Aistit ja oppiminen Ihmisell on viisi perusaistia nkaisti

Aistit ja oppiminen

Ihmisellä on viisi perusaistia ¨ näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä ¨ kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä ¨ tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä ¨ hajuaisti eli olfaktorinen aistijärjestelmä ¨ makuaisti eli gustatorinen aistijärjestelmä.

Kolme pääaistijärjestelmää, erilaiset tiedonvastaanottotavat ¨Visuaalinen eli kuvallisiin näköhavaintoihin pohjautuva ¨Auditiivinen eli kuulohavaintoihin pohjautuva ¨Kinesteettinen eli tunteisiin ja tuntemuksiin pohjautuva aistijärjestelmä

Kaikki oppimistyylit ovat yhtä hyviä ¨ Ei olemassa hyviä tai huonoja tyylejä. ¨ Jonkun aistimaailmassa yksi oppimistyyli on vahvasti hallitseva. ¨ Erilaiset tiedonvastaanottotavat eivät ilmene puhtaina vaan olemme sekatyyppejä. ¨ Parhaiten oppii käyttämällä itselleen vahvinta kanavaa.

Millainen on sinun oppimistyylisi? ¨ Millaista opetusta mieluiten seuraat tai pidät onnistuneena? Onko sinulle tärkeää, että näet opettajan ja että hän käyttää paljon havaintomateriaalia, esimerkiksi kalvoja? Katseletko mieluummin opettajaa kuin kirjoitat muistiinpanoja? Tällöin oppimistyylisi on todennäköisesti visuaalinen, opit näköaistin avulla parhaiten. ¨ Vai onko sinulle tärkeämpää, että opettaja puhuu elävällä äänellä ja selittää opettamaansa asiaa perusteellisesti? Kirjoitat ehkä muistiinpanoja, mutta haluat keskittyä myös opettajan puheeseen ja kuuntelemiseen? Silloin edustat auditiivista oppimistyyliä eli opit parhaiten kuuloaistin avulla. ¨ Vai tuntuvatko sinusta tuolit ja pulpetit aika ajoin todella epämiellyttäviltä? Opiskeluun ei oikein voi keskittyä, kun istuminen on hankalaa. Kiinnitätkö huomiota luennoitsijan liikkeisiin, ilmeisiin ja eleisiin? Sinulle opiskeluympäristön täytyy tuntua hyvältä, jotta pystyt keskittymään itse asiaan; opiskelussa pitää olla hyvä fiilis. Jos tunnistat tästä itsesi, opit parhaiten tuntoaistin avulla eli olet kinesteettinen oppija.

Miten sinä opit parhaiten? ¨ Visuaalinen oppija omaksuu tietoa havainnoimalla ja tarkkailemalla ympäristön tapahtumia, sekä monisteista, kuvista, kalvoista ja julisteista. ¨ Auditiivinen henkilö oppii pääasiassa kuulonsa avulla ja muistaa helposti kuulemansa tiedon. ¨ Kinesteettisen oppijan pitää kokea asiat. Tarvitsee oppimistilanteissa liikkumista. Oppii tekemällä. ¨ Taktillinen oppija oppii vuorovaikutuksessa esineiden ja ihmisten kanssa koskettamalla ja kokeilemalla.

Muistaa hyvin mitä on kuullut Oppii kuulemalla Ihmisistä 25% on auditiivisia Sopii luennot ja suulliset ohjeet Auditiivinen oppija Keskittyy opetukseen, työrauha puhe ja luennot ovat tärkeitä Ääneen lukeminen auttaa muistamaan Haluaa paneutua asioihin eikä edetä nopeasti (Lehtelä 2003, Ahola 2004)

Oppii tekemällä Käytännön soveltaminen ja tekeminen ovat tärkeitä Ei jaksa istua pitkään paikoillaan, alkaa kiemurrella tuolilla ja korjailee asentoa Oppii ”jaloillaan”, tuntee kropassaan Ihmisistä 40% on kinesteettisiä Kinesteettinen oppija Fyysinen tekeminen tärkeää Kaipaa vuorovaikutusta Pitää väittelystä, aktiviteetistä ja kilpailusta Tarvitsee opitun aineksen yhdistämistä henkilökohtaisiin kokemuksiin Tarvitsee itse osallistumista (Lehtelä 2003, Ahola 2004)

Muistaa kuvat ja tekstin, missä kohdassa kirjaa se on esiintynyt Oppii näkemällä, kuvat tärkeitä Ihmisistä 35% on visuaalisia Luo mielikuvia ja muistikarttoja Visuaalinen oppija Ei malta paneutua yksityiskohtiin Sopii kirjallinen materiaali, graafiset esitykset, ei niinkään luennot Suorittaa ja haluaa siirtyä nopeasti tehtävästä toiseen (Lehtelä 2003, Ahola 2004)

Oppii käsillään Muistuttaa ja luetaan kinesteettisiin oppijoihin Taktillinen Oppija Ottaa kynän käteen ja leikittelee sillä jotta, voisi keskittyä Tekee mielellään muistiinpanoja, alleviivaa, piirtelee kuvia ja siten saa tekemistä käsilleen (Lehtelä 2003, Ahola 2004)

Useat kanavat käyttöön Oppimistulokset paranevat sen mukaan, monenko aistin avulla opetusta havainnollistetaan: ¨ jos kuulee, muistiin jää 20 % ¨ jos näkee, muistiin jää 30 % ¨ jos sekä kuulee että näkee, muistiin jää 50 % ¨ jos saa lisäksi puhua, muistiin jää 70 % ¨ jos saa lisäksi tehdä itse, muistiin jää 90 %.

Vinkkejä, joita voit käyttää opiskellessasi.

Auditiivinen oppija ¨ Keskity kuuntelemaan. Älä tee tarpeettomia muistiinpanoja, sillä se saattaa häiritä kuuntelemista. ¨ Sanele itse nauhalle opiskeltavat asiat. Kuuntele nauhoitustasi. Tee vielä lyhyt yhteenveto kirjallisesti. Jo nauhoittaessasi opit omasta puheestasi. Kotona ollessasi voit käyttää lyhyetkin joutoajat hyväksesi kuuntelemalla nauhojasi. ¨ Keskustele muiden kanssa erityisen hankalista kohdista. ¨ Yritä opiskellessasi minimoida kaikki muu melu ja häiritsevät äänet.

Kinesteettinen oppija ¨ Tee muistiinpanoja pahvilapuille ja sivujen marginaaliin. ¨ Hyödynnä havaintoesityksiä. ¨ Vältä istumasta paikoillasi, kun opiskelet jotain uutta. Lukeminen kävellessä huoneessa edestakaisin on opiskeltaessa usein hyvin tehokas tapa.

Visuaalinen oppija ¨ Käytä muistiinpanoissa apuna kaavioita, alleviivauksia. Piirrä omia kuvia ja tee merkintöjä, jotka helpottavat mielleyhtymien syntymistä ja mieleen palauttamista. Apuvälineeksi sinulle saattaa usein soveltua ns. mind map. ¨ Käytä muistiinpanoihin ja piirroksiin suuria paperiarkkeja (A 3 -kokoisia). Voit käyttää muistiinpanoissasi välillä tikkukirjaimiakin, korostaaksesi asian tärkeyttä. Lukiessasi esimerkiksi tenttiin, voit kiinnitellä tekemiäsi muistiinpanoja ympäri kotiasi, jolloin ne ovat aina näkyvillä. ¨ Koeta nimenomaan lukea uutta informaatiota sen sijaan että ainoastaan kuuntelisit sitä. Kuunnellessasi suullista esitystä, keskity asiaan tiukasti ja piirrä kuulemastasi omaa hahmotelmaasi. ¨ Luo mielessäsi kuvia muistin tueksi.

Lähteitä ja kirjallisuutta ¨ Aulanko, M. (1999). Minä osaan. Anna aivojesi toimia. Juva: WSOY. ¨ Laine ym. 1999. Opi ja ohjaa sosiaali- ja terveysalalla. WSOY. ¨ Lehtelä 2003, Ahola 2004. ¨ Vakkuri, K. (1998). Opi tehokkaammin - opi oppimaan! Helsinki: BSV-kirja.