Skeema 4 Kurssin yhteinen aineisto Mit ji mieleen

Skeema 4 Kurssin yhteinen aineisto Mitä jäi mieleen? I Tunteet opastavat ihmistä

Kertaa I-luvun keskeiset käsitteet Selitä seuraavat käsitteet parillesi tai laadi niistä nopeasti käsitekartta. Jos selitätte pareittain, toinen voi vuorollaan kääntyä selin sanoihin päin, ja toinen selittää. Vaihtakaa sitten rooleja.

Ensin selittää toinen parista, sitten saatte lisää käsitteitä! • • • tunnekokemus psyykkinen hyvinvointi tulkinta emootio ilme inho sympaattinen hermosto pelko rakkaus tunneäly • • • attraktio mantelitumake sosiaalinen tunne projektiivinen testi kokemusotosmenetelmä autonominen hermosto somaattinen vihje Lazaruksen tunneteoria limbinen järjestelmä aggressio

Mitä jäi mieleen? II Tunteet, motiivit ja tiedonkäsittely vaikuttavat hyvinvointiin

Ovatko seuraavat väitteet totta vai tarua? Korjaa tarvittaessa väitteet niin, että ne pitävät paikkansa. 1. Tunneäly on synnynnäistä -sitä ei voi oppia lisää. 2. Ihminen voi olla onnellinen vain silloin, kun hän kokee positiivisia tunteita. 3. Vastoinkäymisiin kannattaa reagoida defenssikeinoin. 4. Psyykkiset hallintakeinot tukevat hyvinvointia. 5. Tunteiden nimeäminen voi helpottaa niiden käsittelyä. 6. Tunteiden säätelemistä on harjoiteltava. 7. Puolustautumiskeinot ovat järkevä tapa käsitellä pettymyksiä. 8. Vanhemman raivoaminen on lapselle hyödyllistä, sillä miten lapsi muuten oppisi kohtaamaan negatiivisia tunteita. 9. Positiivinen psykologia vähättelee negatiivisia kokemuksia.

Mitä jäi mieleen? III Fyysiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat hyvinvointiin

Täydennä hyvinvointiin vaikuttavat biologiset/fyysiset ja sosiaaliset tekijät

Täydennä kaavioon univajeen vaikutukset

Täydennä kaavioon kuusi keskeistä syytä sille, miksi ihminen tarvitsee unta.

Millaisia teorioita ja selityksiä on esitetty unien näkemiselle? Täydennä kaavio.

Oikein vai väärin? 1. Tutkimusten mukaan sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä elimistön puolustusjärjestelmään. 2. Kollektiivisissa kulttuureissa korostetaan yksilön itsenäisyyttä sosiaalisista ryhmistä. 3. Ryhmistä ulkopuolelle jääminen aktivoi samoja aivokuoren alueita kuin aggressio. 4. Toivottu koskettaminen voimistaa oksitosiini-hormonin erittämistä. 5. Toivottu koskettaminen voimistaa kortisolin eritystä.

6. Kognitiiviset tulkinnat vaikuttavat kosketuksen kokemiseen. 7. Hyvät ystävyyssuhteet vähentävät kuolleisuutta enemmän kuin tupakoimattomuus. 8. Sosiaalisten suhteiden vaikutus terveyteen on vahvempi kuin liikunnan. 9. Avioliitossa elävät ihmiset ovat keskimäärin terveempiä kuin ilman parisuhdetta elävät. 10. Eronneet ovat keskimäärin onnettomampia kuin ne, jotka eivät ole koskaan avioituneet.

11. Sternbergin mukaan rakkaussuhteet koostuvat seksistä, sitoutumisesta ja intohimosta. 12. Turvallisen kiintymyssuhteen omaavat ihmiset pelkäävät harvemmin tulevansa hylätyiksi. 13. Seksuaalinen tyytyväisyys ei välttämättä riipu seksuaalisesta aktiivisuudesta. 14. Taloudellinen tilanne vaikuttaa suuresti ihmisen onnellisuuteen. 15. Uskonnollisuus on yhteydessä koettuun onnellisuuteen.

16. Perimä selittää onnellisuudesta jopa 50 %. 17. Jokainen voi vaikuttaa onnellisuuteensa muuttamalla temperamenttiaan.

Vastaukset 1. Tutkimusten mukaan sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä elimistön puolustusjärjestelmään. Oikein 2. Kollektiivisissa kulttuureissa korostetaan yksilön itsenäisyyttä sosiaalisista ryhmistä. Väärin: korostetaan yhteisöön sopeutumista 3. Ryhmistä ulkopuolelle jääminen aktivoi samoja aivokuoren alueita kuin aggressio. Väärin: samoja kuin fyysinen kipu 4. Toivottu koskettaminen voimistaa oksitosiini-hormonin erittämistä. Oikein 5. Toivottu koskettaminen voimistaa kortisolin eritystä. Väärin: vähentää

6. Kognitiiviset tulkinnat vaikuttavat kosketuksen kokemiseen. Oikein 7. Hyvät ystävyyssuhteet vähentävät kuolleisuutta enemmän kuin tupakoimattomuus. Väärin: yhtä suuressa määrin 8. Sosiaalisten suhteiden vaikutus terveyteen on vahvempi kuin liikunnan. Oikein 9. Avioliitossa elävät ihmiset ovat keskimäärin terveempiä kuin ilman parisuhdetta elävät. Oikein 10. Eronneet ovat keskimäärin onnettomampia kuin ne, jotka eivät ole koskaan avioituneet. Oikein

11. Sternbergin mukaan rakkaussuhteet koostuvat seksistä, sitoutumisesta ja intohimosta. Väärin: sitoutumisesta, läheisyydestä ja intohimosta 12. Turvallisen kiintymyssuhteen omaavat ihmiset pelkäävät harvemmin tulevansa hylätyiksi. Oikein 13. Seksuaalinen tyytyväisyys ei välttämättä riipu seksuaalisesta aktiivisuudesta. Oikein 14. Taloudellinen tilanne vaikuttaa suuresti ihmisen onnellisuuteen. Väärin: vain lievästi 15. Uskonnollisuus on yhteydessä koettuun onnellisuuteen. Oikein

16. Perimä selittää onnellisuudesta jopa 50 %. Oikein 17. Jokainen voi vaikuttaa onnellisuuteensa muuttamalla temperamenttiaan. Väärin: Temperamentti on pysyvä, mutta ajattelunsa muuttamisella voi vaikuttaa onnellisuuteen.

Mitä jäi mieleen? IV Mielenterveys on psyykkistä tasapainoilua

Täydennä seuraavat lauseet: 1. Stressaavat asiat voidaan jakaa neljään luokkaan: Ristiriitoihin, suoritus- ja yhdenmukaisuuden paineisiin, kriiseihin sekä ______ 2. Kriisit jaotellaan kehityskriiseihin ja ________ kriiseihin. 3. Elimistön stressireaktio käynnistyy siten, että aivoissa peruselintoimintoja säätelevä _______ lähettää viestejä aivolisäkkeelle. 4. Kun sympaattinen hermosto aktivoituu, keho alkaa erittää adrenaliinia ja _____ 5. Elimistö reagoi stressiin kolmen vaiheen kautta. Nämä vaiheet ovat: hälytys, ______ ja selviytyminen/uupuminen.

6. ______ teorian mukaan stressi viriää primaari- ja sekundaariarvioiden myötä. 7. ______tarkoittaa uskomusta, että yrittäminen ei kannata, koska tulee kuitenkin epäonnistumaan. 8. Pahimpien mahdollisten vaihtoehtojen märehtimistä kutsutaan _______. 9. Yksi tehokkaimmista hallintakeinoista mm. opittuun avuttomuuteen ja vaikeisiin tunteisiin on muuttaa ________. 10. Työuupumus eli _______ on ongelma, johon pitkittynyt työhön tai opiskeluun liittyvä stressi ja kiire voivat johtaa.

Vastaukset 1. turhautumisiin 2. traumaattisiin 3. hypotalamus 4. noradrenaliinia 5. Vastustusvaihe 6. Lazaruksen 7. Opittu avuttomuus 8. katastrofiajatteluksi 9. ajattelutapaansa 10. burnout

Valitse oikea vaihtoehto: 1. Elämänsä aikana suomalaisista sairastaa mielenterveyden häiriötä jopa a. 20 % b. 30 % c. 40 % 2. Mikä seuraavista ei ole mielenterveyden häiriön kriteeri: a. haitta ympäristölle b. tahdosta riippumattomuus c. poikkeaminen normista

3. Mikä seuraavista ei ole mielenterveyden häiriöiden diagnosointijärjestelmä: a. DCI-5 b. DSM-5 c. ICD-10 4. Mikä seuraavista ei ole mielenterveyden häiriöille altistava psyykkinen syy: a. persoonallisuus b. ihmissuhteet c. itsesäätelykeinot

5. Mikä seuraavista ei ole kliinisen psykologian tiedonkeruumenetelmä: a. MMPI b. MPIF c. BDI 6. Mikä seuraavista ei ole projektiivinen testi: a. Rorschachin musteläiskätesti b. Thematic Apperception Test c. Personality Research Form

Vastaukset 1. c 2. c 3. a 4. b (joka on sosiaalinen syy) 5. b 6. c

Mitä jäi mieleen? V Mielenterveyden häiriöitä voidaan hoitaa

Mikä häiriö? • Lue seuraavat kuvaukset. • Mistä mielenterveyden häiriöstä niissä on todennäköisesti kyse: a) mielialahäiriö b) ahdistuneisuushäiriö c) persoonallisuushäiriö d) psykoosi

Kuvaus 1 Tuomas on tuntenut itsensä hyvin väsyneeksi jo muutaman vuoden. Tiskien tiskaaminen ei tunnu onnistuvan, ruuanlaitto on yhtä tuskaa ja monesti pelkkä sängystä nouseminen aamulla on vaikeaa. Lukion jälkeen Tuomas ei ole päässyt minnekään opiskelemaan, ja hän on parin viimeisen vuoden ajan ollut välillä töissä ja välillä kotona työttömänä. Mikään ei tunnu kiinnostavan ja mitään ei jaksaisi tehdä. Lähde: www. e-mielenterveys. fi

Kuvaus 2 Ville on 32 -vuotias naimaton mies, joka opiskellut it-alaa monissa eri kouluissa, mutta opinnot ovat aina keskeytyneet. Varhaisnuoruudesta saakka hänellä on ollut ahdistusta, masennusta, alkoholin liikakäyttöä ja ihmissuhdevaikeuksia, identiteetin tunteen puutteita sekä mielialan vaihteluja. Ville ei koskaan ole kyennyt asumaan yksin eikä pitämään työpaikkaa. Naissuhteitaan kuvasi huumeenomaisiksi. Kärsinyt lapsuudesta lähtien runsaista psykosomaattisista oireista selkäsäryistä ja erilaisista halvausoireista, joita neurologit pitivät psyykkisinä. Ollut vuosia mielenterveystoimiston potilaana, jossa herätti huomiota sekavalla puhetavallaan ja asiassa pysymisen vaikeudellaan. Avohoidossa ja viikoittaisella psykoterapialla parin vuoden ajan on löytänyt itselleen selkeämmän identiteetin ja on saanut itselleen työpaikan.

Kuvaus 3 Pekan vaimo Marja oli useita kuukausia masentunut ja voimaton. Pekka yritti patistella Marjaa hakeutumaan lääkäriin, mutta Marja ei halunnut tavat lääkäriä. Lopulta Marja kuitenkin suostui avun hakemiseen. Avun hakeminen jäi aikomuksen tasolle, sillä Marjan vointi parani pian huomattavasti. Hän oli hyvin energinen ja innostunut, nukkui vain muutaman tunnin yössä ja puhui paljon. Hän alkoi tehdä lähes joka päivä tarpeettomia ostoksia ja Pekka pelkäsi, että Marja elää yli varojensa. Muutaman viikon jälkeen Marjan mielentila muuttui jälleen masentuneeksi. Tällä kertaa Marjan vointi oli huonompi kuin aiemman masentuneisuuskauden aikana. Hän oli apaattinen ja itkuinen ja kertoi Pekalle olevansa epäonnistunut kaikessa. Pekka oli huolissaan ja pelkäsi jopa, että Marja yrittää epätoivoissaan itsemurhaa. Lähde: www. e-mielenterveys. fi

Kuvaus 4 Krista sairastui 22 -vuotiaana. Pahin vaihe kesti noin vuoden verran. Rankimman ajan hän oli sairaalahoidossa. Kristalla oli erilaisia hallusinaatioita, äänet mielessä moittivat häntä epäonnistumisista. Hiljalleen oireet hellittivät. Pahimman vaiheen aikana Kristalle tuli keskushermostollisia oireita, hän menetti puhekykynsä ja puheenymmärtäminen ja ajatusmaailma oli sekavaa. Sitten alkoi paraneminen ja hän toipui noin kahdessa vuodessa, puhekyky tuli lähes ennalleen. Myöhemmin Kristan vanhemmat joutuivat yllättäen onnettomuuteen ja hän sairastui uudelleen. Opiskelut keskeytyivät sairastumisen vuoksi. Nyt Krista käy vertaistukiryhmässä ja lääkityksen myötä oireet ovat kadonneet lähes kokonaan.

Kuvaus 5 Jussi hakeutui psykiatrille kun oli kärsinyt 1, 5 vuotta lihasjännityksestä. Hoidon edetessä hän tajusi, että erilaiset ahdistusoireet ovat vaivanneet häntä käytännössä koko elämän ajan. Kun ahdistus iskee Jussiin oikein kunnolla, niin elämä tuntuu tolkuttoman raskaalta. Jatkuva lihasjännitys tekee sen, että Jussi on myös fyysisesti väsynyt. Arki ahdistaa. Lääkityksen avulla pidetään serotoniinitasoa normaalilla tasolla, jolloin ahdistuneisuus vähenee.

Vastauksia • Kuvaus 1: a (mielialahäiriö; masennus) • Kuvaus 2: c (persoonallisuushäiriö) • Kuvaus 3: a (mielialahäiriö; kaksisuuntainen mielialahäiriö) • Kuvaus 4: d (psykoosi) • Kuvaus 5: b (ahdistuneisuushäiriö)

Esittele häiriö • Valitse yksi psyykkinen häiriö. • Kirjoita siitä esittely, jossa selvität seuraavat asiat: • Häiriön syyt • Häiriön oireet • Häiriön yleisyys • Häiriön hoitomenetelmät (perustele valintasi)