SUOMALAINEN RUOKAKULTTUURI KEHITYSVAIHEET JA ALUEELLISET EROT On trke

SUOMALAINEN RUOKAKULTTUURI: KEHITYSVAIHEET JA ALUEELLISET EROT

On tärkeää tietää mistä tulemme, myös ruokakulttuurin osalta. Tässä diasarjassa käsitellään suomalaisen ruokakulttuurin kehitysvaiheita ja eri alueille tyypillisiä eroja. Lue lisää taustamateriaalista: https: //www. ruokatieto. fi/ruokakulttuuri/kehitysvaiheita https: //www. ruokatieto. fi/ruokakulttuuri/alueelliset-erot-jaerikoisuudet https: //www. ruokatieto. fi/ruokakulttuuri-kauttaaikojen

LÄHTÖKOHTANA POHJOINEN SIJAINTI • • Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Lyhyt kasvukausi ja alhainen lämpötila rajoittavat viljeltävien kasvien määrää ja sitä, kuinka paljon satoa saadaan. Sijaintimme tuo kuitenkin monia etuja: – Pitkät valoisat kesäpäivät ja -yöt tuottavat kasviksiin aromia ja väriä. – Muutamat kasvit hyödyntävät kesäöiden lämmön ja valon kasvamalla myös öisin! – Kylmä talvi auttaa pitämään maaperää puhtaana, sillä talven kovat pakkaset pitävät huolen kasvituholaisten torjunnasta.

KEHITYSVAIHEITA • Kovista olosuhteista johtuen ruuansaannin niukkuus leimasi suomalaista ruokakulttuuria pitkään. Viljeltyä ja kerättyä satoa säilöttiin ja varastoitiin, sillä tuoreita raaka-aineita saatiin vain osan aikaa vuodesta. • Kartanot ja kaupungit toimivat ruokakulttuurin kehittäjinä, niihin saapui ensimmäisenä mm. kahvi 1700 -luvun alussa. • 1800 -luvulla teollistuminen ja Suomen kohdalla erityisesti puukauppa toi vaurautta myös maaseudulle.

KEHITYSVAIHEITA • Teollistumisen myötä maataloutta kehitettiin ja suomalaisia tuotteita valmistettiin vientiinkin. Voista tuli yksi merkittävimmistä suomalaisista vientituotteista. • 1900 -luvulla maailmansodat antoivat leimansa myös ruokakulttuurille. Sotaaikana ja sen jälkeenkin säännösteltiin eri elintarvikkeiden saantia ja suomalaiset joutuivat muuttamaan ruokavaliotaan. Perunan kulutus kolminkertaistui. • Sodan jälkeen evakot menetetyiltä alueilta siirtyneet evakot muuttivat ruokakulttuurin perinteisiä aluerajoja. • Tutustu suomalaisen ruokakulttuurin kehitysvaiheisiin Suomalainen ruoka kautta aikojen-aikajanalta

KAKSI KULTTUURIALUETTA • Perinteisesti Suomessa on kaksi ruokakulttuurialuetta: itäinen ja läntinen alue. • Itäinen alue on saanut vaikutteita Venäjältä, läntinen Ruotsista. • Myöhemmin Suomi jakautui useisiin maakuntiin, joille on kehittynyt omat ruokaperinteensä.

ALUEIDEN OMAT ERIKOISUUDET • Nykyisin kaikille tutuilla ruuilla on juuret eri alueilla: – – – karjalanpiirakat Itä-Suomesta rieskat Pohjanmaalta rosolli Lounais-Suomesta leipäjuusto ja poronliha Lapista karjalanpaisti Karjalasta • Erilaiset perinneruuat herättävät tunteita puolesta ja vastaan, mutta makuasioistahan ei voi kiistellä. Mikä on sinun perinneruokasuosikkisi?

ESIMERKKINÄ KARJALANPIIRAKKA • Karjalanpiirakka on perinneherkku, joka pitää pintansa. • Karjalanpiirakka on kotoisin Pohjois-Karjalasta, mutta karjalaisten evakkojen mukana piirakkaperinne on levinnyt ympäri Suomen. • Nykyään karjalanpiirakka on tuttu jokaiselle. Sitä voi ostaa esimerkiksi leipomoista, kauppojen paistopisteistä, valmisruokahyllystä tai toreilta.

RUISLEIPÄ, SUOMEN KANSALLISRUOKA • Leipä pitää pintansa edelleen ja on suomalaisen ruokakulttuurin rikkaus. • Ruisleipä valittiin äänestyksellä vuonna 2017 Suomen kansallisruuaksi. • Katso video viljan reitistä.

SUORAAN LUONNOSTA • Riistalla, luonnonmarjoilla ja muilla metsän antimilla, kuten kaloilla ja metsäsienillä, on yhä edelleen iso merkitys suomalaisessa ruokakulttuurissa. • Maailman mittakaavassa harvinaiset jokamiehen oikeudet takaavat luonnonherkut kaikkien saataville. • Tiesitkö, että Suomessa kasvaa noin 50 erilaista luonnonmarjalajia, joista 37 on syötäviä. Yleisimpiä marjoja on noin parikymmentä. Mitä kuvan luonnon antimista olet itse syönyt?

EU: N SUOJAAMAT PAIKALLISET ERIKOISUUDET • Euroopan Unionissa on elintarvikkeita koskeva nimisuojajärjestelmä. • Suojan voi saada tuote, joka on tuotettu perinteisesti tietyllä alueella tai tietyllä valmistusmenetelmällä. • Suomalaisia nimisuojattuja tuotteita ovat esim. Lapin puikula, Puruveden muikku, Kainuun Rönttönen, kalakukko ja karjalanpiirakka. Näitä nimiä ei saa käyttää tuotteista, jotka eivät ole sääntöjen mukaan valmistettuja.

TEHTÄVÄKSI JA POHDITTAVAKSI • Tuunaa karjalanpiirakka! – Olet työryhmässä, joka saanut toimeksiannoksi tuunata karjalanpiirakasta Suomi 100 –juhlavuoteen sopiva välipalatarjottava. Haastakaa ryhmässä luovuus sekä mielikuvitus ja tuunatkaa karjalanpiirakasta oman näköisenne tarjottava. – Jos mahdollista toteuttakaa ideanne käytännössä kotitaloustunnilla. • Oman kouluruuan alkuperä! – Haastattele koulun keittiösi väkeä ja selvitä käytetäänkö sinun koulussasi lähiruokaa ja jos käytetään, mitkä raaka-aineista tulevat läheltä? – Kysy myös ruokalistasta ja selvitä onko koulusi ruokalistalla jotain paikkakunnallesi tai asuinalueellesi tyypillisiä ruokia.

TEHTÄVÄKSI JA POHDITTAVAKSI • Mitä perinneruokia sinä syöt tai olet maistanut? Kerro kaverille! • Voihan marjat! • Tiedätkö, mitä marjaa on sanottu suomalaiseksi supermarjaksi? • Miksi suomalaiset marjat ovat erityisen hyvän makuisia? • Montako suomalaista marjaa muistat ja/tai olet syönyt? • Selvitä, mitä seuraavat perinneruokasanastoon kuuluvat termit tarkoittavat: sumppi, pernavoi, räätikkäputsi, kurri, tuuvi, egrööri, syltty ja topata.

• Kuvat: • Kuva: Scandinavian Stockphoto • Jussi Ulkuniemi • Kainuulaisia rönttösiä © Ruokatieto Yhdistys ry • Kuvien käyttäminen muussa kuin tämän kalvosarjan yhteydessä on kielletty. • Kalvosarjaa saa vapaasti muokata opetuskäyttöön sopivaksi (lyhentää, lisätä omia kalvoja jne. ) ja se on tarkoitettu vain opetuskäyttöön. RUOKATIETO YHDISTYS RY www. ruokatieto. fi www. ruokavisa. fi ruokavisa@ruokatieto. fi