LAPSEN EROKRIISI Diasarjassa kydn lyhyesti lpi lapsen huostaanoton

LAPSEN EROKRIISI Diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen näkökulmasta. Miten ero vanhemmasta vaikuttaa lapseen? Mitä lapsen omien vanhempien, sijaishuoltajien ja muiden aikuisten tulee huomioida muuttuneessa tilanteessa? Miten aikuiset voivat auttaa lasta? VOIKUKKIA vertaistukiryhmä Lähde: Ohjaajan opas. VOIKUKKIA-vertaistukiryhmät. Kasper ja Sininauhaliitto 2012, Päivitetty 24. 11. 2017 1

LAPSEN EROKRIISI Lapsen kriisireaktiot ovat normaaleja, kuten aikuisenkin. Lapsen tarvitsee tietää, että hänellä on oikeus säilyttää yhteys vanhempaansa. Lapselle on tärkeää, että lapsen ja vanhemman välinen yhteys säilyy. Siitä huolehtiminen on aikuisten tehtävä. Lapsen tarvitsee kokea, ettei vanhempi ole hylännyt häntä. Lapsi saattaa luulla, että vanhemmista erottaminen johtuu hänestä. Lapsi voi olla huolestunut vanhempansa selviytymisestä 2

LAPSEN EROKRIISI Lasta on autettava ymmärtämään vanhemmasta eroon joutumisen syyt ja mitä tulee jatkossa tapahtumaan. Lapsen on saatava oikeus omiin tunteisiinsa olivatpa ne millaisia tahansa. Lapsi kiintyy myös sijaishuoltajiinsa. Sillekin on annettava lupa, vaikka se voi tuntua omasta vanhemmasta todella vaikealta. Lapsi tulee säästää aikuisten välisiltä ristiriidoilta. 3

Lapsen erokriisin vaiheet 1. SOKKIVAIHE Lapsi ei pysty uskomaan, mitä on tapahtunut. Lapsi ei välttämättä osoita mitään reaktioita. Epänormaalin kiltti käyttäytyminen. > toive päästä kotiin Erilaisia fyysisiä oireita, kuten vilustumista, ruokahaluttomuutta tai ylensyöntiä, oksentelua, unettomuutta, painajaisia ja vuoteen kastelua. Oireet voivat herättää lapsen vanhemmassa huolta sijaishuoltajien kyvystä huolehtia lapsesta. Alemmuudentunne vanhempana voi kasvaa, kun näyttää siltä, että toiset ihmiset onnistuvat paremmin lapsen kanssa. Lapsi voi alkaa kuvitella asioita omaan tilanteeseensa johtaneista syistä. Kriisin ensimmäinen vaihe kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. 4

Lapsen erokriisin vaiheet 2. REAKTIOVAIHE Lapsen tunteet tulevat esille. Vihaisuus kaikkia, myös itseä kohtaan. > normaali reaktio epänormaalin vaikeaan tilanteeseen Surullisuus ja itkeminen kertovat prosessin etenemisestä. Lapsi voi tehdä asioita, joiden uskoo auttavan pääsemään takaisin kotiin. > sairastuvuus, raivonpuuskat ja muuten huono käytös, epäkohtien etsiminen sijaishuoltopaikasta ja -huoltajista Lasta auttaa, kun vanhempi jatkaa lapsen luona vierailuja riippumatta siitä, miten lapsi käyttäytyy häntä kohtaan. Reaktiovaihe kestää useita kuukausia. 5

Lapsen erokriisin vaiheet 3. KÄSITTELYVAIHE Vastarinnasta luopuminen > surullisuus Lapsi ei ehkä osoita juuri huomiota häntä tapaamaan tullutta vanhempaa kohtaan. Lapsi voi menettää kiinnostuksen esimerkiksi leikkeihin ja koulutyöhön. Lapsi voi taantua varhaisemmalle kehitystasolle. Lasta auttaa vanhemman säännöllinen vierailu ja/tai muu yhteydenpito sekä vakuutus, että lapsi on hyväksytty juuri sen ikäisenä ja sellaisena kuin hän on. Lapsen käsittelyvaihe voi kestää useita kuukausia 6

Lapsen erokriisin vaiheet 4. UUDELLEENSUUNTAUTUMINEN Lapsi ei ehkä toivu erosta, mutta hän voi sopeutua tilanteeseen. Lapsen vointi alkaa olla parempi. Kaipaa vanhempaa, mutta suhtautuminen eroon on tullut realistisemmaksi. Alkaa tulla toimeen sijaishuoltajien ja oman vanhemman kanssa. Mielenkiinto leikkeihin, ystäviin, harrastuksiin ja koulutyöhön on palannut. Kestää vähintään yhdeksän kuukautta ennen kuin sopeutumisvaiheeseen päästään. Vaiheet tosin vaihtelevat ja menevät ylös alas. Se on normaalia. Vanhemmallakin vapautuu energiaa hoitaa enemmän omia asioita, kun lapsen tilanne on parempi. 7

HUOMIOITAVAA SUHTEESSA LAPSEEN Lapsi ei ole lakannut reaktioistaan huolimatta välittämästä vanhemmasta. Aikuisten on tärkeää tunnistaa lapsen kriisin vaihe ja tukea lasta. Lasta auttaa, kun aikuiset (oma vanhempi ja sijaishuoltajat) hyväksyvät ja kunnioittavat lapsen tunteita ja reaktioita. 8

HUOMIOITAVAA SUHTEESSA LAPSEEN Vanhemman tilanne on henkisesti vaativa, koska hän joutuu kohtaamaan lapsen kriisireaktiot ja mahdollisesti myös lapsen kiintymyksen sijaishuoltajiin. > lapsen etu on, ettei vanhempi pyri estämään kiintymyksen syntymistä. Vanhemman on raskasta kohdata lapsen pahaa oloa ja voi tulla tarve leivittää sitä esim. lupaamalla lapselle jotain sellaista, minkä toteutuminen ei ole varmaa. >Lapsen kannalta on parasta, ettei hänelle anneta katteettomia lupauksia mistään asiasta. Lapsi voi pelätä, että kun hänestä on kerran luovuttu, se voi toistua. Lapsen siirtäminen edestakaisin paikasta toiseen ei ole lapselle hyväksi. Se herättää turvattomuutta. Vanhempi, huolehdi siitä, että saat itsellesi keskusteluapua, etteivät omat 9 tunteet ja reaktiot kuormita lasta tapaamisten aikana etkä jää yksin