Ajankohtaista maahanmuuttajien infektioista 7 10 2010 Hannele Kotilainen

Ajankohtaista maahanmuuttajien infektioista 7. 10. 2010 Hannele Kotilainen, infektiotautien erikoislääkäri

. • Tuberkuloosi • S. typhi, S. paratyphi • Hepatiitit

Helsingin ulkomaalaiset 2007/2008 • Ulkomaan kansalaisia oli 36 283 ja 54 651 ulkomaalaistaustaista. • Helsinkiläisistä 6, 4 % on ulkomaan kansalaisia ja taustaltaan ulkomaalaisia oli 9, 6 %. Lähde: Tilastokeskus

Maahanmuuttaja Helsingin kouluterveydenhuollossa Tartuntatautilaki ohjaavana: • STM valtakunnallinen tuberkuloosi ohjeistus • Ohjeistus Tuberkuloositapausten kontaktijäljityksestä kouluterveydenhuollolle HKI ohje v 2007. • Salmonellat, lavantauti ja pikkulavantauti tartuntatautilaki • B-hepatiittiohjeistus HKI v 2008 • STM pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tutkimusohjeistus 2010

Vuosi 2009: - 410 uutta tapausta ( 349 v 2008) - ulkomaalaisyntyisiä > 20% (16 % v 2008) - 5 uutta MDR tapausta, (2 suom. , 3 ulkom. )

Helsingin keuhkotuberkuloosi v 2008, 2009 Hannele Kotilainen 7

Helsingissä kontaktijäljitykset v. 2008 ja 2009 perhepiiri vs työ/opisk. yhteisössä/laitos Hannele Kotilainen

• Esim. • 03/08 alkaen yskää, huimausta, väsymystä, laihtumista, yöllistä kuumeilua, päänsärkyä • 3 kk myöhemmin thorax: tuberkuloosiin sopivat muutokset 9

Tuberkuloosin eri muodot Keuhkotuberkuloosi • Yleisin TB: n muoto, 6075% tapauksista • noin 50 -60% värjäyspositiivisia Muu tuberkuloosi • Imusolmukkeet (n. 70% kaulalla) • Yleistynyt tuberkuloosi (miliaarituberkuloosi) • Luusto • Virtsa- ja sukuelimet • Keskushermosto • Iho, vatsakalvo, sydänpussi, korva, silmä, lisämunuainen, nivel

Tuberkuloosin riskiryhmiä (Filha) Iäkkäät henkilöt Värjäyspositiivisen potilaan lähikontaktit Henkilöt, joilla on sairastumisen riskiä lisäävä tekijä Työssään TB: lle altistuvat Päihdeongelmaiset ja sosiaalisesti syrjäytyneet TB Maahanmuuttajat suuren ilmaantuvuuden maista Muut suuren ilmaantuvuuden maista Suomeen saapuvat § Maahanmuuttajien tuberkuloosin erityispiirteitä: Tuberkuloosin riski on 7 -90 kertaa suurempi kuin kantaväestöllä ja säilyy vuosien/vuosikymmenien ajan.

Epäile tuberkuloosia herkästi (Filha) • Tuberkuloosin oireet kehittyvät yleensä hitaasti viikkojen ja kuukausien kuluessa ja ovat epäspesifejä. Potilas on voinut jo sopeutua oireiluunsa. Aktiivinen kysely on tärkeää! – yli kolme viikkoa kestänyt yskä, yskökset – veriyskä, hengenahdistus, rintakipu – yleiskunnon laskua, väsymystä, ruokahaluttomuutta ja laihtumista – pientä kuumeilua, yöhikoilua – monenlaisia paikallisoireita keuhkojen ulkopuolisesta TB: sta

Tuberkuloosi tarttuu ilmateitse (Filha) Pienimmät hiukkaset (<5 µm) leijuvat ilmatilassa ja etenevät hengitysilman mukana keuhkoihin keuhkorakkulatasolle ja voivat aiheuttaa tartunnan.

TB tarttuu huonosti ja vain osa sairastuu Varhainen (<2 v) tuberkuloosiin sairastuminen 5 % Tartuttava TB-potilas Latentti TB infektio 30 % Myöhäinen (>2 v) tuberkuloosiin sairastuminen 5 % Altistuminen Ei tartuntaa 70 % Oireeton infektion kantaja 90 % normaali vastustuskyky, aikuiset Valtakunnallinen Tb ohjeistus 2006

Tekijöitä, jotka lisäävät sairastumisriskiä tartunnan saaneilla • Ikä < 5 vuotta • Heikentynyt immuunipuolustuskyky – HIV-infektio – Elinsiirto ja immunosupressiivinen lääkitys – TNF-alfasalpaajalääkitys – Kortikosteroidilääkitys (prednisoloni) >15 mg/pv 2 -4 vk – Leukemia, lymfooma – Pään tai kaulan alueen syöpä, keuhkosyöpä – Muu immuunivajavuus • Silikoosi eli kivipölykeuhko • Krooninen munuaisten vajaatoiminta / hemodialyysi • Diabetes, reuma SLL, 2005

• Marais BJ. Gie RP. Schaaf HS. Beyers N. Donald PR. Starke JR. Childhood pulmonary tuberculosis: old wisdom and new challenges. American Journal of Respiratory & Critical Care Medicine. 173: 1078 -90, 2006

Esimerkki kontaktijäljityksestä HKI . Kartoitus altistuneista uskonto ja/tai äidinkieliryhmä Suomi toisena kielenä 6 lk, 5 lk, 4 lk +1 opp. +18 oppilasta vapaa- ajan ryhmä + 7 lasta ja 3 aik. 6. luokka 6. rinnakkais-lk. A liikunta tytöt indexi +27 oppilasta + 10 oppilasta + 2 kaksosta Oman luokan sisäisiä ryhmiä, eri opettajia, kouluavustaja ym 20 aikuista oppilaita: 27+10+2+1+18+7 = 65 koulun henkilökunta: 20 muut aikuiset: 3 Hannele Kotilainen, inf. l ääkäri Helena Tiittanen Th 17

Helsingin kouluterveydenhuollon TB ohjeistus • Helsingin Epidemiologinen tartuntatauti yksikkö on laatinut yhdessä HKI kouluterveydenhuolllon kanssa l v 2007 yhteistyösuunnitelman ja työnjaon koulu-TB kontaktijäljitystapauksissa. • Hus-sairaanhoitopiiri ja THL valvovat ja toimivat asiantuntijana yhteistyössä sairaanhoitopiirin kaupunkien ja kuntien tartuntatautilääkärien kanssa.

EU ja TB tilanteen seuranta • Euroopan. tautikeskus (ECDC) Tukholmassa kehittää yhdessä WHO: n kanssa Euroopan maiden yhteistyötä tuberkuloosin seurannassa. WHO on laatinut ohjelman tuberkuloosin torjumiseksi Euroopassa. Samoin EU on luonut ohjelman taudin torjumiseksi EU-maissa.

Tavallisimpia yleisvaarallisia- ja ilmoitettavia tartuntatauteja 2005 - 2008 HKI • • • Legionelloosi Lavantauti Malaria Dengue Pikkulavantauti Vesikauhuepäily Salmonella Shigella Kambylobakteeri 4 -5 tapausta / vuosi 1 - 4 9 -8 8 -10 1 -2 11 - 34 300 -400 30 -40 700 -800

Lavantauti (Salmonella Typhi, typhoid fever), Pikkulavantauti A ja B (Paratyphi) • ihmispesifisiä aiheuttaen yleisinfektion ihmiselle • itämisaika : 1 - 3 viikkoa (ad 60 vrk) • tartunta tapahtuu lavantautia sairastavan ihmisulosteen saastuttaman veden / elintarvikkeen (pastöroimaton maito) välityksellä

Patogeneesi ja oireet • transmissio suoliston läpi imusolmukkeisiin 1 -2 vk sepsis→ meningiitti/osteomyeliitti/ pyelonefriitti • huono yt, hitaasti kohoava korkea kuume paradoksaalinen bradykardia • päänsärky, sekavuus, ummetus, ”rose spots”. Hepatosplenomegalia. • 3. sairausviikko komplikaatioaltis: – bakteerit sappiteihin → erittyy ulosteisiin – suolistoperforaatio (lapset) - DIC, munuaisinsuffisienssi. • ilman hoitoa kuolleisuus 20%, kantajiksi jää 3% (sappirakko), josta kymmenienvuosienkin kuluttua reaktivaatio.

Lavantaudin DG – veriviljely, uloste-ja virtsaviljelyt – pitkittynyt epäselvä kuumeilu selvitys – vasta-ainemääritykset (ELISA) hyödyllisiä kun salmonellafokusta ei saada identifioitua/ ei viljelynäytettä.

Lavantaudin hoito – keftriaksoni iv +/- Ciprofloksasin iv/po – resitenssi ongelmana – splenktomia, sirppisoluanemia, immunosupressio vaikeuttavat eradikaatiota. • ilman hoitoa kuolleisuus 20 -30%, kantajiksi jää 3% (sappirakko), josta kymmenienvuosienkin kuluttua tartuttava reaktivaatio. • Hyvin herkästi tarttuva, riskityössä oleville työstäpidätys, hyvä käsihygienia, ruoanlaittokielto Epidemiologisen yksikön valvonta 1 v ajan.

Tavanomainen ripulisalmonella Ohjeistus tartuntatautilain mukaan: - Salmonella positiivinen koululainen ei osallistu kotitaloustunnilla ruoanlaittoon - Ei antibioottihoitoa ellei raju tauti tai immunisuprimoitu potilas. - Koululainen ennen TET-harjoittelua , jos koskee elintarvikealaa, salmonella-näyte tietyin ehdoin.

A ja B hepatiitti virus A-hepatiitti(HAV) - leviää fekaalioraaliteitse - Saastunut vesi, ruoka kuten simpukat, osterit - Endeemisillä alueilla lapset sairastavat jo ennen 5 v ikää • Suomessa A-hepatiitti harvinainen • Alle 45 v suomalaisista vain 10 % seropositiivisia Leviää herkästi • Ehkäistävissä Ahepatiittirokotteella • Tarkka käsihygienia

B-hepatiittivirus (HBV) • Tartunta veriteitse tapaturma/ neulanpisto kautta • Potilaan tartuttavuus : • Suomessa todetaan n. 300 uutta HBV infektiota /v, valtaosa kroonisia kantajia ja maahanmuuttajilla. – HBs. Ag , joka 1 -3 kk kuluessa vereen tartunnasta • Suomalaisista o. 22% HBV – Taudin aktiivisuus ja kantajia. tartuttavuuden aste • Helsingissä kouluohje ja : tutkitaan HBe. Ag ja vastaveritapaturmaohjeistus: aine : HBe. Ab. Ennaltaehkäisy Bhepatiittirokotteella tarvittaessa mikäli katsotaan aiheelliseksi.

KIITOS