Johdatusta kasvatustieteisiin Hannele Niemi syksy 2014 Kyttytymistieteellinen tiedekunta

Johdatusta kasvatustieteisiin Hannele Niemi syksy 2014 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 1

Kurssin tavoitteet Ymmärtää u Mitä kasvatus on? u Mitkä ovat kasvatustieteen osaalueita ja keskeisiä tutkimuskohteita? u Miten ja minkälaisin metodein kasvatustieteellisiä ilmiöitä tutkitaan? u Mikä on kasvatustieteen rooli kansainvälisessä kasvatuksen ja koulutuksen kentässä? u Miten kasvatustiede toimii monitieteisessä kentässä? Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 2

Kurssin toimintatavat Luennot 4 x 4 h = 16 t Luentopäiväkirja Tällä kurssilla luentopäiväkirja korvaa perinteellisen tentin. Luentopäiväkirjassa joudut itse kokoamaan ja tiivistämään luennoilla käsitellyt asiat ja niistä käydyt keskustelut Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 3

Päiväkirjan tavoitteena • tehdä oma oppiminen näkyväksi • Jäsentää omaa oppimistasi ja rohkaista omakohtaiseen pohdintaan. • jossain määrin julkinen dokumentti; se on tarkoitettu myös muiden luettavaksi. • kirjoitettava jokaisen luennon jälkeen. Kirjaa siis jokaisen luennon jälkeen pohdintojasi liittyen luentopäiväkirjan rungossa oleviin kysymyksiin. Oleellista on, että kirjaat ajatuksesi mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen, jotta et unohda niitä. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 4

Luentokohtaisten osien lisäksi yhden sivun mittainen yhteenveto-osa siitä, mitä kokonaisuudessaan opit luennoilla Voit tässä yhteydessä pohtia myös sitä, mitkä tekijät auttoivat ja/tai haittasivat oppimistasi. Luentopäiväkirja (4 x luentopohdinnat + kokoava tiivistelmä) jätetään 8. 9. mennessä paperiversiona (ilman kirjekuorta) Minervan 3. kerroksen (merenpuoleisessa) hissiaulassa olevaan palautuslaatikkoon. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 5

Luentokohtaiset sivut (4 x kasvatustiede): u Mikä mielestäsi oli keskeistä tällä luentokerralla? u Mitä ajatuksia tai kysymyksiä sinulla heräsi tällä luentokerralla? u Pohdintaa (esim. mitä uutta opit, mikä jäi askarruttamaan mieltäsi, mitä yhtymäkohtia opittavalla asialla oli aikaisemmin oppimaasi, miten opittu liittyy omiin havaintoihisi ja kokemuksiisi, omat reaktiosi käsiteltyihin asioihin) u Luennoitsija voi lisäksi pyytää liittämään luentopäiväkirjaan jotain, josta hän ilmoittaa erikseen. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 6

Yhteenveto-osa (yksi A 4 koko kasvatustieteen osuudesta): u Mitä kokonaisuudessaan opit luennoilla? u Mitkä tekijät auttoivat ja/tai haittasivat oppimistasi? u Kehittämisehdotuksia ja palautetta Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 7

Luentopäiväkirjan runko Kansilehti (otsikoksi Johdatus kasvatustieteisiin, luentopäiväkirja, merkintä onko kyseessä kasvatustieteen vai aikuiskasvatustieteen luento-osuus, oma nimi, ja opiskelijanumero/sotu ) Luentokertaa kohti yksi A 4 koneella, Times New Roman 12 pt tai vastaava fontti, riviväli 1) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 8

Luentosarjan sisältö 1. 2. Mitä kasvatus on? (2. 9). Miksi kasvatusta tarvitaan? Mitä on kasvatuksen tutkimus? (2. 9. ) 3. 4. 5. Historiaa ja tieteenalan rakenteita (3. 9) Keskeisiä tutkimuskohteita (3. 9) Suomalaisen kasvatustieteen erityisiä haasteita (3. 9. ) 6. 7. Kasvatustieteen tutkimuksen tavoitteita ja menetelmiä (4. 9) Arvot ja arvovapaus tieteessä ja tutkimuksessa (4. 9) 8. 9. Kasvatustiede kansainvälisesti tarkasteltuna (5. 9. ) Kasvatustieteet monitieteisessä yhteistyössä (5. 9) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 9

Länsimaissa on vahva perinne sille ajattelulle että, kasvatus ja sivistys kuuluvat yhteen. Ne ovat niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta edistyksen kulmakivet. Pauli Siljander (2000 a) kirjoittaa, että valistuksesta alkanut moderni pedagoginen lähestymistapa teki kasvatuksesta ja sivistyksestä niin yksilöllisen kuin yhteiskunnallisestikin edistyksen kulmakivan. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 30. 10. 2020 10

homo barbarus -> homo humanus Sivistysprosessi ei toteudu itsestään, vaan se edellyttää kasvatusta. Kant ilmaisee jopa niinkin voimakkaasti kuin ”Ihminen voi tulla ihmiseksi vain kasvatuksen avulla” (Kant 1923, 443, 453). Immaneul Kant - 1700 luku - valistuksen aika Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 11

Kasvatuksen tehtävä (Kant) Ihminen on itseisarvo Kasvatus on arvojen todeksi tekemistä Toinen ihminen ei ole väline Kasvatus ei ole lapsen ja nuoren välineeksi saattamista Ihminen syntyy biologisesti ja kulttuurisesti Yhteisöön kasvaminen elämän välttämättömyys www. helsinki. fi/yliopisto 12. 3. 2011

Luonnonolennosta kulttuuriolennoksi Järjellisyys Korkeampi ihmisyys Täysi-ikäisyys Itsemääräytyneisyys www. helsinki. fi/yliopisto 12. 3. 2011

Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 30. 10. 2020 14

Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 30. 10. 2020 15

Rationaalisuus Kasvatuksessa rationaalisuus merkitsee myös lasten ja nuorten ajattelun ohjaamista. Se ohjaa arvioimaan, kyseenalaistamaan ja päättelemään. Nuori joutuu tekemään valintoja. Ilman tietoa vaihtoehdoista ja niiden perusteista valinnat jäävät vaille pohjaa. Rationaalisuus on osa ihmistä ja ennen kaikkea keskeinen osa eettistä toimintaa. Järjellisyyteen eli rationaalisuuteen liittyy myös tietoinen päämäärien tavoittelu Kasvatukseen liittyy aina ajatus suuntautumisesta johonkin. Se suuntautuu päämääriin, jotka sisältävät arvoja ja merkityksiä ja kulttuurisia päämääriä. Näillä päämäärillä yhteisö haluaa turvata yksilön hyvinvointia ja yhteisön toimivuutta. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 16

Järjellisyys Rationaalisuus on osa ihmistä ja ennen kaikkea keskeinen osa eettistä toimintaa. Järjellisyyteen eli rationaalisuuteen liittyy myös tietoinen päämäärien tavoittelu. Kasvatukseen liittyy aina ajatus suuntautumisesta johonkin. Se suuntautuu päämääriin, jotka sisältävät arvoja ja merkityksiä ja kulttuurisia päämääriä. Näillä päämäärillä yhteisö haluaa turvata yksilön hyvinvointia ja yhteisön toimivuutta. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 17

Täysi-ikäisyys, jota voidaan kutsua myös kypsyydeksi Miten kypsyys sopii aikaamme? Ei ole enää selvää rajaa aikuisten ja lasten välillä. Veli-Matti Värri (1997) puhuu kirjassaan ”Hyvä kasvatus” siitä, miten vanhempi, aikuinen on lapselle maailman tulkki. Aikuinen avaa lapselle ja nuoren maailman. Aikuinen, niin vanhempi kuin opettaja, avaa lapselle sen, minkälainen maailma on ja miten siinä voidaan elää ja tulisi elää. Minkälaisen maailman me lapsille ja nuorille avaamme? Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 18

Katoaako lapsuus? u lapset tuloksen tekijöinä – raaka-aine u väkivalta ja lapsirikollisuus u lapset päihteiden, huumeiden ja lääkkeiden käyttäjinä u varhainen koulun jättäminen u lapset organisoitunut rikollisuuden ja seksikaupan uhreina www. helsinki. fi/yliopisto

Lapsi kohteena ja välineenä u löydettiin vasta 1900 –luvulla u kadotettiin uudelleen ”markkinoilla” u on markkinakohde ja kuluttaja u mielikuvateollisuuden kohde u työelämän raaka-aine u ”lapsijumala”- kaiken määrääjä www. helsinki. fi/yliopisto

Kasvatuksen tehtävä (Kant) Toinen ihminen on itseisarvo Kasvatus on arvon todeksi tekemistä Toinen ihminen ei ole väline Kasvatus ei ole lapsen ja nuoren välineeksi saattamista Ihminen syntyy biologisesti ja kulttuurisesti Yhteisöön kasvaminen elämän välttämättömyys www. helsinki. fi/yliopisto

Kadonnut aikuinen u häntä ei tavoiteta u opettaa, että saa tehdä jos ei jää kiinni u opettaa, että huijaaminen kannatta u luovuttaa päätösvastuun liian nuorelle u kiistelee vastuusta u on kasvattaja vain silloin kun se hänelle sopii u säästää tänään lapsen koulutuksesta ja terveydestä – huomisen lasku www. helsinki. fi/yliopisto

Aikuisen hämmennys u perheen murros u nuorten viiteryhmien voima u hetkellisyys ja individualismi u informaation palasia – kokonaisuuksien ja merkitysten katoamista www. helsinki. fi/yliopisto

Kasvatus ja sivistys ajassamme Järkeä ja suunnitelmallisuutta tietoista toimintaa rationaalista toimintaa, jossa tavoitellaan päämääriä, jotka kantavat elämää eteenpäin Kypsää aikuisuutta ja lähellä olemista lapsen ja nuoren kuulemista ja kuuntelemista maailman avaamista ja tulkitsemista www. helsinki. fi/yliopisto

Kasvatus ja sivistys ajassamme Kasvatusta ihmisten yhteisöön luottamuksen rakentamista toisen ymmärtämistä Kasvua oman minuuden ohjaamiseen uskallusta ajatella itsenäisesti vastuunottoa minän arvostusta ja kunnioitusta ”Rakkauden suoja” www. helsinki. fi/yliopisto

Itsemääräytyneisyys - Kasvu oman minuuden ohjaamiseen • Humanistisen perinteen mukaan tavoitteena on että kasvatettava, lapsi ja nuori löytää itsenäisyytensä ja itsenäisen vastuunsa. • Kykenee luovaan itsenäiseen toimintaan ja tekemään ratkaisuja, joiden perusteena ei ole toisen määräys- tai käskyvalta. • Länsimainen demokratia rakentuu sen varaan, että ihmiset uskovat mahdollisuuteen vaikuttaa asioihin ja uskovat aktiivisuuden merkitykseen. • Tarvitaan siis yksilöiden uskoa itseensä ja • sen hyväksymistä, että yksilö tarvitsee myös yhteisöä, ei vain välineenä vaan myös arvona sinänsä. • Elämä tarvitsee ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella itsenäisesti ja ottaa vastuuta. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 26

Nimrod Aloni (2002, 180 -181) kulttuuriin kasvaminen: 1. lapset ja nuoret uskovat itseensä ja löytävät voimavaransa, 2. saavat käsityksen kulttuurin rikkauksista, osallisuuden niihin ja 3. oppivat elämään demokraattisessa yhteiskunnassa ja vaikuttamaan siinä. Tarvitaan ohjausta siihen, että nuoret voisivat kehittyä täyteen inhimilliseen täyteen mittaansa ja ihmisarvoiseen elämään. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 30. 10. 2020 27

28 13. 09. 2007

29 13. 09. 2007

30 13. 09. 2007

Kuten Popper (1945/1962) varottaa ellei ole rationaalisuuta; … jäljelle jää houkutus pelkoon, vihamielisyyteen, kateuteen ja lopulta väkivaltaan. Suuri vaara on myös siinä, että hyväksytään ennakkoluulot ja huhut itsestäänselvyyksinä. Ne ovat kuin sisäänrakennettuna ja ihmisten epätasa-arvon hyväksymisestä tulee luonnollinen lähtökohta. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 30. 10. 2020 31

http: //www. youtube. com/watch? v=k. Bdfc. R-8 h. EY&feature=topvideos_education Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 30. 10. 2020 32

”Miten jalostaa vapautta pakolla? ” Ohjauksessa on tärkeää, että oppijalle kehittyisi oman oppimisen säätelykeinot. Ristiriita: lasta tai oppilasta pitää kovasti opastaa, joskus melkein pakottaa omatoimisuuteen. Se muodosti jo Kantin filosofian ydinongelma: Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 33

Aikamme uhkia § Välinpitämättömyys - Mihinkään ei voi vaikuttaa - Kaikki on samanarvoista § Fundamentalismi - Toisen minän valtaaminen omiin tarkoituksiin § Suuri Minä –keskeisyys - Kaiken pitää olla minua varten § Mielikuvien luoma maailma - Mihin voi luottaa? www. helsinki. fi/yliopisto 12. 3. 2011

Yhteiskunnalliset muutokset u Moderni maailma - Valistuksesta eteenpäin: Suuret kertomukset, hierarkkiset järjestelmät ja organisaatiot - Rationaalisuus u Modernin murtuminen - Riskiyhteiskunnan käsite - Identiteetin luomisen raskaus - Refleksiivisyys u Postmoderni maailma - Suurten kertomusten hajoaminen - Uusien äänien voimistuminen; vähemmistöt - Useiden totuuksien rinnakkain olo - Hetkellisyys Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 35

Kasvatus u Pyrkii tavoitteisiin u Tavoitteet sisältävät arvoja u Soveltaa erilaisia menetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi u Kasvattaja –käsite u Kasvatettava -käsite Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 36

Kasvatustieteellinen tutkimus • Kuvaa kasvatuksen ilmiöitä • Selittää ilmiöiden välisiä suhteita • Etsii lainalaisuuksia • Auttaa ymmärtämään kasvatuksen ja koulutuksen prosesseja Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 37

Suuntauksia Humanistinen kasvatus(tiede): Nimrod Aloni Progressiivinen kasvatus: John Dewey; In his advocacy of democracy, Dewey considered two fundamental elements—schools and civil society—as being major topics needing attention and reconstruction to encourage experimental intelligence and plurality Kriittinen pedagogiikka: Paulo Freire, Henry Giroux Wilhelm Carr, Stephen Kemmis, (Jűrgen Habermas) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 38

Poimintoja kasvatuksen historiasta Johan Heinrich Peztalozzi (1700 luku) – Luonnonmukaisuus, sveitsiläinen pedagogi. Pestalozzi perusti tilalleen Neuhofiin köyhien lasten kasvatuslaitoksen, jokainen oppii ja jokaisella oikeus oppimiseen Friedrich Fröbel – (1700/1800 luku) - Kehittävä kasvatus ja kehittävät välineet, Lastentarhan isä. Lapsikeskeisyys Jean-Jacques Rousseau (1700) - lapsen luonnollisen kehitysrytmin seuraaminen. Johan Friedrich Herbart (1800 luku) - Hallinta, kasvattava opetus ja kuri, systemaattinen ja looginen kasvatustieteellinen oppirakennelma, joka rakentui etiikasta ja psykologiasta Ellen Key (1800/1900) – Uuden kodin, lastenkasvatuksen, koulun ja yhteiskunnan asianajaja, lapsikeskeisyys, naisten oikeudet Frankfurtin koulukunta ja kriittinen kasvatusajattelu Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 30. 10. 2020 39

J. A. Hollo (Hollo 1952, 53) : ”Kasvatuksen yleisessä käytännössä on ohjaava persoonallinen tekijä useimmiten selvästi havaittavissa. Kasvatus on …ohjausta ja ulkoa päin tulevan ohjauksen tehtävä päättyy vasta sitten, kun ohjattavan ajatellaan ja toivotaan voivan kehittyä edelleen lähinnä omin neuvoin, kykenevän itseänsä opastaen valmistautumaan omiin tehtäviinsä ihmisyhteisöjen jäsenenä. … Kasvatus on olemukseltaan myös historiallista, eri sukupolvien töiden ja pyrkimysten välisen jatkuvuuden yhteyden turvaamista, sivistyksen ja hengen soihdun siirtoa ajasta toiseen. Jokainen sukupolvi liittää siinä oman lukunsa kasvatuksen kirjoittamattomaan historiaan. ” Sivistystä ei kuvata jonkin tietyn kulttuurisisällön tai perinteen siirtämisenä vaan ennen kaikkea prosessina, jonka kautta uusi sukupolvi kehittyy inhimilliseen täyteen mittaansa. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 30. 10. 2020 40