Aistit Ihmisell on viisi perusaistia nkaisti eli visuaalinen

Aistit

Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen aistijärjestelmä makuaisti eli gustatorinen aistijärjestelmä.

Kolme pääaistijärjestelmää, erilaiset tiedonvastaanottotavat ¨Visuaalinen eli kuvallisiin näköhavaintoihin pohjautuva ¨Auditiivinen eli kuulohavaintoihin pohjautuva ¨Kinesteettinen eli tunteisiin ja tuntemuksiin pohjautuva aistijärjestelmä

SENSORISEN INTEGRAATION VAIKEUDET SENSORINEN= aisteihin liittyvää INTEGRAATIO= yhdentyminen SENSORINEN INTEGRAATIO= aisteista tulevan tiedon muodostumista kokonaiskuvaksi

sen avulla ihminen oppii uusia taitoja ( vaikeat ja monimutkaiset) sen avulla voimme tehdä havaintoja useista asioista kerralla sen avulla voimme keskittyä olennaiseen silloin kun se toimii normaalisti, emme edes huomaa sen olemmassa oloa

SI- HÄIRIÖN SYITÄ? geneettinen tai perinnöllinen taipumus sikiöaikaiset olosuhteet syntymän jälkeinen trauma syntymän jälkeiset olosuhteet tuntemattomat syyt

SENSORISEN INTEGRAATION KEHITYS (Kranowitz TASO 1. Erilaiset aistijärjestelmät (2 kk: n ikään mennessä) -taktiilinen aisti( kosketus) -vestibulaalinen aisti( Tasapaino ja liike) -proprioseptiivinen aisti( asento/tunto) -näkö ja kuulo

TASO 2. Havaintomotoriset perusvalmiudet (1. ikävuoteen mennessä) kehonhahmotus kehon oikean ja vasemman puolen yhteistoiminta lateralisaatio(kätisyys) motorinen ohjailu

TASO 3. Havaintomotoriset taidot (3. ikävuoteen mennessä) auditiivinen hahmotus (kuulohahamotus) visuaalinen hahmotus (näköhahmotus) silmän ja käden yhteistyö kuvioiden jäljentäminen tarkoituksenmukainen, tavoitteellinen toiminta

TASO 4 Kouluvalmiudet (6. ikävuoteen mennessä) kouluoppiminen vaativat motoriset taidot tarkkaavuuden säätely toiminnan ja käyttäytymisen säätely kehon toimintojen ja aivojen erikoistuminen visualisointikyky itsetunto, itseluottamus, itsehillintä

Stimmailu eli sensorismi on toistavaa rutiininomaista käyttäytymistä tai liikehdintää Stimmailun syynä voivat olla aistitoimintojen poikkeavuudet joiden aiheuttamaa aistikuormitusta ja sen aiheuttamaa stressiä kirjon henkilö pyrkii stimmaamalla hallitsemaan Stimmailu lievittää elimistön stressiä, koska saman liikkeen jatkuva toistaminen saa aivot erittämään endorfiineja eli hyvää oloa tuottavavia hormoneja Stimmailua voidaan pitää eräänlaisena rentoutumiskeinona ja positiivisena pakenemisena aistien ylikuormittumiselta Sensorismi palauttaa ylivirittyneen hermoston takaisin normaalitilaan

Iso osa neurotyypillisistäkin ihmisistä harrastaa stimmailua, kuten hiusten pyörittelyä, kynsien pureskelua tai jalalta toiselle keinumista Suhtautuminen stimmailuun puuttumiseen vaihtelee Yleinen konsensus autismiastiantuntijoiden välillä kehottaa olemaan puuttumatta stimmailuun, ellei siitä ole muille ihmisille tai henkilölle itselleen selkeää haittaa Monesti juuri ihmisten riittämätön tietämys on syynä stimmailusta häiriintymiselle

Esimerkkejä stimmailusta Näköaisti: jatkuva silmien räpyttelu, valojen tuijottaminen, esineiden järjestäminen riviin, sormien tuijottaminen Kuuloaisti: sormien napsauttelu, sormien heiluttelu, hymiseminen, ähkiminen Hajuaisti: esineiden tai ihmisten haistelu Makuaisti: esineiden nuoleminen, esineiden laittaminen suuhun Tuntoaisti: raaputus, esineiden tunnustelu, kynsien pureminen, hiusten näpertely, varpailla kävely Liikeaisti: keinuminen, pyöriminen, hyppiminen, ylävartalon heijaaminen, käsien räpyttely

Kaikki oppimistyylit ovat yhtä hyviä Ei olemassa hyviä tai huonoja tyylejä. Jonkun aistimaailmassa yksi oppimistyyli on vahvasti hallitseva. Erilaiset tiedonvastaanottotavat eivät ilmene puhtaina vaan olemme sekatyyppejä. Parhaiten oppii käyttämällä itselleen vahvinta kanavaa.

Millainen on sinun oppimistyylisi? Millaista opetusta mieluiten seuraat tai pidät onnistuneena? Onko sinulle tärkeää, että näet opettajan ja että hän käyttää paljon havaintomateriaalia, esimerkiksi kalvoja? Katseletko mieluummin opettajaa kuin kirjoitat muistiinpanoja? Tällöin oppimistyylisi on todennäköisesti visuaalinen, opit näköaistin avulla parhaiten. Vai onko sinulle tärkeämpää, että opettaja puhuu elävällä äänellä ja selittää opettamaansa asiaa perusteellisesti? Kirjoitat ehkä muistiinpanoja, mutta haluat keskittyä myös opettajan puheeseen ja kuuntelemiseen? Silloin edustat auditiivista oppimistyyliä eli opit parhaiten kuuloaistin avulla. Vai tuntuvatko sinusta tuolit ja pulpetit aika ajoin todella epämiellyttäviltä? Opiskeluun ei oikein voi keskittyä, kun istuminen on hankalaa. Kiinnitätkö huomiota luennoitsijan liikkeisiin, ilmeisiin ja eleisiin? Sinulle opiskeluympäristön täytyy tuntua hyvältä, jotta pystyt keskittymään itse asiaan; opiskelussa pitää olla hyvä fiilis. Jos tunnistat tästä itsesi, opit parhaiten tuntoaistin avulla eli olet kinesteettinen oppija.

Miten sinä opit parhaiten? Visuaalinen oppija omaksuu tietoa havainnoimalla ja tarkkailemalla ympäristön tapahtumia, sekä monisteista, kuvista, kalvoista ja julisteista. Auditiivinen henkilö oppii pääasiassa kuulonsa avulla ja muistaa helposti kuulemansa tiedon. Kinesteettisen oppijan pitää kokea asiat. Tarvitsee oppimistilanteissa liikkumista. Oppii tekemällä. Taktillinen oppija oppii vuorovaikutuksessa esineiden ja ihmisten kanssa koskettamalla ja kokeilemalla.

Muistaa hyvin mitä on kuullut Oppii kuulemalla Ihmisistä 25% on auditiivisia Sopii luennot ja suulliset ohjeet Auditiivinen oppija Keskittyy opetukseen, työrauha puhe ja luennot ovat tärkeitä Ääneen lukeminen auttaa muistamaan Haluaa paneutua asioihin eikä edetä nopeasti (Lehtelä 2003, Ahola 2004)

Oppii tekemällä Käytännön soveltaminen ja tekeminen ovat tärkeitä Ei jaksa istua pitkään paikoillaan, alkaa kiemurrella tuolilla ja korjailee asentoa Oppii ”jaloillaan”, tuntee kropassaan Ihmisistä 40% on kinesteettisiä Kinesteettinen oppija Fyysinen tekeminen tärkeää Kaipaa vuorovaikutusta Pitää väittelystä, aktiviteetistä ja kilpailusta Tarvitsee opitun aineksen yhdistämistä henkilökohtaisiin kokemuksiin Tarvitsee itse osallistumista (Lehtelä 2003, Ahola 2004)

Muistaa kuvat ja tekstin, missä kohdassa kirjaa se on esiintynyt Oppii näkemällä, kuvat tärkeitä Ihmisistä 35% on visuaalisia Luo mielikuvia ja muistikarttoja Visuaalinen oppija Ei malta paneutua yksityiskohtiin Sopii kirjallinen materiaali, graafiset esitykset, ei niinkään luennot Suorittaa ja haluaa siirtyä nopeasti tehtävästä toiseen (Lehtelä 2003, Ahola 2004)

Oppii käsillään Muistuttaa ja luetaan kinesteettisiin oppijoihin 2004) Taktillinen Oppija Ottaa kynän käteen ja leikittelee sillä jotta, voisi keskittyä Tekee mielellään muistiinpanoja, alleviivaa, piirtelee kuvia ja siten saa tekemistä käsilleen (Lehtelä 2003, Ahola

Useat kanavat käyttöön Oppimistulokset paranevat sen mukaan, monenko aistin avulla opetusta havainnollistetaan: jos kuulee, muistiin jää 20 % jos näkee, muistiin jää 30 % jos sekä kuulee että näkee, muistiin jää 50 % jos saa lisäksi puhua, muistiin jää 70 % jos saa lisäksi tehdä itse, muistiin jää 90 %.

Vinkkejä, joita voit käyttää opiskellessasi.

Auditiivinen oppija Keskity kuuntelemaan. Älä tee tarpeettomia muistiinpanoja, sillä se saattaa häiritä kuuntelemista. Sanele itse nauhalle opiskeltavat asiat. Kuuntele nauhoitustasi. Tee vielä lyhyt yhteenveto kirjallisesti. Jo nauhoittaessasi opit omasta puheestasi. Kotona ollessasi voit käyttää lyhyetkin joutoajat hyväksesi kuuntelemalla nauhojasi. Keskustele muiden kanssa erityisen hankalista kohdista. Yritä opiskellessasi minimoida kaikki muu melu ja häiritsevät äänet.

Kinesteettinen oppija Tee muistiinpanoja pahvilapuille ja sivujen marginaaliin. Hyödynnä havaintoesityksiä. Vältä istumasta paikoillasi, kun opiskelet jotain uutta. Lukeminen kävellessä huoneessa edestakaisin on opiskeltaessa usein hyvin tehokas tapa.

Visuaalinen oppija Käytä muistiinpanoissa apuna kaavioita, alleviivauksia. Piirrä omia kuvia ja tee merkintöjä, jotka helpottavat mielleyhtymien syntymistä ja mieleen palauttamista. Apuvälineeksi sinulle saattaa usein soveltua ns. mind map. Käytä muistiinpanoihin ja piirroksiin suuria paperiarkkeja (A 3 -kokoisia). Voit käyttää muistiinpanoissasi välillä tikkukirjaimiakin, korostaaksesi asian tärkeyttä. Lukiessasi esimerkiksi tenttiin, voit kiinnitellä tekemiäsi muistiinpanoja ympäri kotiasi, jolloin ne ovat aina näkyvillä. Koeta nimenomaan lukea uutta informaatiota sen sijaan että ainoastaan kuuntelisit sitä. Kuunnellessasi suullista esitystä, keskity asiaan tiukasti ja piirrä kuulemastasi omaa hahmotelmaasi. Luo mielessäsi kuvia muistin tueksi.