Onnistuneen ryhmn toiminta https moniviestin jyu fivanhatviestiryhmaviestinta10 Anneli

Onnistuneen ryhmän toiminta https: //moniviestin. jyu. fi/vanhat/viesti/ryhmaviestinta/10 Anneli Karjula, Katta Siltavirta

Taustaa Ryhmän muodostumisen taustalla on kulttuuri. peruskäsitysten kokonaisuus, jonka ryhmän jäsenet jakavat. Wikipedian mukaan kulttuuri tarkoittaa tietylle ihmisryhmälle ominaista käytöstä, tapoja ja historiaa. Kaikki ihmisen toiminta (eleet, vaatteet, ajatukset, ilmaisut ja ajankäyttö) on kulttuuria. Ne ajatustavat jotka ryhmä on ratkaissut, muodostavat yleisen käsityksen maailmasta, ihmisistä ja elämästä.

Käsite Ryhmä Tunnusmerkkejä: koko, tarkoitus, rajat, säännöt, vuorovaikutus, työnjako, roolit ja johtajuus Yhteiset tavoitteet Keskinäistä vuorovaikutusta ja tietoa ketä ryhmään kuuluu Hetkellisiä tai pidempiaikaisia Jäseniä monissa ryhmissä Perus- vai virtuaaliryhmä?

Käsite Tiimi ”Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan Luova Enemmän työelämässä Perus- vai virtuaalitiimi?

Ryhmäteoriat – perusolettamusilmiö Ryhmän jäsenten outo käyttäytyminen Perusolettamustilassa ryhmä vastustaa kaikkia kehittymisvirikkeitä Riippuva ryhmä Taistelu- ja pakoryhmä Parinmuodostusryhmä Yhtenäisyysryhmä

Ryhmän muodostaminen Pienryhmät (toimivassa yleensä 4– 7 jäsentä) Tehtäväfunktio Prosessifunktio Oltava tasapaino näiden välillä Suurryhmät (yli 8 jäsentä) Opetuksen perusmuoto Opiskelijan oppiminen pinnallista Tulisi liittää muita työtapoja

Ryhmätyöskentelyn organisointi Rinnasteinen tehtävä Jaettu tehtävä Osittain rinnasteinen tehtävä Ryhmän tason mukainen tehtävä Kiertävä tehtävä

Ryhmässä osallistuminen (Pien)ryhmätyöskentely mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen Edistää opiskelijan vastuunottoa oppimisesta ja aktiivista roolia tiedon hankkijana ja tuottajana Osallistumisaktiivisuus ryhmässä: 3– 6 jäsentä > kaikki puhuvat 7– 10 jäsentä > melkein kaikki puhuvat 11– 18 jäsentä > viisi tai kuusi puhuu paljon, muista kolme tai neljä osallistuu välillä 19– 30 jäsentä > kolme tai neljä jäsentä dominoi Yli 30 jäsentä > osallistumismahdollisuus pieni

Ryhmän jäsenen roolit Loukkaantuva Dominoiva Kannustava Mukautuva Tiedon jakaja Vetäytyvä

Ryhmän kehitysvaiheet Bruce Tuckmanin (1965) mukaan Muodostusvaihe (forming) Kuohuntavaihe (storming) Sopimisvaihe (norming) Hyvin toimiva ryhmä (performing) Ryhmän lopettaminen (adjourning)

Muodostusvaihe (forming) Sopeutumisen ja epävarmuuden vaihe, annettu työ tehdään yhdistämällä yksilösuoritukset Jäsenten riippuvuus ohjaajasta Varovaista ja muodollista käytöstä Ensimmäiset ryhmäroolit, tavoitteiden selvittäminen, pelisääntöjen muodostaminen Yleensä myönteinen ilmapiiri

Kuohuntavaihe (storming) Yksilöt haluavat erottautua ryhmässä, konflikteja, tyypillistä sisäinen taistelu ja vetäjän ja saadun tehtävän vastustaminen Tyytymättömyys ja pettymys ryhmää kohtaan on yleistä Rohkeus esittää mielipiteitä ja tarttua toisten esittämiin ajatuksiin kasvaa Tehtävän tunteenomainen vastustaminen Erimielisyyksiä ei pelätä, voi muodostua alaryhmiä Tavoitteet ja toimintamuodot alkavat selkiytyä ”yhä jumissa”

Sopimisvaihe (norming) Keskinäinen erilaisuus ja roolit hyväksytään, vakiintuminen Ryhmähenki alkaa kehittyä Ryhmän toiminnalle syntyy säännöt, normit, yhteisiä toimintatapoja ja tavoitteita Ilmapiiri vaikuttaa vapautuneelta, mutta tingitään yksilöllisyydestä -> puolustusmekanismit: Jäsenten pyrkimys vaikuttaa ryhmän toimintaan omien tavoitteidensa mukaan Suojautuminen vaarallisilta sosiaalisilta tilanteilta

Hyvin toimiva ryhmä (performing) Ryhmä on tuottava, tehokas ja luova Resurssien hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti Ryhmä toimii kokonaisuutena tavoitteen suuntaisesti Osaa ratkaista mahdolliset ristiriitatilanteet Energia voidaan suunnata työskentelyyn, tehtävänsä ratkaisemiseen Ihmissuhdeongelmat tai sisäiset ongelmat ratkaistu/osataan ratkaista Työnjako tehty, roolit joustavia, erilaisuutta osataan hyödyntää Työt tehdään yhteisvastuullisesti, tarvittaessa ”venytään” ryhmän hyväksi Ulkopuolisen vaikea päästä ryhmän toimintaan mukaan

Ryhmän lopettaminen (adjourning) Tuckman lisäsi malliinsa uuden vaiheen, lopetusvaiheen 1977 Vaihe on käsillä, kun ryhmä päättää toimintansa Toimintatapa ei ole enää suorituskeskeinen, ryhmän jäsenet hyvästelevät toisensa Tunteet voimakkaina: helpotuksesta masennukseen

Miten ryhmää ohjataan? Oppimisprosessi on yksilöllinen. Sitä voidaan pitää myös yhteisöllisenä. Ohjaajan tulee sopeuttaa opetus ryhmän (kurssin) tavoitteet opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin Tehtävä tulee antaa selkeästi. Ryhmänohjaajan on hyvä olla tietoinen ryhmän kehityksen vaiheista. Se helpottaa ryhmän kanssa toimimista ja yhteistyön kehittymisen ymmärtämistä

Miten ryhmää ohjataan? Muodostusvaiheessa: ottaa johtajuuden itselleen antaa mallin perustyöskentelyn periaatteista luo ilmapiiriä, tutustuttaa ryhmäläiset toisiinsa ryhmän virittäminen ja suuntaaminen kohti tavoitteita Kuohuntavaiheessa: rohkaista kritiikin ilmituloon ottaa vastaan negatiivisia tunteita, pitää itsensä kritiikin ulkopuolella antaa arvostavaa palautetta ryhmän jäsenille, sekoittaa alaryhmiä, puuttuu sisäisiin konflikteihin, käsittelee ristiriitoja, vie ryhmän eteenpäin

Miten ryhmää ohjataan? Pyrimme hallitsemaan konflikteja ryhmässä eri tavoin: Kilpaileminen Mukautuminen Vältteleminen Kompromissiin pyrkiminen Yhteistyön tavoitteleminen Konflikteja eniten kuohuntavaiheessa, ei pidä vältellä kuitenkaan loputtomiin Konflikteilla myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ryhmässä Avoimesti käsitelty ja selvitetty konflikti lisää luottamusta ja turvallisuutta. Onnistunut käsittely: ”kaikki kokevat voittaneensa”

Miten ryhmää ohjataan? Sopimisvaiheessa: Nostaa esiin erilaisuutta ryhmässä Pitää huolta perustehtävästä, rohkaisee pohdintoihin, selkiyttää ryhmästä nousevia johtopäätöksiä Hyvin toimivan ryhmän vaiheessa: Toimii yhtenä joukossa, antaa enemmän tilaa ryhmän jäsenille Ylläpitää motivaatiota, etsii uusia haasteita ryhmälle Edistää jäsenten avoimuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta Ryhmän lopetusvaiheessa: Huolehtii selkeästä päätöksestä ja päätösrituaaleista, virittää ryhmän lopetukseen Luo ryhmän jäsenille tilaisuuden tunnelmiensa jakamiseen ja päätöspuheenvuorojen käyttämiseen

Miten ryhmää ohjataan? Ohjaajan kymmenen tärkeintä ominaisuutta 1. Pysy perustehtävässä ja huolehdi rakenteista 2. Ole luotettava, vastuuntuntoinen ja rehellinen 3. Ole empaattinen 4. Ole oikeudenmukainen 5. Ole luova 6. Ole pitkäjänteinen 7. Ole innostava 8. Ole kannustava 9. Ole diplomaattinen ristiriitatilanteissa 10. Ole huumorintajuinen

Tehtävä hyvin toimiva ryhmä ja hyvän ryhmän tunnusmerkit Lue itsenäisesti esimerkki ryhmän toiminnasta. Muodosta pienryhmä (2 -3 jäsentä) vieressä istuvien kanssa. Keskustelkaa millainen on hyvä ryhmä. Kirjatkaa tuotos talteen. Aikaa 8 -10 minuuttia.

Hyvän ryhmän tunnusmerkit Luottamuksellisuus Sitoutuneisuus Luovuus Yhteistyön voima Erilaisuus voimavarana Ohjaaja resurssina

Lähteet: Kaukkila, V & Lehtonen, E. 2008. Ryhmästä enemmän. SMS-Tuotanto Oy. Kopakkala, A. 2008. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen Repo-Kaarento, S. 2007. Innostu ryhmästä. Miten ohjata oppivaa yhteisöä. Dark Oy. Vantaa http: //iqform. it. helsinki. fi/iqform/index. php? node=iq_opas_ryhmaoppimisee n_fin http: //niksinurkka. wikispaces. com/Ryhm%C 3%A 4 n+kehitysvaiheet

Miten ryhmää ohjataan? Tässä vielä kevennykseksi erään työpaikan perimätietona kulkenut "sovellus" ryhmäprosessin vaiheista: Projektin vaiheet: Valtava innostus Jumalaton hämminki Helvetillinen sekaannus Järkiintymisvaihe Syyllisten etsintä Syyttömien rankaisu Niiden palkitseminen jotka . . . eivät osallistuneet projektiin