OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET P 3 Hannele Niemi
- Slides: 28
OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET P 3 Hannele Niemi syksy 2013 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 1
Opetus II periodilla, 29. 10. -15. 11, Siltavuorenpenger 10, aud. 2 tiistaisin ja perjantaisin seuraavasti: ti 29. 10. klo 12 -14 pe 1. 11. klo 10 -12 ti 5. 11. klo 12 -14 pe 8. 11. klo 10 -12 ti 12. 11. klo 12 -14 pe 15. 11. klo 10 -12 Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tentti: torstai 19. 12. klo 9 -12 Rästitentti 1: torstai 20. 2. klo 9 -12 Rästitentti 2: torstai 24. 4. klo 9 -12 Rästitentit on tarkoitettu varsinaisessa tentissä hylätyille. www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 2
Aikuiskasvatus Varhaiskasvatus Kasvatuksen historia Erityispeda gogiikka Kasvatus psykologia Kasvatustieteet Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kasvastusfilosofia Didaktiikka Kasvatussosiologia Koulutuspolitiikka Verataileva Kasvatus tiede Ainedidaktiikka 27. 11. 2020 3
Didaktiikka Saksalaisen kasvatustieteen vaikutus, käsite liittyy yhteiskuntaan ja kulttuuriin, jossa se on syntynyt Dialektiikka + Retoriikka -> miten hankkia ja kommunikoida tietoa Kreikankieli-> latina -> saksa: Die Didaktik Alunperin vahva normatiivinen luonne: mitä ja miten opetetaan - Opetussuunnitelma Myöhemmin opetuksen teorian ja opetusta ja opetussuunnitelmaa koskevan tutkimuksen perusta-> opettajan pedagoginen ajattelu Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 4
Opetuksen teemat Opetus II periodilla. • Opetuksen keskeisiä käsitteitä • Oppimisen keskeisiä käsitteitä • Mistä oppiminen ohjautuu? • Oppiminen eri elämänkaaren vaiheissa – oppimisesta voimaa elämään. Siltavuorenpenger 10, auditorio 2 Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 5
Kurssin tavoitteet u Ymmärtää, miten opetusta ja oppimista voidaan määritellä eri teorioiden valossa u Osaa arvioida, mitä seurauksia on erilaisista opetuksen ja oppimisen käsitteistä u Osaa soveltaa käsitteitä käytäntöön ja perustella omia valintojaan Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 6
Kurssin toimintatavat Luennot 6 x 2 h = 12 t Luentopäiväkirja Tällä kurssilla luentopäiväkirja korvaa luentotentin. Luentopäiväkirjassa joudut itse kokoamaan ja tiivistämään luennoilla käsitellyt asiat ja niistä käydyt keskustelut Soveltava tehtävä (opetuksen suunnittelu) Kirjallisuustentti tai essee tenttipäivään mennessä Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 7
Päiväkirjan tavoitteena • Tehdä oma oppiminen näkyväksi • Jäsentää omaa oppimistasi ja rohkaista omakohtaiseen pohdintaan. • Jossain määrin julkinen dokumentti; se on tarkoitettu myös muiden luettavaksi. • Kirjoitettava jokaisen luennon jälkeen. Kirjaa siis jokaisen luennon jälkeen pohdintojasi liittyen luentopäiväkirjan rungossa oleviin kysymyksiin. Oleellista on, että kirjaat ajatuksesi mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen, jotta et unohda niitä. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 8
Luentopäiväkirjan runko Kansilehti (otsikoksi OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET P 3, Hannele Niemi oma nimi, ja opiskelijanumero/sotu ) Luentokertaa kohti yksi A 4 koneella, Times New Roman 12 pt tai vastaava fontti, riviväli 1) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 9
Luentokohtaiset sivut (1/2 – 1 A 4 x 2 tunnin luentokerta): § Mikä mielestäsi oli keskeistä tällä luentokerralla? § Mitä ajatuksia tai kysymyksiä sinulla heräsi tällä luentokerralla? § Pohdintaa (esim. mitä uutta opit, mikä jäi askarruttamaan mieltäsi, mitä yhtymäkohtia opittavalla asialla oli aikaisemmin oppimaasi, miten opittu liittyy omiin havaintoihisi ja kokemuksiisi opetuksesta ja oppimisesta, omat reaktiosi käsiteltyihin asioihin) Luennoitsija voi lisäksi pyytää liittämään luentopäiväkirjaan jotain, josta hän ilmoittaa erikseen. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 10
Luentokohtaisten osien lisäksi 2 -3 sivun mittainen soveltava tehtävä, jossa käytät luennoilla oppimaasi Luentopäiväkirja (6 x luentopohdinnat + soveltava tehtävä) jätetään mennessä paperiversiona (ilman kirjekuorta) Minervan 3. kerroksen (merenpuoleisessa) hissiaulassa olevaan palautuslaatikkoon. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 11
Soveltava tehtävä (2 -3 sivua): Tehtäväsi on suunnitella opetuskokonaisuus (esim. 1 - 28 op = 28 -56 t oppijan työtä): 1) Valitse/määrittele opetusryhmä (ikä, koulu-aste tai aikuiskoulutus, oppijoiden muita ominaisuuksia) 2) Valitse aihe, jonka haluaisit opettaa 3) Aseta jaksolle tavoitteet oppijoiden osaamisena 4) Valitse opetuksen menetelmät 5) Kuvaa, minkälaista oppimista toivot oppijoissa tapahtuvan 6) Suunnittele arviointimenetelmät Perustele kaikki valintasi opetusta ja oppimista koskevien teorioiden valossa **** Lopuksi lyhyt tiivistelmä luennoista ja tehtävistä : § Mitä kokonaisuudessaan opit luennoilla? § Mitkä tekijät auttoivat ja/tai haittasivat oppimistasi? § Kehittämisehdotuksia ja palautetta Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 12
Esseen aihe: Miten yhteiskunnassa voidaan opetuksellisen keinoin varmistaa seuraavan sukupolven valmius kehittää kulttuuria ja käytäntöjä tulevaisuustarpeet huomioiden? Perustele vastauksesi oppimista, koulutusta ja opetusta koskevien teorioiden valossa? Käytä vastauksissa kaikkia opintosuoritukseen kuuluvia teoksia. Perustele esittämäsi näkökohdat viitaten kurssikirjallisuuteen. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 13
Essee - essee yksilötyönä, perustuu kirjallisuuteen u u u Biggs & Tang (2007) Teaching for Quality learning at University. Open University Press. (luvut 2 ja 3) Hakkarainen K. (2003). Kollektiivinen älykkyys, Psykologia 38 (6), 384 -401) Säljö R. Oppimiskäytännöt: sosiokulttuurinen näkökulma. 2004. WSOY. (luvut 1 -6) Esseen laajuus: 3 -5 s, teksti koneella (Times New Roman 12 pt tai vastaava fontti, riviväli 1). Arvosana-asteikko: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä, 0 = hylätty Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 14
OPETUKSEN PERUSTEET – keskeisiä käsitteitä Tavoitteisuus Vuorovaikutus Opetussuunnitelma ja opetussuunnitelma –järjestelmä Didaktiikka Opetuksen ja oppimisen suhde Opetus – oppiminen – opiskelu Opetuksen erilaisia muotoja Opetus – koulutus Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 15
Life without learning – Could it be possible? Evans et al (2007) 1. Oppiminen on luonnollinen prosessi ihmiselle 2. Oppiminen on paljon muutakin kuin tiedon hankintaa ja kognitiivisia kykyjä 16 www. helsinki. fi/yliopisto
Miksi opetusta? Yksilöiden ja ryhmien fyysisten ja kognitiivisten välineiden omaksuminen ja hyväksikäyttö (Säljö, 2004, 16) Biologisesti ei paljoakaan kehitystä, mutta älyllisissä ja fyysisissä valmiuksissa, tiedoissa ja taidoissa mullistavia muutoksia Välineet ja työkalut (Vygotsky): kielelliset, älylliset ja fyysiset Taidot ja valmiudet syntyvät tiedoista ja taidoista, joita on yhteiskunnassa aikaa myöten syntynyt ja joista tulemme osalliseksi vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 17
Mieli ja osaaminen rakentuu vuorovaikutuksen kautta (Säljö): 3 vuorovaikutuksessa olevaa ilmiötä: 1. Älylliset (psykologiset, kielelliset) välineet ja niiden käyttö -> mielen rakentuminen 2. Fyysisten välineiden (tai työkalujen) kehittäminen ja käyttö -> artefaktit/välineet joita luotu kulttuurisissa yhteyksissä (mm. oppimisen apuvälineet ja ympäristöt: kirjat, teknologia, 3. Viestintä ja yhteistyömuodot erilaisissa yhteisöllisissä toiminnoissa (koulu, oppilaitokset, työ, vapaa-aika jne) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 18
Lähikehityksen vyöhyke Mitä yksilö saa aikaan yksinään ja ilman tukea ja mitä hän saa aikaan “aikuisten johdolla” tai yhteistyössä osaavampien tovereittensa kanssa. >TULEVAT TAIDOT >LÄHIKEHITYKSEN YÖHYKE NYKYISET TAITOT lds) o f f a c s n tuki ( ivine i t a k i n mmu Ko Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 19
Tavoitteisuus opetuksessa Tavoitteet ohjaavat: u Lähitavoitteet u Etätavoitteet u Ikäkausitavoitteet Tavoitteet ovat myös arvoja: q toivottu kasvu ja kehitys Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 20
Tavoitteiden asettaminen Etätavoitteet/päämäärät § Mitkä ovat pitkäaikavälin tavoitteet Osatavoitteet § Mihin laajempaan kokonaisuuteen opetus kuuluu? Lähitavoitteet - Mikä yksittäisen tapahtuman tavoitteet Tavoitteiden ilmaisun muotoja - Sisältöinä - Oppijan toimintana: prosessina tai lopputilana, kompetensseina, geneerisinä taitoina Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 27. 11. 2020 21
21 century skills in Finland – Tulevaisuustaidot tavoitteena Change, Learning & Knowledge Sociality & Cooperation Sustainabili ty & Humanity Internationality & Multiculturalism Substances Creativity & Innovativeness Individual Skills www. helsinki. fi/yliopisto
2000 -luvun taidot (Binkley ym. 2012, 18 -19) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 27. 11. 2020 23
Koulukohtainen opetussuunnitelma pä je et ät ök se t gi a te tr a oh l s A R VO T Kunnan opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet Asetus kansallisista tavoitteista ja tuntijaosta Laki, esim. Perusopetuslakit Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä
OPETUSTA Paljon OPPIMISTA Paljon Vähän Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 27. 11. 2020 25
OPETUKSEN Laatu + OPPIMISEN Laatu - OPETUKSEN Laatu - Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 27. 11. 2020 26
Mitä on opetuksen ja oppimisen laatu? www. helsinki. fi/yliopisto 27
Minkälaista tietoa? - Structure of Observed Learning Outcomes (Biggs& Collis) Pre-structural Relational Unistructural Extended abstract Multistructural ATHERTON J S (2009) Learning and Teaching; SOLO taxonomy [On-line] UK: Available: http: //www. learningandteaching. inf o/learning/solo. htm Accessed: 14 February 2010 www. helsinki. fi/yliopisto 28
- Hannele kotilainen
- Hannele wallenius
- Hannele hiilloskorpi
- Kotikallio juuka
- Oppimisen alueet
- Sulautuva oppiminen
- Oppimistyylit
- Oppimisen tavat
- Edupalvelut fi
- Oppimisen biologinen perusta
- Toimintasuunnitelman laatiminen
- Oppimisen lajit
- Aki niemi
- Arto niemi
- Minna niemi-grundström
- Fcc 2 schedule
- Silja niemi
- Poetic devices
- Monitasomalli
- Psykologisen tutkimuksen perusteet
- Myynnin perusteet
- Pesänjakosopimus
- Perustamismenot kirjanpidossa
- Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016
- Talousmatematiikan perusteet
- Sampo mielityinen
- Työjärjestyspuheenvuoro
- Kokoustekniikan perusteet