Oppimisen digitaaliset ympristt 2030 kohti yhteist kansallista visiota
- Slides: 14
Oppimisen digitaaliset ympäristöt 2030 – kohti yhteistä kansallista visiota Valmisteltu Arenen ja Unifin yhteistyössä 2019 Ilkka Niemelä & Matti Saren
Korkeakoulutuksen kehitystrendejä ja mahdollisuuksia Kehitystrendejä • Avoin, joustava, jatkuva oppiminen (Life long learning) • Teknologiat oppimisprosessin tukena (Digital pedagogy) • Tiedolla johtaminen ja analytiikka muutosvoimana (Data driven leadership & decision making) • Kysynnän muutos ja oppija keskiössä (Customer centric design & engagement) • Kouluttajien ekosysteemi, globalisaatio (Ecosystem of education and educators) Mahdollisuuksia • Yksilön parempi opiskelukokemus ja sujuva oppiminen kaikissa koulutusasteissa, läpi työuran, siilojen purku • Kansallisen tason ratkaisut yhteiseen tekemiseen sekä kansainväliseen liikkuvuuteen ja yhteistyöhön • Analytiikan ja tekoälyn hyödyntäminen monipuoliseen ja räätälöityyn vuorovaikutukseen sekä tuottavuuden kasvattamiseen • Kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen; Suomi joustavan opiskelun mallimaana
Taustaa • Korkeakoulutus on muutoksessa, joka luo paineita miettiä uudelleen koulutuksen pedagogiikkaa, rakenteita, prosesseja, oppimisen ympäristöjä • Kansainvälisesti kehitys etenee nopeasti • Kansallisesti runsaasti erilaisia kehittämishankkeita (esim. OKM: n kärkihankkeet), joissa on syntynyt merkittävästi uusia sisältöjä, opetustarjontaa, pedagogista osaamista, toimintamalleja ja palveluja • Mutta hankkeet ovat jääneet irrallisiksi eikä meille ole muodostumassa yhtenäistä kokonaisuutta, jossa • Oppijan olisi saumatonta hakeutua, suunnitella, suorittaa, hyödyntää opintojaan eri elämän vaiheissa ja yli korkeakoulurajojen • Opettajat pystyisivät enemmän keskittymään ydintehtäviinsä ja toimimaan luontevasti verkostoissa esim. kansallisesti • Oppimiseen ja opintoihin liittyvää dataa voitaisiin järjestelmällisesti yhdistellä ja hyödyntämään oppijan, opettajan, korkeakoulun ja yhteiskunnan hyväksi.
Taustaa • Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen vaatii selkeästi koordinoidumpaa ja yhtenäisempää kehitystä • Korkeakoulujen rehtorit näkivät, että tällainen kehitys lisäisi pitkällä tähtäimellä suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyä ja samalla toisi synergiaetuja sekä joustavoittaisi ja tehostaisi koulutusprosesseja ja –rakenteita • Arenen ja Unifin yhteistyössä lähdettiin valmistelemaan kansallista visiota oppimisen digitaalisesta ympäristöstä 2030 • Kyseessä on haastava ja pitkäaikainen ohjelma, jolle on luotava yhteinen jaettu tavoitetila ja yhteinen 10 vuoden tiekartta, jolla yhteiseen tavoitteeseen päästään. • Vuoden 2019 aikana on Arenen ja Unifin yhteistyönä hahmoteltu visiota 2030, tarvittavia toimenpiteitä ja 10 vuoden tiekarttaa yhteistyössä korkeakoulujen eri toimijatahojen ja OKM: n kanssa • Ajatuksena on saada aikaan korkeakoulujen sitoumus yhteiseen tavoitteeseen ja toimintamalliin tämän vuoden aikana • Lisäksi pitää pystyä varmistamaan mahdollistava lainsäädäntö sekä pitkäaikainen rahoitus 10 vuoden ohjelmalle
Taustaa • Oppimisen digitaalisten ympäristöjen keskeinen kysymys on, miten avata oppimisen kansalliset tietovarannot yksilön ja yhteiskunnan käyttöön. Oppimiseen ja opetukseen liittyvää tietoa on nykyisissäkin järjestelmissä runsaasti, mutta tietoa ei jaeta, käytetä tai jatkojalosteta tehokkaasti. • Tavoitteenamme on, että vuonna 2030 korkeakouluilla on yhteinen kansallinen ja kansainvälisesti avoin digitaalinen toimintaympäristö. Tässä ympäristössä yksittäiset korkeakoulut toimivat yhteistyössä ja profiloituvat vahvuusalueilleen ja koulutuksen saavutettavuus paranee. • Korkeakouluilla on tärkeä rooli oppijan ja oman henkilökuntansa yhteisöinä ja identiteetin lähteinä jatkossakin. • Korkeakoulujen yhteinen työ palvelee koko oppimisen järjestelmää, sillä dataan ja oppijoihin liittyvät tarpeet ja vaatimukset ovat samanlaisia koko koulutusjärjestelmässä ja työelämässä. Seuraava materiaali on Unifin ja Arenen esityön sekä kahden työpajan tulosta
Oppimisen digitaaliset ympäristöt 2030 – kohti yhteistä kansallista visiota 7. 3. 2021 6
Visio 2030: oppimisen kansalliset tietovarannot yksilön ja yhteiskunnan käyttöön Suomi on 2030 joustavan opiskelun mallimaa. Oppija saa turvallisesti käyttöönsä datan omasta oppimisestaan. Tämä mahdollistaa ja tukee hänen oppimistaan läpi elämän. Vision myötä suomalaisesta koulutuksesta tulee globaali edelläkävijä. Vuonna 2030 Suomessa on avoin ja tunnustettu oppimisen ekosysteemi, jonka tarjoama laatu, monipuolisuus, joustavuus, tehokkuus sekä sopivuus elämäntilanteeseen ja tarpeeseen tuottaa yhä parempia oppimistuloksia. Oppimisen ekosysteemi tarjoaa alustan myös tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle hyödyttäen laajasti yhteiskuntaa ja työelämää. Korkeakoulujen tieteellinen ja koulutustoiminta turvaa vuonna 2030 aikuisväestön korkeatasoista osaamista, kansallista kilpailukykyä ja kansainvälistä vaikuttavuutta.
Esimerkkilupaus 1: Oppijalle Omadata Oppija saa käyttöönsä oman oppimisdatansa ja -profiilinsa sekä uusimman tiedon työmarkkinoiden kehittymisestä. Näiden avulla hän voi suunnitella ja täydentää osaamistaan elämänsä kaikissa vaiheissa. Oppija saa tarpeidensa mukaisesti neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluita. Tavoitteena on tukea yksilön edellytyksiä ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen.
Esimerkkilupaus 2: Oppijan hyöty kehittämisen keskiössä Korkeakoulut ja oppilaitokset siirtyvät hallinto- ja järjestelmäkeskeisestä ajattelusta oppimisen erilaisten tarpeiden tyydyttämiseen niin yksilön, elinkeinoelämän, yhteiskunnan kuin kansallisen ja kansainvälisen vaikuttamisen kannalta. Oppimisen ekosysteemiin kuuluvilla organisaatioilla on käytössään digitaalisten palvelujen kokonaisuus, jonka avulla koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat käyttäjäystävällisesti ja tehokkaasti. Palvelut ovat sekä kansainvälisiä, kansallisia että organisaatioiden omia. Ekosysteemi mahdollistaa korkeakoulujen tiiviimmän yhteistyön ja profiloitumisen. Samalla se vapauttaa voimavaroja oppimista ja tutkimusta tukevan työympäristöjen kehittämiseen.
Digivisio 2030: Oppimisen kansalliset tietovarannot yksilön ja yhteiskunnan käyttöön Opetusta tarjoavien organisaatioiden näkökulma: tarjonta, resurssit, opettajat, prosessit, kumppanuudet, palvelu, hallinto… Oppijan näkökulma: henkilökohtainen profiili (my. Data), osaamiset, näytöt, kiinnostukset, suunnitelmat… Osaamista hyödyntävien organisaatioiden näkökulma: kysyntä, osaamiset, työsuhteet, resurssit, kumppanuudet, prosessit. . jaettu tieto menestystekijänä Kansainvälinen näkökulma: tieteenalat, toimialat, innovaatioekosysteemit, edupreneurs…
Vision 2030 keskeiset elementit
Ohjauksen tavoitetila 2030 • Selkeä, läpinäkyvä ja tasa-arvoinen hallintamalli ohjaa kehitystä • Operatiivisesta ohjauksesta vastaa pysyvä, luotettava ja osaava hanketoimisto • Korkeakoulujen sisällä koetaan, että hankkeen suuntaan ja prioriteetteihin voi vaikuttaa ja palaute huomioidaan • Vastuut, velvoitteet ja rahoitus ovat selkeitä • Korkeakoulut ovat laajasti sitoutuneet kehitykseen • Kehittämisellä on johdon täysi tuki • Korkeakoulujen sisällä keskijohto, opiskelijat ja henkilöstö kokee tulleensa kuulluksi • Keskeiset sidosryhmät kokevat osallisuutta hankkeeseen, olemassa olevia järjestelmiä ja forumeita hyödynnetään • Kehittämisen malli mahdollistaa jatkuvan kehittymisen ja uusiutumisen • On sekä aikaa kestävää (data, yhteiset prosessit, rajapinnat) että ketterää oppivaa kokeilua • Kehityksen suuntaa pystytään johtamaan (arkkitehtuurit) • Asiakkaan/oppijan näkökulma sekä pedagoginen näkemys ohjaa kehitystä
Mitä on nyt käynnissä? Rehtoreilla vahva yhteinen tahtotila • Visio nähdään keskeisenä, kun halutaan säilyttää kansallinen kilpailukyky pitkällä tähtäimellä • Asiaa käsitellään korkeakoulujen johdon tapaamisessa Jyväskylässä 28. -29. 11. • Tavoitteena aiesopimus ja yhteinen sitoutuminen visioon pitkäjänteisesti Yhteisön laajampi keskustelu • Mitä olisivat pitkäntähtäimen synenergiahyödyt eri näkökulmista (opiskelijat, opetushenkilöstö, opintohallinto, IT, johtaminen, …)? • Minkä datan jakamisesta olisi yhteisölle nopeiten hyötyä? • Mitä voisimme tehdä välittömästi enemmän yhdessä? Hankesuunnittelu ja rahoitus • Eri rahoitusvaihtoehtojen kartoitus käynnissä • Hanke vaatii korkeakoulujen ohjauksessa olevan pysyvän, osaavan hanketoimiston • Ensimmäiset toimet käyntiin 2020: mahdollistava lainsäädäntö, tiekartan ensimmäiset askeleet, menossa olevien hankkeiden rajapintaohjaus etc.