Psykologia yokertaus Psykologian yokoe Koe koostuu yhdeksst tehtvst

Psykologia yo-kertaus

Psykologian yo-koe • Koe koostuu yhdeksästä tehtävästä, joista vastataan viiteen. • Tehtävät on jaettu kolmeen osaan (osat I, II ja III). • Osien I ja II tehtävistä saa kustakin enintään 20 pistettä ja osan III tehtävistä enintään 30 pistettä. • Kokeen maksimipistemäärä on 120. Vastaa vähintään yhteen mutta enintään kahteen tehtävään kustakin osasta • Abitreeneissä pystyt harjoittelemaan vastaamista!

Neuvoja psykologian yo-kokeeseen • Varo keittiöpsykologiaa -> Mediassa voi törmätä psykologisiin väittämiin tai ohjeisiin, jotka eivät pidä paikkaansa • Tarkastele asioita useasta näkökulmasta -> Psykologiassa on hyvin vähän sellaista, mitä selittää vain yksi asia • Ole kriittinen - mutta älä liikaa. -> kokelaat lyttäävät tutkimukset toisensa jälkeen löytämättä niistä mitään hyvää • Harjoittele soveltamalla psykologiaa arkeesi. -> Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi opiskelu ja muistin toiminta. Voi esimerkiksi kokeilla selittää omaa oppimistaan psykologian tiedon ja teorian avulla. • Tiedosta jos psykologia menee ihon alle. -> Omat kokemukset, näkemykset ja mielipiteet ovat rikkaus, mutta eivät pelkästään riitä hyvän ja eheän vastauksen rakentamiseksi • Lähde: https: //yle. fi/aihe/artikkeli/2017/02/02/tutkimuksen-kriittinen-arviointi-voi-menna-liiallisuuksiin-psykologian-yo

Vastaustekniikka • Pyri vastaamaan kumpaankin 30 pisteen tehtävään • Joissakin tehtävissä voi olla pituusrajoitukset • Jos tehtävässä on aineistona tutkimus tai sinun tulee laatia tutkimussuunnitelma -> tutkimuksen tavoite, hypoteesi, aineistonkeruu/menetelmä esim. haastattelu ja pitkittäistutkimus, tulokset ja tutkimuksen eettisyys ja arviointi • Nimeä teoriat jos vain pystyt: opettele kuuluisimmat teoriat! • Selkeä vastaus, kappaleenjaot, muista viitata aineistoon • Käsitteen määrittely -> yksi virke ei riitä täysiin pisteisiin -> mitä käsite tarkoittaa, miten se toimii/mitä siinä tapahtuu ja anna esimerkki

PS 1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen • Psykologia tieteenä tutkii miten ihmisen mieli toimii ja miten ihminen käyttäytyy • Tutkimusprosessi: tutkimuskysymys -> tutkimusmenetelmät, toteuttaminen, johtopäätökset • Tiedonkeruutapoja: Korrelatiivinen, kokeellinen, tapaustutkimus tai kuvaileva tutkimus • Korrelatiivinen tutkimus -> onko tiettyjen asioiden välillä havaittu yhteys sattumaa, vai ovatko ne tilastollisessa yhteydessä toisiinsa -> ei kerro syy-seuraussuhdetta

PS 1: • Validiteetti -> testin pätevyys (hyvä silloin, kun sen avulla voidaan arvioida sitä, mitä on tarkoitus arvioida) • Reliabiliteetti -> testin luotettavuus (kuinka hyvin testin tulokset pysyvät samoina toistettaessa) • Ihminen on psyykkinen (mielen sisäistä esim. tiedonkäsittely), sosiaalinen (yhteisöllinen, toisten ihmisten vaikutus) ja biologinen (kehon hormonit, aivotoimintaa, joka on osittain perimän muovaamaa)

PS 1: Mitä tarkoittaa skeema ja havaintokehä? • Skeema (sisäinen malli) -> yksilön käsityksiä siitä, mitä asiat/ilmiöt ovat ja miten ne toimivat • Havaintokehä -> aiempien kokemuksien skeemat ohjaavat havainnointia -> skeema muokkaantuu havaitun todellisuuden mukaisesti ja muokkaantunut skeema ohjaa uutta tiedonhakua • Skeema voi muuttua jos ihminen törmää jatkuvasti ristiriitaiseen tietoon skeeman kanssa

PS 1: Motivaatio ja tunteet • Motiivi -> syy tehdä jotakin • Sosiaalinen motiivi -> halu tulla hyväksytyksi • Psyykkinen motiivi -> halut, jotka voivat tyydyttyä mielensisäisesti esim. uteliaisuus • Motivaatioon vaikuttavat tavoitteet, tunteet ja uskomukset kyvykkyydestä (Fordin teoria) • Tunteet ovat tarkkarajaisia ja lyhyitä reaktioita tiettyyn sisäiseen tai ulkoiseen asiaan -> auttaa päätöksenteossa

PS 2 Kehittyvä ihminen • Kehityspsykologia tutkii ihmisen kehitystä elämän alusta loppuun asti • Fyysis-motorinen kehitys (aivojen kypsyminen, pituuskasvu ja lihasten hallitseminen) • Psyykkinen kehitys (kehitys omaksi itseksi) • Sosiaalinen kehitys (ihmissuhdetaidot) • Psykososiaalinen kehitys (psyykkinen kehitys vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa)

PS 2: • Jokainen on yksilö vaikka meistä löytyy samoja piirteitä • Kehitystä tapahtuu koko eliniän ajan • Kulttuuri vaikuttaa kehitykseen (etäympäristö) -> tarkoittaa tietylle ihmisjoukolle ominaisia tapoja mm. arvoja ja perinteitä • Perimä ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa koko eliniän vaikuttaen ihmisen kehitykseen • Epigenetiikka tarkoittaa, että ympäristö voi vaikuttaa yksilön geenien säätelyyn siten, että nämä vaikutukset näkyvät myös jälkeläisillä

PS 2: Hermoston kypsyminen • Tieto kulkee aivoissa hermosolusta toiseen sähköisesti ja kemiallisesti -> kehitys on riippuvainen aivojen muovautuvuudesta • Yksittäinen hermosolu ei vielä johda toimintaan -> muodostavat hermoverkon -> niistä muodostuu hermosto, joka toimii kokonaisuutena • Aivojen kehittyminen on lapsilla vielä kesken -> esim. osa motorisista toiminnoista hitaita

PS 2: Kertaa kehityskaudet • Varhaiset vuodet: nopea kehitys -> motoriset taidot (kävelemään oppiminen), kognitiiviset kyvyt (objektipysyvyys), psykososiaalinen (perusluottamusepäluottamus ja itsenäisyys-häpeä kehitystehtävät sekä temperamenttityypit) • Leikki-ikäinen: harjoittelee taitojaan -> motoriset (taidot hioutuvat esim. piirtäminen ja pukeminen), kognitiivinen (itsekeskeinen ajattelu, mielen teoria, oppivat kieltä helposti), psykososiaalinen (roolileikit, tunteiden itsesäätelykyky, arvot ja moraali välittyvät lapselle, mallioppiminen)

PS 2: Kehityskaudet • Kouluikäinen -> looginen ajattelu kehittyy, metakognitio (kyky tunnistaa ja säädellä omia kognitiivisia toimintoja), omatoimisuus lisääntyy, kaveritaidot kehittyvät • Nuori -> fyysinen kasvu ja seksuaalisuuden kypsyminen, kyky ohjata omaa toimintaa kehittyy, abstrakti ajattelu, minäkäsitys muuttuu -> identiteetti -> eri alueet esim. sukupuoli-identiteetti • Nuori aikuinen - > fyysisesti terve, ajattelu kehittyy käytännöllisemmäksi ja monipuolisemmaksi, parisuhteen etsintä • Aikuinen -> kehon toiminta hidastuu vähitellen, kognitiiviset erot yksilöllisiä, tuotteliaisuus • Ikääntyvä ihminen -> motoriikkaa alkaa heiketä, tiedonkäsittely hidastuu koska aistit heikkenevät, pyrkimys eheyteen (auttaa käsittelemään elettyä elämää ja menetyksiä)

PS 2 Eriksonin psykososiaalisen kehityksen teoria • Mitä tarkoittaa? • Käsittää yksilön koko elämänkaaren aikana tapahtuvan kehityksen • Kahdeksan psykososiaalista kehitystehtävää -> tavoitteita, joihin ympäristö olettaa yksilöiden pyrkivän • Epäonnistuminen herättää kielteisiä tunteita • Ensimmäinen tehtävä on luottamuksen oppiminen ns. perusluottamus -> vrt. John Bowlbyn kiintymyssuhteet

PS 2 Kiintymyssuhteet • Varhainen vuorovaikutus kehittyy läpi elämän kantavaksi kiintymyssuhteeksi. • John Bowlby: teoria kiintymyssuhteista • Turvallinen -> vauva luottaa siihen, että tarpeet huomioidaan • Turvaton-välttelevä -> välttää negatiivisten tunteiden ilmaisua • Turvaton-ristiriitainen -> ei tiedä mihin luottaa: saako tunteiden ilmaisulla hoitoa vai ei • Muistele Mary Ainsworthin vierastilannemenetelmää. Mitä siinä tutkittiin ja miten?

Vastausehdotuksia: • • Tutkimusote: kuvaileva tutkimus Tiedonkeruutapa: tarkkailu Tutkimuksen tulokset: Turvallinen kiintymyssuhde ilmenee siten, että vanhemman lähtiessä lapsi kokee eroahdistusta, mutta jälleennäkeminen on iloinen asia. • Välttelevästi kiintynyt ei reagoi, kun vanhempi lähtee tai palaa. • Ristiriitaisesti kiintynyt kokee suurta eroahdistusta, takertuu vanhempaansa ja suhtautuu palaavaan vanhempaan vihamielisesti. • Eettisiä haasteita liittyy siihen, että vauvoille aiheutetaan ahdistusta ja tutkitaan vauvoja, joilta ei voida pyytää omaa suostumusta tutkimukseen.

PS 3: Aivot muovautuvat (anna esimerkkejä) • Aivojen muovautuvuus eli plastisuus (plastisiteetti) on keskeinen hermoston ominaisuus. • Aivot muovautuvat: • jatkuvasti yksilön kehittyessä • aina kun ihminen oppii ja saa uusia kokemuksia • erilaisten aivovaurioiden, sairauksien ja kuntoutuksen yhteydessä • Hermosto pystyy muuttamaan sekä rakennettaan että toimintaansa • Plastisuus merkitsee mm. sitä, että hermosoluja syntyy ja tuhoutuu sekä synaptisia yhteyksiä muodostuu ja karsiutuu • Muutoksia tapahtuu erityisesti perimän ohjaaman kypsymisen seurauksena.

PS 3: Selitä käsitteet • Neuropsykologia • Välittäjäaine • Keskushermosto • Ääreishermosto • Aivokuori • PET • Jaettu tarkkaavaisuus

PS 3: Aistien avulla ihminen havainnoi maailmaa • Aistitiedon käsittelyssä on kaksi reittiä: rinnakkainen ja hierarkkinen. • Rinnakkaisuus tarkoittaa, että ärsykkeitä käsitellään eri puolilla aivoja samanaikaisesti. Eri aivoalueiden solut ovat erikoistuneet tietynlaisen tiedon käsittelyyn esim. värit ja muoto. • Hierarkkisuus tarkoittaa, että tietoa käsitellään monella eri tasolla. Osa aivojen alueista käsittelee tietoa karkeammalla tasolla (ärsykkeiden peruspiirteet), kun osa puolestaan analysoi pienimpiäkin vivahteita (kasvojen tunnistus). • Havaitsemiseen vaikuttavat skeemojen luomat odotukset, motiivit, mieliala ja tarkkaavaisuus.

PS 3: Mihin osiin muisti jaetaan? Mitkä niiden tehtävät ovat? • Sensorinen muisti -> vastaanotetun aistitiedon ensimmäinen säilytyspaikka • Työmuisti -> käsittelee tietoa, joka on parhaillaan mielessä, tieto katoaa nopeasti • Säilömuisti -> kapasiteetti suuri, pitkäkestoinen, tieto voi säilyä siellä koko eliniän, sieltä voi tarvittaessa hakea tietoja työmuistin käsiteltäväksi • Skeemat vaikuttavat muistista hakuun -> muistiin tallentuu ja valikoituu tietoa odotusten sekä aiempien tietojen ja kokemusten pohjalta (konstruktiivinen)

PS 4: Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia • Psyykkiseen hyvinvointiin kuuluu mm. : itsensä arvostaminen, tunteiden säätelykyky, toimivat ihmissuhteet, mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä sekä elämän kokeminen merkitykselliseksi • Mielenterveys -> psyykkistä hyvinvointia ja riittävä sopeutuminen ympäristöön • Mielenterveys liittyy psyykkiseen hyvinvointiin -> mielenterveyden häiriöillä viitataan psyykkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen

PS 4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys • Mitä seurauksia unenpuutteella on? • Unenpuute heikentää tiedonkäsittelyä ja toiminnanohjausta (ongelmanratkaisukyky, työmuisti harkintakyky jne. ) • Kasvattaa riskiä sairastua masennukseen • Tarkoitus: kehon täytyy toipua päivän rasituksista, aivot tarvitsevat unta -> niistä poistuu kuona-aineita, tehostaa oppimista ja tiedon pysyvää tallentumista muistiin

PS 4 Mielenterveyden häiriöiden syyt • Mielenterveyden häiriöihin vaikuttavia biologisia tekijöitä ovat: geenit, aivojen välittäjäaineet, hormonit sekä aivojen rakenteelliset poikkeavuudet • Psyykkisiä tekijöitä ovat esim. tietynlainen persoonallisuus, jäykkä psyykkisten itsesäätelykeinojen käyttö sekä vääristyneet tilanteiden tulkintatavat • Sosiaalisia tekijöitä ovat esim. työttömyys, työpaineet, muut stressaavat tilanteet, hankalat ihmissuhteet sekä kulttuuri (esim. kauneusihanteet) • Varhaisaikuisuudessa yleisimpiä: itsenäistyminen ja aikuisuuden haasteet; kotoa muuttaminen, koulutus- ja ammatinvalinnat, vaihtuvat ihmissuhteet → kasaantuvat stressitekijät

PS 5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen • Mitä tarkoittaa persoonallisuus? • Persoonallisuus on yksilön psyykkisten ominaisuuksien kokonaisuus, joka on suhteellisen pysyvä • Yksilölle luonteenomaisia tapoja käyttäytyä, ajatella ja tuntea vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa • Persoonallisuus koostuu piirteistä esim. ulospäin suuntautuneisuus (ekstroversio) • Sisäänpäin suuntautuneisuus (introversio) on varautunut ihmisten seurassa

PS 5 Persoonallisuuspsykologia • Persoonallisuuspsykologia tutkii yksilöiden välisiä eroja sekä persoonallisuuden toimintaa • Millä tavalla persoonallisuus on yhteydessä mielenterveyteen? • Persoonallisuus on yhteydessä mielenterveyteen -> persoonallisuuden piirre optimistisuus • Riskitekijöitä mielenterveydelle -> neuroottisuus eli emotionaalinen epätasapaino -> taipumus ahdistuneisuuteen • Tiedonkeruumenetelmiä: haastattelut, kyselylomakkeet, havainnointi, aivotutkimus, kokemusotosmenetelmä (raportoi monta kertaa päivässä mitä tekee ja mitä samalla hetkellä kokee tuntevansa) jne.

PS 5 Minuus • William James: Minä subjektina ja minä objektina • Subjektiivinen minuus -> perustuu itsetajuntaan (kyky havainnoida omia kokemuksiaan esim. ajatukset) • Minä objektina -> havaintojen kohde (millaisena näkee itsensä ja millaisena tulkitsee toisten näkevän itsensä) • Minäkäsitys on dynaaminen eli se vaihtelee vuorovaikutuksessa muuttuvan ympäristön kanssa esim. koulu, koti, perhe, kaverit

PS 5 • Miten psykologian eri suuntaukset eroavat ihmiskuvassaan? • Ihmiskuva = perusteltu käsitys ihmisen olemuksesta • Psykodynaaminen • Behavioristinen • Humanistinen psykologia • Sosiokognitiivinen

PS 5 Älykkyys • Älykkyys on psyykkistä kyvykkyyttä, joka ilmenee päättelyssä, suunnittelussa, ongelmanratkaisussa jne. • Perimä ja ympäristö vaikuttavat -> perimän vaikutus on kiistelty aihe • Älylliset kyvyt muuttuvat -> joustava älykkyys korkeimmillaan n. 20 vuotiaana (nopea ja tehokas ongelmanratkaisukyky) • Gardnerin teoria on olemassa 9 erityyppistä älykkyyden lajia esim. musikaalinen ja sosiaalinen (kritisoitu epämääräiseksi

PS 5 Sosiaalipsykologia • Sosiaalipsykologiassa tutkitaan yksilöä ryhmän jäsenenä ja ryhmien toimintaa • Normit ovat käyttäytymissääntöjä -> ihminen pyrkii noudattamaan oman ryhmänsä normeja • Ryhmässä muodostuu rooleja ja johtajuutta • Kollektiivinen älykkyys -> yhteistä tietämystä, joka syntyy yhteisöön kuuluvien yksilöiden panosten seurauksena

PS 5 Big Five (muistele mitä tarkoittaa? ) • Temperamentti -> synnynnäinen pohja persoonallisuudelle ja se on varsin pysyvä • Piirreteoriat tarkastelevat ihmistä laajemmin kuin muutaman temperamenttityypin perusteella • Piirteet eivät yksin selitä persoonallisuuden toimintaa • Viiden piirteen teoria eli Big Five –teoria -> ihmiset eroavat toisistaan viiden piirteen mukaan (ulospäin suuntautuneisuus, neuroottisuus, tunnollisuus, sovinnollisuus ja avoimuus kokemuksille) • Esim. avoimuus kokemuksille ilmenee mm. luovuutena ja uteliaisuutena

Vanhoja yo-kokeita • https: //lusi-dataviz. ylestatic. fi/yo_kokeet_2018/PS-fi/index. html#q 1 • http: //yle. fi/plus/other/2017_sahkoiset-yo/psykologia/ • http: //yle. fi/plus/other/2017_abitreenit_syksy_yo/PSfi/

Esimerkki kysymys (yo-koe syksy 2017) • Psykologisen tiedon soveltaminen urheiluvalmennukseen • Millä tavoin psykologista tietoa voidaan hyödyntää urheiluvalmennuksessa? (20 p. ) • Aiheen käsittelyyn voidaan soveltaa psykologista tietoa psykologian eri alueilta: a) kehityspsykologia: urheiluvalmennuksen suhteuttaminen psyykkiseen ja fyysiseen kypsymiseen ja kehitykseen, lähikehityksen vyöhykkeen tuki, b) kognitiivinen psykologia: kontrolloidut ja automaattiset prosessit, taitojen oppiminen, muistijärjestelmän toiminta ja sen rajoitukset, tiedon prosessoinnin syvyys, sisäiset mallit, mentaaliharjoittelu ja asiantuntijuuden kehitys, unen ja levon merkitys, c) motivaatio ja persoonallisuus: sisäinen ja ulkoinen motivaatio, suoritusmotivaatio, palaut- teen merkitys, stressinhallintakeinot, virtauskokemukset, persoonallisuuden ja temperamen- tin huomioiminen valmennuksessa ja d) sosiokulttuurinen psykologia: sosiaalinen oppiminen, ryhmädynamiikka, sosiaaliset verkostot. • Ansiokkaaseen vastaukseen on mahdollista päästä ankkuroimalla urheiluvalmennuksen käsittely johonkin valittuun kontekstiin (esimerkiksi yksilö- tai joukkueurheilu) ja käsittelemällä erilaisella taitotasolla olevien valmennettavien ohjausta. Kehittely- ja soveltamistaitoa osoit- taa hyvin valittujen esimerkkien ja kokemusten luonteva kytkeminen aiheeseen liittyvään psykologiseen tietoon.