Juniorivalmentajapolku 1 taso Koulutuspiv Lapsen kehitysvaiheet Lapsen kasvattaminen

Juniorivalmentajapolku 1 - taso: Koulutuspäivä Lapsen kehitysvaiheet Lapsen kasvattaminen 25. 5. 2021 Jyväskylä 2

Monipuolinen liikunta Pohdi kaverin kanssa: Mitä on monipuolinen liikunta? Miksi monipuolista liikuntaa? Miten lisään aktiivisuutta arkipäivään? Miten lisään höntsäpesistä vapaa-ajalla? 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 3

Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet

Elimistön luonnollinen kehittyminen 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 5

Elimistön kehittyminen nuorena • Pituuden kasvuhuippu tytöillä 12 -v ja pojilla 14 -v • Huipun jälkeen kasvu päättyy 3 -5 vuoden kuluttua • Hermosto on kehittynyt 80 -90% aikuisen koosta jo 5 -6 -vuotiailla • Täydellinen luuston kypsyys pituuskasvun päätyttyä • Murrosiässä lihasten suhteellinen osuus kehon painosta kasvaa: voimantuottokyky kasvaa • Sydämen koko, iskutilavuus sekä keuhkojen tilavuus kasvavat lapsuudessa ja nuoruudessa • Puberteetin aikana pojilla testosteronin tuotanto kehittyy aikuisen tasolle 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 6

Fyysiset herkkyyskaudet • Herkkyyskausi = Vaihe, jolloin tietty ominaisuus kehittyy ja vakiintuu kaikkein helpoimmin • Nopeus: vahvasti perinnöllinen ominaisuus. Ennen murrosikää painotetaan liiketiheyttä, reaktiokykyä, rytmitajua ja taitoa kehittäviä harjotteita • Voima: Ennen murrosikää lihaskoordinaatioharjotteita ja nopeusvoimaa (kuntopallot/hyppelyt) → hermotus. Lisäksi ennen murrosikää tulisi kehittää lihaskuntoa ja lihasten aerobista kuntoa (eritoten lantion seudun lihaksisto) • Kestävyys: Päivittäistä aerobista harjoitteilua 30 -60 min. Tietoinen maitohappohakuinen harjoittelu ei ole tarpeellista, kehitä nopeuskestävyyttä erilaisten pelien ja leikkien muodossa ennen murrosikää. • Liikkuvuus: Maksimaalinen (etenkin passiivinen) liikkuvuustaso tulisi saavuttaa jo 11 -14 vuotiaana. Liikkuvuus tulisi säilyttää tästä eteenpäin ja jalostaa lajin vaatimuksia vastaavaan aktiiviseen liikkuvuuteen. MITÄ MUITA OMINAISUUKSIA KEHITETÄÄN LAPSILLA JA NUORILLA? 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 7

25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 8

Tyttöjen ja poikien kehittymisvauhti 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 9

Motoriset perustaidot 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 10

Lapsen kehitysvaiheiden tukeminen • Lasten ja nuorten valmennuksessa huomioitavaa: • • kehitystaso eli biologinen ikä suhteessa kalenteri-ikään lahjakkuustaso harjoitusta Herkkyyskaudet • Vähintään 1 -2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla • Asiantuntijoiden mukaan pienten lasten pitäisi liikkua jopa 3 tuntia päivässä • Ruutuaikaa korkeintaan 2 tuntia päivässä • Yli kahden tunnin mittaisia istumapätkiä tulee välttää 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 11

Liikuntasuositukset – 20 tuntia viikossa alle 11 -vuotiaat • ¼ ohjattua harjoittelua (5 h) • ¾ omatoimista liikkumista (15 h) 12– 15 -vuotiaat • ½ ohjattua harjoittelua (10 h) • ½ omatoimista liikkumista (10 h) 16– 19 -vuotiaat • ¾ ohjattua harjoittelua (15 h) • ¼ omatoimista liikkumista (5 h) 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 12

Lapsen monipuolinen liikunta • Motoristen perustaitojen harjoittamista monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä • Sisällä, ulkona, lumella, jäällä, metsässä, vedessä, puussa jne. • Päivän liikunta-annoksen voi koota esimerkiksi: • • • Kävely/pyöräily Liikuntatunnit Välituntiliikunta: pallopelit, hyppynarulla hyppiminen Ohjattu vapaa-ajan liikunta: iltapäiväkerhot, urheiluseurat Omaehtoinen liikunta / Höntsypelit: yksin, kavereiden tai perheen kanssa Arki-/hyötyliikunta: kotityöt, pihatyöt • Mitkä lajit ovat hyviä motoristen taitojen kehittäjiä lapsuudessa? • Fyysisten ominaisuuksien monipuolisuutta kehittävät modernit liikuntapaikat • 25. 5. 2021 Super. Park, Flowpark, Trampolin. Park. . pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 13

Eri lajien yhdistäminen ● Minkä lajin harjoitteet palvelevat pesäpallon harjoittelua? ● Onko lajia joka ei palvelisi pesäpalloharjoittelua? ● Voimistelu → kehonhallinta ● Muut maila- ja pallopeli → välineenkäsittely, reaktiokyky, pelinlukutaito, iskeminen, lyöminen (lentopallo, tennis, salibandy. . ) ● Pikajuoksu → nopeusominaisuuksien kehittäminen ● Jne. 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 14

Monipuolisen liikunnan tulos • Ei ole tylsää • Hauskuus, innokkuus, mielekkyys • Helpottaa oppimista • Laaja liikemallivarasto • Siirtovaikutus • Nuoren elimistö varsin vastaanottavainen uusille ärsykkeille (herkkyyskaudet) • Vammojen ennaltaehkäisy • Mahdollistaa parhaan mahdollisen yksilöllisen tason saavuttamisen aikuisiässä Motivoituminen liikunnalliseen elämäntapaan 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 15

tauko 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 16

Pesäpallo kasvattajana 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 17

Lapsen kehitysvaiheet (MLL) 0– 1 -vuotiaat • Vauva tarvitsee kehittyäkseen vuorovaikutussuhteen toiseen ihmiseen. Vauvalla on valmiuksia ja tarve vuorovaikutukseen syntymästä alkaen. Pysyvä ja läheinen suhde toiseen tai molempiin vanhemmista on ensiarvoista. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänelle kehittyy vauvavaiheessa ja varhaisvuosina hyvä perusturvallisuus. • Lue lisää 1– 2 -vuotiaat • Toisella ikävuodella lapsi pystyy vaikuttamaan entistä enemmän asioihin ja tapahtumiin. Lapsi oppii kävelemään ja ilmaisemaan itseään ja hän tutustuu itseensä, läheisiinsä ja ympäristöönsä innokkaasti. Lapsi oppii koko ajan uusia asioita – omassa tahdissa. Vanhempien tehtävänä on asettaa rajoja ja kestää lapsen kiukkua. • Lue lisää 2– 3 -vuotiaat • Kolmannella ikävuodella lapsesta tulee yleensä rauhallisempi ja mukautuvampi kuin ennen. Hän tarkkailee, touhuaa ja oppii uusia taitoja. Lapsi tarvitsee kuitenkin vielä aikuisen jatkuvaa huolenpitoa ja suojelua. • Lue lisää 3– 4 -vuotiaat • Neljännellä ikävuodella lapsi on usein villi vipeltäjä jolla on vilkas mielikuvitus. Lapsi tarvitsee aikuista pettymysten ja epäonnistumisten sietämisessä sekä toisinaan rauhoittamaan leikkiä. • Lue lisää 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 18

Lapsen kehitysvaiheet (MLL) 5– 6 -vuotiaat • Kuudennella ikävuodella lapsi alkaa olla monessa asiassa itsenäinen. Vaikka lapsi voi jo näyttää isolta, hän tarvitsee yhä päivittäistä huolenpitoa ja hellyyttä. Vanhempien tulee tukea lapsen kaveripiiriin ja liikkumiseen liittyvää itsenäistymistä sekä moraalin kehittymistä. Lapsi kaipaa vanhemmilta rohkaisua sekä kiitosta yrittämisestään. • Lue lisää 6– 7 -vuotiaat • Seitsemänvuotiaan lapsen elämänpiiri laajenee kotiympäristöjen ulkopuolelle. Koulun aloittaminen tuo uusia asioita koko perheen elämään. Lapsi nauttii lisääntyneestä itsenäisyydestään. Seitsemänvuotiaalle tapahtuu päivän aikana paljon sellaista, mitä vanhemmat eivät näe. Vanhempien tehtävänä on tukea, kannustaa ja rohkaista lasta pärjäämään itsenäisesti näissä tilanteissa. • Lue lisää 7– 9 -vuotiaat • Eka–tokaluokkalainen lapsi on usein seesteinen, sopeutuva, yhteistyökykyinen, innokas ja nopea oppimaan uutta. Hän voi kuitenkin olla ajoittain vanhempaan takertuva, uhmakas ja tarvita vanhemman erityistä huomiota ja tukea uusissa haasteissa. Välillä lapsi haluaa olla iso ja itsenäinen, välillä taas käpertyä vanhemman syliin. • Lue lisää 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 19

Lapsen kehitysvaiheet (MLL) 9– 12 -vuotiaat • 9– 12 -vuotias lapsi on usein tasapainoinen, aktiivinen, sosiaalinen ja kiinnostunut monista asioista. Varhaislapsuuden ja kouluun sopeutumisen kuohut on ohitettu ja varsinaiset nuoruusiän tyrskyt ovat vasta edessä. Tämän ikäisen vanhempana on yleensä mukava ja helppo olla. Lapsen elämä on parhaimmillaan ihanaa, huoletonta ja touhukasta seikkailua täynnä mahdollisuuksia. • Lue lisää 12– 15 -vuotiaat • Missään muussa elämänvaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja laaja-alaista kehitystä kuin nuoruudessa. Oma keho muuttuu lapsen vartalosta aikuisen mittoihin, seksuaalisuus voimistuu ja tunne-elämässä kuohuu. Kehittyvät ajattelutaidot avaavat nuorelle uuden maailman ja suhde muihin, erityisesti omiin vanhempiin, muuttuu merkittävästi. • Lue lisää 15– 18 -vuotiaat • Keskinuoruudessa pahimmat murrosikään kuuluvat myrskyt ovat yleensä jo laantuneet. Nyt nuori totuttelee muuttuneeseen olemukseensa ja etsii omaa identiteettiään. Irtiotto vanhemmista kuuluu tähän vaiheeseen, jossa nuori etsii uudenlaista suhdetta isäänsä ja äitiinsä. Nuori tarvitsee tilaa itsenäistyä, mutta edelleen vanhempiensa tukea ja aikaa. • Lue lisää 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 20

Itsetuntemuksen, -luottamuksen ja –tunnon vahvistaminen Mitä eroja on otsikon termeillä? ● Itsetuntemus: Henkilökohtainen ymmärrys itsestään. Itsetuntemus auttaa ymmärtämään ja käsittelemään tunteita. → Omien halujen, tunteiden, ajattelun ja toiminnan tiedostamista ● Itseluottamus: Luotto omiin kykyihin → Hyvän itseluottamuksen omaava henkilö kykenee tekemään itsenäisiä päätöksiä ● Itsetunto: Kertoo, tiedostaako henkilö itsensä, tunteeko hän itsensä ja arvostaako hän itseään. Tiedostaako hän vahvuutensa ja heikkoutensa ja hyväksyykö hän ne. → Vaikuttaa tapahtumien tulkitsemiseen → Heijastuu kaikkeen ihmisen toimintaan ja käyttäytymiseen 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 21

Mikä tekee urheilusta hyvän kasvun välineen? • Voimakas sisäinen motivaatio • Urheilu on aktiivista toimintaa • Urheilu luo paljon erilaisia vuorovaikutustilanteita • Urheilu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa • On muistettava: ”Urheilu ei kasvata hyvään eikä pahaan, ratkaisevinta on kuinka urheilun tarjoamat kasvatukselliset mahdollisuudet käytetään hyväksi. ” 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 22

Kasvutilanteet ovat tunteiden tunnistamista ja käsittelyä Pohdi kaverin kanssa: • Mitä vaikutuksia on häviöllä tai voitolla? • Miten valmentaja voi edistää pelaajien tunne- ja vuorovaikutustaitoja? • Mitkä tekijät voivat heikentää / estää pesiksen parissa tehtävää kasvatustyötä? • Pesäpallo on joukkuepeli, jossa yksilösuoritukset ratkaisevat. Keksi tilanne, jossa tämä tapahtuu. • Miten tästä tilanteesta voi saada positiivisen kasvun paikan? Miten tilanne voi johtaakin päinvastaiseen tilanteeseen. Miten valmentaja voi ennakoida ko. tilanteen? 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 23

Tunteiden, onnistumisten ja epäonnistumisten käsittely ● Voiton ja häviön hetket otollisia tunteiden käsittelyn hetkiä ● Yksittäiset epäonnistumiset voivat olla katastrofaalisia hetkiä joillekin → Hämmennys ja ymmärrys omasta epätäydellisyydestä. Lapsi tajuaa rajansa ● Urheilu tarjoaa mahdollisuuden kehittää tunne-elämää, tunteiden säätelytaitoa ja tunneälyä ● Ohjaaja voi auttaa käsittelemään ristiriitaisia tunteita käymällä esimerkin omaisesti tilanteita läpi etukäteen ja palaamalla näihin akuutissa tilanteessa ● Urheilussa tunteet ovat keskeisessä roolissa oppimisen, suoritusten ja menestymisen välillä ● Urheilu voi toimia monelle tunteiden purkupaikkana ● Valmentajan on hyvä tiedostaa, että kaikilla tunteilla on tarkoituksensa ja oma viestinsä 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 24

Henkistä kasvua tukevien harjoitusten suunnittelu ● Sopivan tasoisissa haasteissa onnistuminen tarpeeksi usein / Eriyttäminen ● Vuorovaikutustilanteiden määrä ● Huomioi lasten erilaiset motivaatiotekijät ● Painopistetunteet ● ● ● Innostuminen / Motivoituminen Toisen huomioiminen Kunnioitus Kärsivällisyys Sitoutuminen / pitkäjänteisyys Mitkä muut ovat tärkeitä? ● Tilanteiden etukäteen käsittely ja jälkikäteen purkaminen 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 25

Demoharjoitusten suunnittelu • Tehtävä • Suunnittele demoharjoite, jossa kehität em. periaatteiden mukaisesti lapsen kasvamista – keskity harjoituksessa yhteen asiaan: (harjoitteen kesto 20 min) • Innostaminen ja motivoiminen, motorisia taitoja alkuverryttelyssä • Eriyttäminen – luo eritasoisia tehtäviä samasta näpinlyönnistä • Vuorovaikutustilanteiden määrä ja muoto (sanallinen ja ei-sanalliset tavat) ulkopeliharjoitteissa • Voittamisen ja häviämisen tunteiden käsittely pienpeli- /leikkiharjoitteissa • Painopisteharjoitus jollekin tunteelle (esim. toisen huomioiminen/kunnioitus) ei pesäpalloharjoitteessa, mutta voit käyttää pesäpallovälineitä Harjoitteet toteutetaan lapsiryhmällä demotunnilla 25. 5. 2021 pesis. fi • twitter. com/pesapallo • facebook. com/pesapallo 26