OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET P 3 Hannele Niemi

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET P 3 Hannele Niemi syksy 2014 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 1

Opetus II periodilla, 28. 10. -14. 11, Siltavuorenpenger 10, aud. 2 tiistaisin ja perjantaisin seuraavasti: 28. 10. -11. 14 ti 10. 15 -12. 00 Athena, sali 302 31. 10. -14. 11. 14 pe 10. 15 -12. 00 Athena, sali 302 Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tentti: torstai 4. 12. klo 9 -12 Rästitentti 1: torstai 19. 2. klo 9 -12 Rästitentti 2: torstai 23. 4. klo 9 -12 Rästitentit on tarkoitettu varsinaisessa tentissä hylätyille. www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 2

Opetussuoritukseen kuuluu seuraava kirjallisuus: Biggs, J. , & Tan, C. (2007 / 2011, saatavilla myös e-kirjana). Teaching for quality learning at university. Open University Press. (luvut 2 ja 3) Hakkarainen, K. (2003). Kollektiivinen älykkyys. Psykologia 38(6), 384– 401. Jensen, M. (Red. ) (2011). Lärandets grunder: teorier och perspektiv. Studentlitteratur. (luvut 1, 3 ja 13) Säljö, R. (2004). Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY. (luvut 1 -6) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6. 9. 2021 3

Kurssin tavoitteet u Ymmärtää, miten opetusta ja oppimista voidaan määritellä eri teorioiden valossa u Osaa arvioida, mitä seurauksia on erilaisista opetuksen ja oppimisen käsitteistä u Osaa soveltaa käsitteitä käytäntöön ja perustella omia valintojaan Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 4

Opetuksen teemat Opetus II periodilla. • Opetuksen keskeisiä käsitteitä • Oppimisen keskeisiä käsitteitä • Mistä oppiminen ohjautuu? • Oppiminen eri elämänkaaren vaiheissa – oppimisesta voimaa elämään. Siltavuorenpenger 10, auditorio 2 Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 5

Kurssin toimintatavat Luennot 6 x 2 h = 12 t Luentopäiväkirja Tällä kurssilla luentopäiväkirja korvaa luentotentin. Luentopäiväkirjassa joudut itse kokoamaan ja tiivistämään luennoilla käsitellyt asiat ja niistä käydyt keskustelut Soveltava tehtävä (opetuksen suunnittelu) Kirjallisuustentti tai essee tenttipäivään mennessä Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 6

Päiväkirjan tavoitteena • Tehdä oma oppiminen näkyväksi • Jäsentää omaa oppimistasi ja rohkaista omakohtaiseen pohdintaan. • Jossain määrin julkinen dokumentti; se on tarkoitettu myös muiden luettavaksi. • Kirjoitettava jokaisen luennon jälkeen. Kirjaa siis jokaisen luennon jälkeen pohdintojasi liittyen luentopäiväkirjan rungossa oleviin kysymyksiin. Oleellista on, että kirjaat ajatuksesi mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen, jotta et unohda niitä. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 7

Luentopäiväkirjan runko Kansilehti (otsikoksi OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET P 3, Hannele Niemi oma nimi, ja opiskelijanumero/sotu ) Luentokertaa kohti yksi A 4 koneella, Times New Roman 12 pt tai vastaava fontti, riviväli 1) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 8

Luentokohtaiset sivut (1/2 – 1 A 4 x 2 tunnin luentokerta): § Mikä mielestäsi oli keskeistä tällä luentokerralla? § Mitä ajatuksia tai kysymyksiä sinulla heräsi tällä luentokerralla? § Pohdintaa (esim. mitä uutta opit, mikä jäi askarruttamaan mieltäsi, mitä yhtymäkohtia opittavalla asialla oli aikaisemmin oppimaasi, miten opittu liittyy omiin havaintoihisi ja kokemuksiisi opetuksesta ja oppimisesta, omat reaktiosi käsiteltyihin asioihin) Luennoitsija voi lisäksi pyytää liittämään luentopäiväkirjaan jotain, josta hän ilmoittaa erikseen. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 9

Luentokohtaisten osien lisäksi 2 -3 sivun mittainen soveltava tehtävä, jossa käytät luennoilla oppimaasi Luentopäiväkirja (6 x luentopohdinnat + soveltava tehtävä + essee) jätetään mennessä paperiversiona (ilman kirjekuorta) Minervan 3. kerroksen (merenpuoleisessa) hissiaulassa olevaan palautuslaatikkoon 4. 12 mennessä. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 10

Soveltava tehtävä (2 -3 sivua): Tehtäväsi on suunnitella opetuskokonaisuus (esim. 1 - 28 op = 28 -56 t oppijan työtä): 1) Valitse/määrittele opetusryhmä (ikä, koulu-aste tai aikuiskoulutus, oppijoiden muita ominaisuuksia) 2) Valitse aihe, jonka haluaisit opettaa 3) Aseta jaksolle tavoitteet oppijoiden osaamisena 4) Valitse opetuksen menetelmät 5) Kuvaa, minkälaista oppimista toivot oppijoissa tapahtuvan 6) Suunnittele arviointimenetelmät Perustele kaikki valintasi opetusta ja oppimista koskevien teorioiden valossa **** Lopuksi lyhyt tiivistelmä luennoista ja tehtävistä : § Mitä kokonaisuudessaan opit luennoilla? § Mitkä tekijät auttoivat ja/tai haittasivat oppimistasi? § Kehittämisehdotuksia ja palautetta Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 11

Esseen aihe: Miten yhteiskunnassa voidaan opetuksellisen keinoin varmistaa seuraavan sukupolven valmius kehittää kulttuuria ja käytäntöjä tulevaisuustarpeet huomioiden? Perustele vastauksesi oppimista, koulutusta ja opetusta koskevien teorioiden valossa? Käytä vastauksissa kaikkia opintosuoritukseen kuuluvia teoksia. Perustele esittämäsi näkökohdat viitaten kurssikirjallisuuteen. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 12

Essee - essee yksilötyönä, perustuu kirjallisuuteen u u Biggs & Tang (2007) Teaching for Quality learning at University. Open University Press. (luvut 2 ja 3) Hakkarainen K. (2003). Kollektiivinen älykkyys, Psykologia 38 (6), 384 -401) Säljö R. Oppimiskäytännöt: sosiokulttuurinen näkökulma. 2004. WSOY. (luvut 1 -6) Jensen, M. (Red. ) (2011). Lärandets grunder: teorier och perspektiv. Studentlitteratur. (luvut 1, 3 ja 13 Esseen laajuus: 3 -5 s, teksti koneella (Times New Roman 12 pt tai vastaava fontti, riviväli 1). Arvosana-asteikko: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä, 0 = hylätty Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 13

Aikuiskasvatus Varhaiskasvatus Kasvatuksen historia Erityispeda gogiikka Kasvatus psykologia Kasvatustieteet Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kasvastusfilosofia Didaktiikka Kasvatussosiologia Koulutuspolitiikka Verataileva Kasvatus tiede Ainedidaktiikka 6. 9. 2021 14

Didaktiikka Saksalaisen kasvatustieteen vaikutus, käsite liittyy yhteiskuntaan ja kulttuuriin, jossa se on syntynyt Dialektiikka + Retoriikka -> miten hankkia ja kommunikoida tietoa Kreikankieli-> latina -> saksa: Die Didaktik Alunperin vahva normatiivinen luonne: mitä ja miten opetetaan - Opetussuunnitelma Myöhemmin opetuksen teorian ja opetusta ja opetussuunnitelmaa koskevan tutkimuksen perusta-> opettajan pedagoginen ajattelu Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 15

OPETUKSEN PERUSTEET – keskeisiä käsitteitä Tavoitteisuus Vuorovaikutus Opetussuunnitelma ja opetussuunnitelma –järjestelmä Didaktiikka Opetuksen ja oppimisen suhde Opetus – oppiminen – opiskelu Opetuksen erilaisia muotoja Opetus – koulutus Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 16

Life without learning – Could it be possible? Evans et al (2007) 1. Oppiminen on luonnollinen prosessi ihmiselle 2. Oppiminen on paljon muutakin kuin tiedon hankintaa ja kognitiivisia kykyjä 17 www. helsinki. fi/yliopisto

Miksi opetusta? Yksilöiden ja ryhmien fyysisten ja kognitiivisten välineiden omaksuminen ja hyväksikäyttö (Säljö, 2004, 16) Biologisesti ei paljoakaan kehitystä, mutta älyllisissä ja fyysisissä valmiuksissa, tiedoissa ja taidoissa mullistavia muutoksia Välineet ja työkalut (Vygotsky): kielelliset, älylliset ja fyysiset Taidot ja valmiudet syntyvät tiedoista ja taidoista, joita on yhteiskunnassa aikaa myöten syntynyt ja joista tulemme osalliseksi vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 18

Mieli ja osaaminen rakentuu vuorovaikutuksen kautta (Säljö): 3 vuorovaikutuksessa olevaa ilmiötä: 1. Älylliset (psykologiset, kielelliset) välineet ja niiden käyttö -> mielen rakentuminen 2. Fyysisten välineiden (tai työkalujen) kehittäminen ja käyttö -> artefaktit/välineet joita luotu kulttuurisissa yhteyksissä (mm. oppimisen apuvälineet ja ympäristöt: kirjat, teknologia, 3. Viestintä ja yhteistyömuodot erilaisissa yhteisöllisissä toiminnoissa (koulu, oppilaitokset, työ, vapaa-aika jne) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 19

Lähikehityksen vyöhyke Mitä yksilö saa aikaan yksinään ja ilman tukea ja mitä hän saa aikaan “aikuisten johdolla” tai yhteistyössä osaavampien tovereittensa kanssa. >TULEVAT TAIDOT >LÄHIKEHITYKSEN YÖHYKE NYKYISET TAITOT ivinen i t a k i n mmu lds) o f f a c s tuki ( Ko Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 20

Tavoitteisuus opetuksessa Tavoitteet ohjaavat: u Lähitavoitteet u Etätavoitteet u Ikäkausitavoitteet Tavoitteet ovat myös arvoja: q toivottu kasvu ja kehitys Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 21

Tavoitteiden asettaminen Etätavoitteet/päämäärät § Mitkä ovat pitkäaikavälin tavoitteet Osatavoitteet § Mihin laajempaan kokonaisuuteen opetus kuuluu? Lähitavoitteet - Mikä yksittäisen tapahtuman tavoitteet Tavoitteiden ilmaisun muotoja - Sisältöinä - Oppijan toimintana: prosessina tai lopputilana, kompetensseina, geneerisinä taitoina Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 22

21 century skills in Finland – Tulevaisuustaidot tavoitteena Change, Learning & Knowledge Sociality & Cooperation Sustainabili ty & Humanity Internationality & Multiculturalism Substances Creativity & Innovativeness Individual Skills www. helsinki. fi/yliopisto

2000 -luvun taidot (Binkley ym. 2012, 18 -19) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6. 9. 2021 24

Koulukohtainen opetussuunnitelma ät ök se t et pä je te gi a oh l st ra A R VO T Kunnan opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet Asetus kansallisista tavoitteista ja tuntijaosta Laki, esim. Perusopetuslakit Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä

OPETUSTA Paljon OPPIMISTA Paljon Vähän Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6. 9. 2021 26

OPETUKSEN Laatu + OPPIMISEN Laatu - OPETUKSEN Laatu - Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6. 9. 2021 27

Mitä on opetuksen ja oppimisen laatu? www. helsinki. fi/yliopisto 28

Minkälaista tietoa? - Structure of Observed Learning Outcomes (Biggs& Collis) Pre-structural Relational Unistructural Extended abstract Multistructural ATHERTON J S (2009) Learning and Teaching; SOLO taxonomy [On-line] UK: Available: http: //www. learningandteaching. inf o/learning/solo. htm Accessed: 14 February 2010 www. helsinki. fi/yliopisto 29

Erilaisia jaotteluja Arviointi säätelee oppimista u Pintasuuntautunut oppiminen u Syväsuuntautunut oppiminen u Oppilaskeskeinen u Opettajakeskeinen Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 30

Opetuksen muotoja u Opettajajohtoinen: esim. luennointi u Ryhmissä tapahtuva: § § § Pariryhmät, Pienryhmät Suurryhmät Yksilöllinen: Henkilökohtainen opetus ja ohjaus Etänä tapahtuva: Verkossa, erilaiset oppimisympäristöt, sosiaalinen media Missä painopiste? - Oppilaan oma aktiivisuus: Oppilaan omaehtoinen tiedonhankinta - Tiedon yhteinen rakentaminen Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 31

Hyvä luento Tavoittaa kuulijan Antaa uutta tietoa Innostaa Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6. 9. 2021 32

Erilaisia jaotteluja Arviointi säätelee oppimista u Pintasuuntautunut oppiminen u Syväsuuntautunut oppiminen u Oppilaskeskeinen u Opettajakeskeinen Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 33

Pintasuuntautunut Opettajakeskeinen Oppijakeskeinen Syväsuuntautunut Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6. 9. 2021 34

Teaching Strategies - Learning. Styles https: //www. youtube. com/watch? v=o. Nx. Cpor. Oofo http: //www. youtube. com/watch? v=o. Nx. Cpor. Oofo&feature=related http: //www. youtube. com/watch? v=0 Vo 6 Xc. JR 248&feature=related Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6. 9. 2021 35

Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen aistijärjestelmä makuaisti eli gustatorinen aistijärjestelmä. www. helsinki. fi/yliopisto

Kolme pääaistijärjestelmää, erilaiset tiedonvastaanottotavat ¨Visuaalinen eli kuvallisiin näköhavaintoihin pohjautuva ¨Auditiivinen eli kuulohavaintoihin pohjautuva ¨Kinesteettinen eli tunteisiin ja tuntemuksiin pohjautuva aistijärjestelmä

Auditiivinen oppija Keskity kuuntelemaan. Älä tee tarpeettomia muistiinpanoja, sillä se saattaa häiritä kuuntelemista. Sanele itse nauhalle opiskeltavat asiat. Kuuntele nauhoitustasi. Tee vielä lyhyt yhteenveto kirjallisesti. Jo nauhoittaessasi opit omasta puheestasi. Kotona ollessasi voit käyttää lyhyetkin joutoajat hyväksesi kuuntelemalla nauhojasi. Keskustele muiden kanssa erityisen hankalista kohdista. Yritä opiskellessasi minimoida kaikki muu melu ja häiritsevät äänet. www. helsinki. fi/yliopisto

Kinesteettinen oppija Tee muistiinpanoja pahvilapuille ja sivujen marginaaliin. Hyödynnä havaintoesityksiä. Vältä istumasta paikoillasi, kun opiskelet jotain uutta. Lukeminen kävellessä huoneessa edestakaisin on opiskeltaessa usein hyvin tehokas tapa. www. helsinki. fi/yliopisto

Visuaalinen oppija Käytä muistiinpanoissa apuna kaavioita, alleviivauksia. Piirrä omia kuvia ja tee merkintöjä, jotka helpottavat mielleyhtymien syntymistä ja mieleen palauttamista. Apuvälineeksi sinulle saattaa usein soveltua ns. mind map. Käytä muistiinpanoihin ja piirroksiin suuria paperiarkkeja (A 3 -kokoisia). Voit käyttää muistiinpanoissasi välillä tikkukirjaimiakin, korostaaksesi asian tärkeyttä. Lukiessasi esimerkiksi tenttiin, voit kiinnitellä tekemiäsi muistiinpanoja ympäri kotiasi, jolloin ne ovat aina näkyvillä. Koeta nimenomaan lukea uutta informaatiota sen sijaan että ainoastaan kuuntelisit sitä. Kuunnellessasi suullista esitystä, keskity asiaan tiukasti ja piirrä kuulemastasi omaa hahmotelmaasi. Luo mielessäsi kuvia muistin tueksi. www. helsinki. fi/yliopisto

Muistaa hyvin mitä on kuullut Sopii luennot ja suulliset ohjeet Oppii kuulemalla Ihmisistä 25% on auditiivisia Auditiivinen oppija Keskittyy opetukseen, työrauha puhe ja luennot ovat tärkeitä Ääneen lukeminen auttaa muistamaan Haluaa paneutua asioihin eikä edetä nopeasti www. helsinki. fi/yliopisto (Lehtelä 2003, Ahola 2004)

Oppii tekemällä Käytännön soveltaminen ja tekeminen ovat tärkeitä Ei jaksa istua pitkään paikoillaan, alkaa kiemurrella tuolilla ja korjailee asentoa Oppii ”jaloillaan”, tuntee kropassaan Ihmisistä 40% on kinesteettisiä Kinesteettinen oppija Fyysinen tekeminen tärkeää Kaipaa vuorovaikutusta Pitää väittelystä, aktiviteetistä ja kilpailusta Tarvitsee opitun aineksen yhdistämistä henkilökohtaisiin kokemuksiin Tarvitsee itse osallistumista www. helsinki. fi/yliopisto (Lehtelä 2003, Ahola 2004)

Muistaa kuvat ja tekstin, missä kohdassa kirjaa se on esiintynyt Oppii näkemällä, kuvat tärkeitä Ihmisistä 35% on visuaalisia Luo mielikuvia ja muistikarttoja Visuaalinen oppija Ei malta paneutua yksityiskohtiin Sopii kirjallinen materiaali, graafiset esitykset, ei niinkään luennot Suorittaa ja haluaa siirtyä nopeasti tehtävästä toiseen (Lehtelä 2003, Ahola 2004) www. helsinki. fi/yliopisto

Oppii käsillään Muistuttaa ja luetaan kinesteettisiin oppijoihin Taktillinen Oppija Ottaa kynän käteen ja leikittelee sillä jotta, voisi keskittyä Tekee mielellään muistiinpanoja, alleviivaa, piirtelee kuvia ja siten saa tekemistä käsilleen (Lehtelä 2003, Ahola 2004) www. helsinki. fi/yliopisto

Useat kanavat käyttöön Oppimistulokset paranevat sen mukaan, monenko aistin avulla opetusta havainnollistetaan: jos kuulee, muistiin jää 20 % jos näkee, muistiin jää 30 % jos sekä kuulee että näkee, muistiin jää 50 % jos saa lisäksi puhua, muistiin jää 70 % jos saa lisäksi tehdä itse, muistiin jää 90 %. www. helsinki. fi/yliopisto

Vinkkejä, joita voit käyttää opiskellessasi. www. helsinki. fi/yliopisto

Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6. 9. 2021 47

Arvioinnin muodot Mitä halutaan arvioida ja milloin: Diagnostinen q Mitä oppilaat tietävät jo ennestään ja missä tarvitaan erityistä tukea ja ohjausta Formatiivinen q Opetuksen aikana, miten opitaan ja missä tarvitaan tukea Summatiivinen q Päättöarviointi – mitä on opittu, usein myös arvosanan anto Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 6. 9. 2021 48

Opetuksen linjakkuus Tavoitteet Opetuksen menetelmät Arviointi Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6. 9. 2021 49