, mustaviinimarjaa, hapankirsikkaa 1. Vinowell Dornfelder 2008 2. Saale-Unstrut 2008 Portugieser trocken Ilkka Siissalo ja Johanna Björkroth 19. 2. 2021 21