Oppimisen tietovarannot ja digitaaliset ympristt osa korkeakoulujen digivisiota

”Oppimisen tietovarannot ja digitaaliset ympäristöt” - osa korkeakoulujen digivisiota 2030 Ajatuksia korkeakoulujen yhteistyöstä Ilkka Niemelä ja Matti Sarén Unifi ja Arene, syksy 2019 Visiotyöryhmän tuotoksia 18. 9. 2019 Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä 2019/4

Digitalisaatio ja korkeakoulujen yhteistyö • Digitalisaatio on keskeinen muutostrendi korkeakouluille • Se on myös merkittävä investointi, jossa yhteistyöllä ja koordinaatiolla voisi saada huomattavia kustannussäästöjä ja synergiaetuja • Tutkimusasioissa yhteistyöllä on jo päästy eteenpäin: Avoimen tieteen toimenpideohjelma • Opetuksen osalta ei ole selkeitä yhteisiä linjauksia • Kenttä on sirpaleinen • Erilaiset kehittämishankkeet (esim. OKM-kärkihankkeet) eivät ole johtaneet yhtenäiseen kehitykseen vaan joukkoon sinänsä mielenkiintoisia mutta toisistaan irrallisia kokeiluja. • CSC: n asemaa in-house toimijana ei ole hyödynnetty merkittävästi

Oppimisen vision ajurit ja mahdollisuudet Kehitystrendejä • Avoin, joustava, jatkuva oppiminen (Life long learning) • Teknologiat oppimisprosessin tukena (Digital pedagogy) • Tiedolla johtaminen ja analytiikka muutosvoimana (Data driven leadership & decision making) • Kysynnän muutos ja asiakas keskiössä (Customer centric design & engagement) • Kouluttajien ekosysteemi, globalisaatio (Ecosystem of education and educators) Mahdollisuuksia • Yksilön parempi opiskelukokemus ja sujuva oppiminen läpi työuran ja elämän kaikissa koulutusasteissa, siilojen purku • Erinomainen datan laatu, integroituvuus ja lainmukaisuus • Kustannustehokkuus ja yhteiset kansallisen tason ratkaisut yhteiseen tekemiseen sekä kansainväliseen liikkuvuuteen & yhteistyöhön • Analytiikan ja tekoälyn hyödyntäminen hyvin rikkaan ja räätälöidyn vuorovaikutuksen sekä tuottavuuden kasvattamisessa • Kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen; Suomi joustavan opiskelun mallimaana

Luonnos oppimisen digitaalisten ympäristöjen visioksi 2030 (Digivisio 2030 tiimin luonnos 6. 9. 2019): Oppimisen kansalliset tietovarannot yksilön ja yhteiskunnan käyttöön Suomi on 2030 joustavan opiskelun mallimaa. Oppija saa turvallisesti käyttöönsä datan omasta oppimisestaan. Tämä mahdollistaa ja tukee hänen oppimistaan läpi elämän. Vision myötä suomalaisesta koulutuksesta tulee globaali edelläkävijä. Vuonna 2030 Suomessa on avoin ja tunnustettu oppimisen ekosysteemi, jonka tarjoama laatu, monipuolisuus, joustavuus, tehokkuus sekä sopivuus elämäntilanteeseen ja tarpeeseen tuottaa yhä parempia oppimistuloksia. Oppimisen ekosysteemi tarjoaa alustan myös tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle hyödyttäen laajasti yhteiskuntaa ja työelämää. Korkeakoulujen tieteellinen ja koulutustoiminta turvaa vuonna 2030 aikuisväestön korkeatasoista osaamista, kansallista kilpailukykyä ja kansainvälistä vaikuttavuutta.

Ehdotus opetuksen ja oppimisen kansalliseksi digitaaliseksi ympäristöksi: ”Oppimisen kansalliset tietovarannot yksilön ja yhteiskunnan käyttöön” Organisaatioiden näkökulma: tarjonta, prosessit, kumppanuudet rekisterit, peruspalvelut… Oppijan näkökulma: henkilökohtainen profiili, osaamiset, näytöt, kiinnostukset, suunnitelmat… jaettu tieto menestystekijänä Kansainvälinen näkökulma: tieteenalat, toimialat, innovaatioekosysteemit, edupreneurs…

Kansallisen digivision mahdollistava yhteinen IT-arkkitehtuuri Käyttäjät Monikielisyys, ajasta ja paikasta riippumaton käyttö Palvelut Koulutus- ja opetustarjonnan esittäminen, hakeutuminen ja ilmoittautuminen Modulaarisuus, ekosysteemit Yhteiset peruspalvelut (palautekyselyt, osaamisen arviointi ja osoittaminen, analytiikka, identiteettien ja suostumusten hallinta…) Kansainvälinen ja kansallinen verkostoopetus ja jaetut oppimateriaalit Avoimuus, saavutettavuus, löydettävyys Rajapinnat Avoimet & standardit rajapinnat integraatioille ja ekosysteemille Tunnistautumispalvelut Kansallinen ja Eurooppaan integroituva identiteetinhallinta Henkilökohtaiset tietovarannot ja perusrekisterit My. Learning. Data, osaamisportfolio ja universaali osaamiseni kehittämissuunnitelma Kansalliset tietovarannot ja perusrekisterit Opintotiedon perusrekisteri ja laadukkaat kansalliset tietovarannot Kansallinen tietopohja ja analytiikkavalmiudet Kansainväliset tietovarannot ja perusrekisterit EU HUB Kansainväliset arkkitehtuurti ja standardit

Esimerkkejä mahdollisista kehittämisen periaatteista ja reunaehdoista 1. Korkeakoulujen digitaalisen arkkitehtuurin keskiössä ovat tietovarannot- ja altaat ja niiden ympärille avoimien rajapintojen kautta syntyvät tietoväylät 2. Opintohallinnon tehostaminen, uusien digitaalisten toimintamallien käyttöönotto sekä opiskelijoiden liikkuvuuden ja korkeakoulujen välisen työnjaon/verkosto-opetuksen kehittäminen vaatii lakisääteisten toimintojen sekä tiettyjen prosessien ja käytäntöjen, esimerkiksi identiteetinhallinnan ja hyväksilukemisen, tiukempaa yhdenmukaistamista. 3. Tehostaminen, uudet toimintamallit, liikkuvuus ja yhteistyö vaativat yhteentoimivia (ei välttämättä yhteisiä) alustoja, oppimisympäristöjä ja datapohjaista, opiskelijan elinkaareen perustuvaa korkeakoulutuksen toiminnanohjausta 4. Korkeakouluille jätetään edellisten ulkopuolella organisaatiokohtaista liikkumavaraa strategian ja lisäarvopalvelujen suhteen (esim. digitaaliset oppimissisällöt/ympäristöt, opiskelijakokemus)

Miten ollaan etenemässä? • Yhteinen kansallinen tahtotila (Unifin ja Arenen yhteinen valmistelu; kevät 2019) • Keskustelut OKM: n kanssa käyntiin • Lyhyt alustava yhteinen (Unifi ja Arene) visio-paperi (toukokuu 2019) • Kansallisen rahoituksen mahdollisuudet o Uuden hallituksen ohjelma ja kehyspäätös o Visio 2030 tiekartan korkeakoulujen digitaaliseen palveluympäristöön liittyvä kehittämisohjelma (korkeakoulujen digivisio otettiin kehitystyön perustaksi, kesäkuu 2019) • • Digivision kokonaisuuden hahmottelu ja kustannusarviointi (kesä 2019) Digivision tarkentaminen o Työpaja 20. 8. : tavoitetila, menestystekijät o Työpaja 2. 10. : tiekartta • Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteinen “sitoumus” (loppusyksy 2019) • Vision työstäminen laajasti osallistaen korkeakoulujen eri yhteistyöryhmissä

Digivisiotyö käynnissä Eteneminen ja tuotoksia tähän mennessä 14. 12. 2021 9

Oppimisen digitaalisten ympäristöjen visiotyön etenemissuunnitelma Tavoite Työskentely Tulokset 1. Työpaja: tavoitetila (3 h) 2. Työpajat: tiekartta (3 h) Kesä-elokuu 20. 8. 2. 10. • Työryhmän aktivointi • Innostavan, kunnianhimoisen ja hyötynäkökulman hyvin esiintuovan visiotekstin luonnostelu yhdessä alustan mahdollisuuksia hyödyntäen (kesä-heinäkuu) • Alustavien kehittämisen painpistealueiden tunnistaminen ja priorisointi (heinä-elokuu) • Visiotekstin kiinnittäminen • Yhteinen tavoitetilan kuvaaminen ylätasolla • Kriittisten menestystekijöiden tunnistaminen ja priorisointi • Kehittämisen painopistealueiden kiinnittäminen • Kehittämiskohteiden ja “pikavoittojen” tunnistaminen • Alustava kehittämisen tiekartan tunnistaminen ja kehityskohteiden priorisointi • Online: www. howspace. com • Fasilitoitu F 2 F työpaja • Visiotekstiluonnokset sekä tekoälyn tuottama koosteteksti • Alustavasti priorisoidut kehittämisen painopistealueet • • • Odotetut hyödyt Online-työskentely Ryhmän potentiaali saatu käyttöön Ajasta ja paikasta riippumaton työskentely Visioon saatu uusia näkökulmia ja ideoita Tiedetään mikä on vision piirissä oleva kehittämisen kokonaisuus ja mitkä ovat kehittämisen painopistealueita Uusi visioteksti (viimeistely jatkotyönä) Visio vietäväksi budjettiriiheen Tavoitetilan kuvaus Kriittisten menestystekijöiden kuvaus Kehittämisen painopistealueet • Yhteinen ymmärrys visiosta, hyödyistä, tavoitilasta ja kriittisistä menestystekijöistä tavoitetilaan pääsemiseksi • Luotu edellytykset visioon sitoutumiseen • Tuotokset luovat edellytykset budjettiriiheen • Kehittämisen tiekartta • Tunnistetut “pikavoitot” • Tiedetään mitkä ovat tärkeimpiä kehityskohteita • On yhteinen näkemys siitä miten kehitys etenee ajallisesti • Tuotosten laatu ja kattavuus on parantunut Valmis strateginen suunnitelma • Yhteisymmärrys yhteisestä suunnasta ja tavoitteesta: odotetut hyödyt, tavoite, kehittämiskohteet ja alustava aikataulu • Visio, tavoitetilan kuvaus, kriittiset menestystekijät, tiekartta • Voidaan tehdä tarvittavat päätökset, käynnistää seuraavan tason suunnittelu ja toimeenpano

1. Työpajan alustava osallistujalista Korkeakoulujen johto 14. 12. 2021 11

1. Työpajan alustava osallistujalista Korkeakoulujen CDO/CIO 14. 12. 2021 12

1. Työpajan alustava osallistujalista Yhteistyöverkostot 14. 12. 2021 13

Esimerkki valmisteilla olevasta visiokuvauksesta (Digivisio 2030 tiimin välituloksia 6. 9. 2019) Oppijalle mydata • Oppija saa käyttöönsä oman oppimisdatansa ja -profiilinsa sekä uusimman tiedon työmarkkinoiden kehittymisestä. Näiden avulla hän voi suunnitella ja täydentää osaamistaan elämänsä kaikissa vaiheissa. Oppija saa tarpeidensa mukaisesti neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluita. Tavoitteena on tukea yksilön edellytyksiä ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Korkeakouluista tiedolla johdettuja avoimia yhteisöjä • Korkeakoulut ja oppilaitokset siirtyvät hallinto- ja järjestelmäkeskeisestä ajattelusta oppimisen erilaisten tarpeiden tyydyttämiseen niin yksilön, elinkeinoelämän, yhteiskunnan kuin kansallisen ja kansainvälisen vaikuttamisen kannalta. Oppimisen ekosysteemiin kuuluvilla organisaatioilla on käytössään digitaalisten palvelujen kokonaisuus, jonka avulla koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat käyttäjäystävällisesti ja tehokkaasti. Palvelut ovat kansallisia ja organisaatioiden omia. Ekosysteemi mahdollistaa korkeakoulujen tiiviimmän yhteistyön ja profiloitumisen. Samalla se vapauttaa voimavaroja oppimista ja tutkimusta tukevan työympäristöjen kehittämiseen. Korkeakoulu 2030 on tiedolla johdettu avoin, joustava ja verkostomainen yhteisö. Data yksilön ja yhteiskunnan käyttöön • Oppimisen kansalliset tietovarannot avataan yksilön ja yhteiskunnan käyttöön. Tästä tulee kansainvälistä kilpailukykyä koko Suomelle. Ainutkertaiseksi menestystekijäksi nousee kansallisesti jaettu ja jalostettu tieto oppijoista, osaamisista, oppimisesta ja oppisisällöistä. Oppimisesta ja työmarkkinoista kertyvää tietoa käytetään koulutuksen kohdentamiseen ja hallinnoinnin kehittämiseen esimerkiksi työllisyyden ja kansallisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikuttavuuden optimoimiseksi. Oppimisen ympäristöt laajenevat turvallisesti kansainvälisiksi, joissa suomalaiset oppijat saavat uusimman tiedon. Suomalaiset organisaatiot tarjoavat maailmanlaajuisesti parasta osaamistaan. Taustatekstiä • Korkeakoulujen digivision keskeinen tehtävä on avata oppimisen kansalliset tietovarannot yksilön ja yhteiskunnan käyttöön. Oppimiseen ja opetukseen liittyvää tietoa on nykyisissäkin järjestelmissä runsaasti, mutta tietoa ei jaeta, käytetä tai jatkojalosteta tehokkaasti. Tavoitteenamme on, että vuonna 2030 korkeakouluilla on yhteinen kansallinen ja kansainvälisesti avoin digitaalinen toimintaympäristö. Tässä ympäristössä yksittäiset korkeakoulut toimivat yhteistyössä ja profiloituvat vahvuusalueilleen. Koulutuksen saavutettavuus paranee, kun se ei ole riippuvainen yksittäisten korkeakoulujen maantieteellisestä sijainnista. Korkeakouluilla on tärkeä rooli oppijan ja oman henkilökuntansa yhteisöinä ja identiteetin lähteinä jatkossakin. Korkeakoulujen yhteinen työ palvelee koko oppimisen järjestelmää, sillä dataan ja oppijoihin liittyvät tarpeet ja vaatimukset ovat samanlaisia koko koulutusjärjestelmässä ja työelämässä.

Esimerkki valmisteilla olevasta visiokuvauksesta (Digivisio 2030 tiimin välituloksia 6. 9. 2019) OPPIJAN KÄYTTÄJÄMATKA Monimuotoiset oppijaprofiilit, loistava käyttäjäkokemus - Kehittäjäekosysteemin kehittämätinnovatiiviset kehittämät innovatiiviset palvelut Yhteiset palvelut Hakeminen ja ilmoittautuminen Kansalliset koulutustietovarannot Opintomateriaalit Ohjauspalvelut ja -järjestelmät Maksaminen… Yliopistojen omat palvelut Yhteiset palvelurajapinnat Yhteinen tietoperusta Tarjonta Ilmoittautumis -tieto … Oppijan omatieto Tietovarasto ja -allas … Tekninen alusta Tiedonhallinta Prosessien hallinta … Integraatio- ja API hallinta Edistyksellinen analytiikka Identiteetin hallinta …

Digivision ohjaus ja rahoitus Luonnoksia organisoinnista ja investoinneista 14. 12. 2021 16

Tavoitetila hallinta ja johtaminen Digivisiotyöryhmän ensimmäisen workshopin tuloksia • Selkeä, läpinäkyvä ja tasa-arvioinen hallintamalli ohjaa kehitystä • Vastuut, velvoitteet ja rahoitus ovat selkeitä • Korkeakoulut pystyvät priorisoimaan kehittämistä • Korkeakoulujen sisällä koetaan, että hankkeen suuntaamiseen voi vaikuttaa ja palaute huomioidaan • Korkeakoulut ovat laajasti sitoutuneet kehitykseen • Korkeakoulujen sisällä keskijohto, opiskelijat ja henkilöstö kokee tulleensa kuulluksi • Keskeiset sidosryhmät kokevat osallisuutta hankkeeseen • Kehittämisellä on johdon täysi tuki • Kehittämisen malli mahdollistaa jatkuvan kehittymisen ja uusiutumisen • On aikaa kestävää (data, yhteiset prosessit, rajapinnat), mutta myös ketterää oppivaa kokeilua, kehityksen suuntaa pystytään suuntaamaan • Asiakkaan/oppijan näkökulma ohjaa kehitystä vahvasti • Tavoite on kirkas ja selkeä eri tahoille • OKM on sitoutunut hankkeeseen • On olemassa vakiintuneet menettelyt jaetun datan käsittelyssä • Kehittäminen ohjautuu siten, että lopputuloksena oleva prosessi on ”näkymätön” opiskelijalle ja opettajalle, asiakas näkee yhden prosessin vaikka rakentuu usean korkeakoulun tarjonnasta • Olemassa olevia investointeja ja oppeja hyödynnetään • Hankkeella on riittävät pysyvät resurssit, hankeorganisaatio on riittävän vahva • Pelot tunnistetaan, niihin hälventämiseksi tehdään aktiivisesti toimia • Viestintä ja markkinointi tavoittaa: ne joihin hanke vaikuttaa tietävät mitä kehitetään ja mitä hyötyä siitä on • Integraatio aloitetaan varhain: nyt!

Opetuksen kansallisen digivision ohjausmalli EHDOTUS/LUONNOS Ohjausryhmä: Edustajat: Unifi, Arene, FUCIO/AAPA, OKM, OPH, CSC Konsultoiva ryhmä: Opintohallinto, pedagogiikka, opiskelijat, hyvinvointi, muut kansalliset hankkeet Hankejohtaja Asiantuntijaryhmien vetäjät Lakikysymykset ja tietosuoja Opintopalveluiden yhteentoimivuus Sanastot ja käsitemallit Arkkitehtuurit ja tiekartta Asiakkuudet ja muutoshallinta Teknologiat ja kyberturva Viestintä, koulutus, muutosjohtaminen Projekti 1: Opetukseen hakeutuminen ja ilm. Projekti 2: Kansallinen opiskelijarekisteri Projektipäälliköt Projekti 3: Opetustarjonta Talous ja raportointi Projekti 4: My. Data profiili Projekti 5: Identiteetinhallinta Projekti 6: Avoimet oppimateriaalit

Kansallisen vision kustannusarvio 2019 -2030 1. National Applying and Enrollment System Stage 1+2 Stage 3 additional cost 7 840 k€ 2 400 k€ 2. National Student DW Stage 1+2 Stage 3 additional cost 19 700 k€ 3 200 k€ 3. National and International Study Offerings Stage 1+2 Stage 3 additional cost 6 190 k€ 2 500 k€ 4. National Learner/My Data Profile Stage 1+2 Stage 3 additional cost 4 940 k€ 2 400 k€ PMO and Vision SIGs Costs 2019 -2030 18 480 k€ Common Identity Management Costs 2019 -2030 5 250 k€ Stage 1+2 + enablers 62 400 k€ All stages 2019 -2030 72 900 k€