Teemat hermosto aivotutkimusmenetelmt plastisiteetti havaitseminen tarkkaavaisuus muisti Korkeammat

Teemat: hermosto, aivotutkimusmenetelmät, plastisiteetti, havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti. Korkeammat kognitiiviset toiminnot: Kieli, päättely, ongelmanratkaisu, päätöksenteko ja asiantuntijuus

§ Väritetään ja piirretään

§ Ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen käsittely § Miten aivoja tutkitaan? MEG PET EEG YM. § Hermosolun rakenne ja toiminta ja Hermoston rakenne s. 37 § Kertaa välittäjä aineet: serotoniini, dopamiini, Gaba, noradrenaliini ja endorfiinit, asetyylikoliini § Wernice ja Brocan alueet § Retrogradinen anterogradinen amnesia, korsakovin oireyhtymä ja dementia § Aivokurkiainen-> aivohalkiopotilaat § Plastisiteetti § T. 3 s. 61 § Sensorisen deprivaation koe, dikoottinen kuuntelu, negleckt, stroop, orientaatioreaktio, coktail-party, habituaatio ja tarkkaavaisuuden valokeila § Mitä ja missä radat

§ Ekspertti-> induktiivinen päättely § Adrenaliini, serotoniini § Episodinen muisti § Ebbinghaus-> unohtamiskäyrä § Häipymisja häirintäteoriat § Bartletin muistikokeet § Valemuistot § Dendriitti § Illuusio § Amnesia (anterograsinen, retrograninen) § Monivarastomalli § Ristikkäisperiaate

§ Kertaa aivon osien tehtävät

§ Havaintoharhat § Kertaa havaintolait s. 67 -72 § Näköaistimuksen syntyminen § Tarkkaavaisuus § Habituaatio § Orientaatiorefleksi, coctail-kutsu ilmiö, valikoiva tarkkaavaisuus § Moniresurssiteoria, sroop, adhd § tee käsitekartta muistin rakenne ja toiminta lisää myös 130 muistin kannalta tärkeät aivoalueet, hippokampus ja kaksoisjälkihypoteesi s. 138 § Valemuistot ja Loftuksen muistikoe, sarjasijaintikäyrä § Miksi unohdamme? -> unohtamisen mekanismit § Amnesia retrogradinen jaanterogradinen tapaus HM, korsakovin oireyhtymä, dementia § Deduktiivine ja induktiivinen päättely, ongelmanratkaisu, heuristiikat, kieli ja asiantuntijuus § Yo syksy 2019

§ Piirrä kaavio muistin rakenteesta =monivarastomalli. § Kun puhutaan muistista liitä siihen: Neglect, tarkkaavaisuus, coctailkutsuilmiö, orientaatiorefleksi, habituaatio, tarkkaavaisuus (valikoiva), havaitseminen, dikoottinen kuuntelu, resurssiteoria/moniresurssiteoria, lujitusteoria Stroop, ADHD, dementia, amnesia, Korsakovinoireyhtymä, Bartlett, valemuistot ja Loftus, sarjasijaintikäyrä, kertaaminen, muistivihjeet, implisiittinen ja eksplisiittinen muisti, häipymisteoria ja häirintäteoria=Ebbinghaus HIPPOKAMPUS (Tapaus HM), OHIMOLOHKOT, MANTELITUMAKE, OTSALOHKOT -> työmuisti, salamavalomuistot, Muistisäännöt, Hebb ja kaksoisjälkihypoteesi -> kertaaminen

§Muistin rakenne (unohtaminen) §Havaitseminen ja hahmolait §Korkeammat kognitiiviset toiminnot §Selatkaa kirja läpi, kootkaa samalla mitä asioita voi liittää oppimiskysymyksiin

§ Älykkyyskäsitteen selittäminen (20 p. ) § Valitun kognitiivisen toiminnon hermostollisen perustan kuvaaminen § Pohdi tietoisuutta psykologisena ilmiönä § Selitä kahden esimerkin avulla, miksi muistista palauttaminen voi epäonnistua. Perustele esimerkit psykologisella tiedolla § http: //yle. fi/plus/abitreenit/2018/kevat/PS-fi/attachments/index. html#1. A § Mikä on ääreishermosto § Illuusiot ovat aistimusten vääristymiä, jotka ilmentävät aivojen tapaa käsitellä aistitietoa. Selitä, miten illuusiot syntyvät. Voit käyttää apunasi oheisessa kuvassa esitettyä esimerkkiä § http: //yle. fi/plus/abitreenit/2017/kevat/2017 K-PSfi/attachments/index. html#3. 1

§ https: //images. cdn. yle. fi/image/upload/fl_keep_iptc, f_auto, fl_progressive/q_80/w_600, c_fill/v 1501788627/39 -408075593 e 62 e 68 f 86 a. jpg § Näkötiedon käsittelyyn osallistuu aivoissa useita alueita, joista osa on esitetty alla olevassa kuvassa värillisenä. Valitse kuvassa esitetyistä alueista yksi, nimeä se, kuvaa sen keskeiset näkemiseen liittyvät toiminnot sekä pohdi, minkälaisia kognitiivisia vaikeuksia sen vaurioista voi seurata.

§ Valitse jokin harrastus ja tarkastele sen kognitiivisia vaikutuksia § Analysoi työmuistin merkitystä ihmisen kognitiivisessa toiminnassa. § Silmä on valoon reagoiva elin. Aistimisella tarkoitetaan aistinelimen reagointia ärsykkeeseen, jolloin sensoriset hermosolut muuntavat ärsykkeen sisältämän energian hermoimpulssiksi. Havaitsemisella tarkoitetaan vaihetta, jossa aivot käsittelevät aistien vastaanottamaa tietoa ja ärsykkeestä ja sen ominaisuuksista syntyy psyykkinen kokemus. Arvioi ihmisen näköhavainnon luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. § Miten psykologista tutkimustietoa voidaan hyödyntää kevyen liikenteen suunnittelussa?

§ Potilaalla on todettu aivoverenkierron häiriö, jonka seurauksena hänellä on puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeuksia. Millä aivojen kuvantamismenetelmällä tutkisit sitä, miten potilas suoriutuu puheen ymmärtämistä edellyttävistä toiminnoista? Kuvaa valitsemasi menetelmä ja perustele lyhyesti valintasi.

§ Selitä kahden esimerkin avulla, miksi muistista palauttaminen voi epäonnistua. Perustele esimerkit psykologisella tiedolla. Vastauksen enimmäispituus on 2 000 merkkiä.

§ HVP: Kyseessä on ihmisen muistiin ja muistitoimintoihin liittyvä perustehtävä. Kokelaan edellytetään antavan kaksi esimerkkiä, joiden avulla muistista palauttamisen epäonnistumista selitetään. Kokelaat saavat itse valita tarkastelunäkökulmansa, ja siksi vastaukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Vastauksen esimerkit saattavat liittyä vaikkapa pitkäkestoiseen muistiin tallentamisen tai sieltä palauttamisen vaikeuksiin. Muistista palauttamisen epäonnistuminen on mahdollista liittää myös muistisairauksiin tai hermostollisiin tekijöihin. Ansiokkaassa vastauksessa voidaan toisaalta käsitellä myös palautusta tukevia ilmiöitä, kuten vihjeitä tai hahmontunnistusta. Vaikka esimerkit voivat olla hyvinkin konkreettisia, hyvissä vastauksissa ne kytkeytyvät selvästi muistiin liittyviin psykologisiin käsitteisiin, teorioihin tai tutkimuksiin. § 9− 11 p. Vastauksessa annetaan kaksi jossain määrin osuvaa esimerkkiä muistista palauttamisen epäonnistumisesta. Mahdollisista puutteista huolimatta vastauksessa ilmiötä selitetään psykologisen tiedon varassa. § 15− 17 p. Vastauksessa annetaan kaksi osuvaa esimerkkiä siitä, miksi muistista palauttaminen voi epäonnistua. Muistia ja sen rakenteita sekä siihen liittyviä teorioita tarkastellaan asianmukaisesti ja riittävällä laajuudella suhteessa valittuihin esimerkkeihin. Ansiokkaissa vastauksissa esimerkit kytketään psykologiseen tietoon. Myös muistin hermostollista perustaa voidaan käsitellä, mikäli esimerkki liittyy muistisairauksiin.

§ Vastauksessa voidaan tarkastella palautuksen ongelmia esim. tarkkaavaisuuden ongelmien, keskittymisen, työmuistin ongelmien esim. ylikuormittumisen, stressin, psyykkisten sairauksien (esim. masennus), voimakkaiden tunnetilojen (esim. pelko, rakastuminen), defenssien (esim. torjunnan), muistihaun lukkiutumisen, tunnistusmuistin, vapaan palautuksen, valemuistojen, rekonstruktion, alku- ja äskeisyysefektien, rekonsolidaation tai muistijäljen hiipumisteorian kannalta. Myös biologiset ja fysiologiset näkökulmat ovat mahdollisia esim. päihteiden ja lääkkeiden vaikutus, aivosairaudet, -vammat, dementia, ADHD, heikko muistijälki tai aistielinten toimintapuutokset tai vauriot. Muistin hermostollista perustaa on perusteltua käsitellä muutenkin kuin muistisairauksien yhteydessä. § § 9− 11 p. “Vastauksessa annetaan kaksi jossain määrin osuvaa esimerkkiä muistista palauttamisen epäonnistumisesta. Mahdollisista puutteista huolimatta vastauksessa ilmiötä selitetään psykologisen tiedon varassa. ” § 15− 17 p. Kuten HVP: n alku: “annetaan kaksi osuvaa esimerkkiä siitä, miksi muistista palauttaminen voi epäonnistua. Muistia ja sen rakenteita sekä siihen liittyviä teorioita tarkastellaan asianmukaisesti ja riittävällä laajuudella suhteessa valittuihin esimerkkeihin. ” Pääpaino on mieleen palauttamisen ongelmissa. Perusteluissa käytetty psykologinen tieto on tarkempaa.

§ Arvioi otsalohkojen merkitystä ihmisen psyykkisille toiminnoille. Syksy 2010 § Tee tehtävä 6. syksy 2010 § Tehtävä peda. netissä