SOSIAALIPSYKOLOGIA SOSIAALIPSYKOLOGIAN PERUSKYSYMYKSI Perim vai ymprist Ohjautuuko yksil

SOSIAALIPSYKOLOGIA

SOSIAALIPSYKOLOGIAN PERUSKYSYMYKSIÄ Perimä vai ympäristö: Ohjautuuko yksilö sisältäpäin (perimä, omat valinnat) vai ympäristön (perhe, lähiyhteisö, kulttuuri) muokkaamana? Kumpaa tulisi tutkimuksessa painottaa enemmän? Onko ihminen egoisti vai altruisti? Onko ihmisen persoonallisuus pysyvä vai muuttuuko se elämän aikana jopa täysin?

SOSIAALIPSYKOLOGIASSA TUTKITAAN: YKSILÖ < > SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ - yksilö suhteessa sosiaaliseen ympäristöön > Sosiaalinen kognitio: stereotypiat, skeemat, skriptit - Sosiaaliset rakenteet ja niiden vaikutus yksilöön RYHMÄT - Ryhmien väliset suhteet - Ryhmien sisäistä toimintaa selittävät käsitteet: roolit, ryhmänormit, johtajuus

SOSIAALIPSYKOLOGIA - KESKEISTÄ KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ KLASSIKKOTUTKIMUKSIA Stereotypiat Aschin viivakoe - - Ennakkoluuloja ja yleistyksiä toisista ihmisistä ja ihmisryhmistä Suuri osa koehenkilöistä vastaa viivan pituuden väärin ryhmäpaineen vuoksi Ryhmänormit Stanfordin vankilakoe - - Epävirallisia käyttäytymistä sääteleviä normeja (esim. pukeutumisetiketti) Rooli määrittää käytöstä hyvin pitkälle (esim. vangin ja vartijan roolit) Johtajuus Milgrammin tottelevaisuuskoe - - Yksilön kuuliaisuus painostavalle ”viralliselle” auktoriteetille hämmästyttävän korkea (65%) jopa hengenvaaralliseen sähköiskuun asti Jaottelu: autoritaariset, sallivat, demokraattiset johtajat

Sosiaalipsykologia - keskeistä KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Skeema – Mielensisäinen malli, tietorakenne tai toimintamalli tosimaailmasta Skripti – Toiminnan käsikirjoitus – laaja skeema tai malli miten esim. hautajaisissa tai jalkapallo-ottelussa toimitaan Ryhmärooli – Ryhmässä valittava toimintatapa - esim. johtajuus roolina, kiusaamistilanteessa sivustakatsoja, - kiusaaja, kiusaajan lähin apuri, hiljaiset tukijat, kiusatun puolustaja jne. . SOSIAALIPSYKOLOGIAN KLASSIKKOTUTKIMUKSIA Sheriffin poikaleirikokeet - tutustumisvaihe, kilpailuvaihe, yhdistymisvaihe • Kilpailuasetelma lisäsi aggressivisuutta, yhdistymistavoite yhteistyötä Bobonukkekoe - Lisääkö väkivallan näkeminen aggressiivisuutta (lapset matkivat Bobo -nuken lyömistä) Kitty Genovese - Kukaan kymmenistä sivustakatsojista ei auttanut Kitty Genoveseä, jota puukotettiin - Vastuun jakautuminen ryhmässä

Minän kehitys – individuaatio ja sosiaalisaatio Individuaatio Sosialisaatio - Yksilöityminen – itseksi tulemisen prosessi - • Minäkäsitys, itsetunto, persoonallisuus > Sopivat käyttäytymismallit, normit, tiedot ja taidot < sosiaalisen ympäristön vaikutus Yhteisön ja kulttuurin normien ja toimintatapojen omaksumista

SOSIAALIPSYKOLOGIA – KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ SISÄRYHMÄ < > ULKORYHMÄ - Sisäryhmä määrittelee itsensä ulkoryhmää vastaan • jaon ”syitä”: kansallisuus, tehtävä, urheilujoukkue, paikkakunta jne Ø Sisäryhmän sisäinen kiinteys (Sherifin poikaleirikoe) RYHMÄN TOIMINTA - Ryhmänormit • kirjoitettuja tai kirjoittamattomia sääntöjä ryhmässä toimimiseen - Roolit ryhmässä • Johtajuus: laissez-faire, autoritäärinen, demokraattinen • Roolit ryhmäkohtaisia: esim. kiusaamistapahtumassa - kiusaaja, sivustakatsoja, kiusaajan sparraaja, kiusatun puolustaja

SOSIAALIPSYKOLOGIA – KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ MITEN RYHMÄ VAIKUTTAA YKSILÖN KÄYTÖKSEEN? Konformisuus ja tottelevaisuus - Yksilö mukautuu ryhmän paineeseen (vrt. Aschin viivakoe) tiedostaen tai tiedostamatta (Aschin viivakoe) - Vastuun siirtyessä toiselle yksilö yleensä tottelee ’käskijää’ jopa arvojensa vastaisesti (Milgrammin tottelevaisuuskoe) Positiivisia vaikutuksia - Ryhmän kollektiivinen älykkyys = ryhmän jäsenten tietotaito täydentää toisiaan Transaktiivinen muisti = ryhmän yhteinen tieto kunkin erityisosaamisesta - Synergiasta syntyy voimaa • Ryhmän suoritus enemmän kuin yksilösuoritusten summa • esim. uimarit uivat kovempaa joukkuesuorituksessa kuin yksin

SOSIAALIPSYKOLOGIA – KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ MUITA RYHMIIN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Sosiaalinen dilemma - Yhteisön ja yksilön etu ristiriidassa, esim. palkkataso yhteiskunnassa tai ympäristöä suojeleva elämäntapa Ø yksilö voi haluta korkeampaa palkkaa tai elää ympäristöä kuluttavasti, koska laskee että hyöty hänelle on suurempi kuin koituva yhteinen haitta Altruismi - Toimiminen toisen hyväksi jopa oman edun kustannuksella

Tutkimustapoja Kvantitatiivinen tutkimus Kvalitatiivinen tutkimus - Määrällistä tutkimusta - Laadullista tutkimusta - Voidaan mitata numeroin - Syvempää tietoa yksilöistä / ryhmistä > Rajatummat tutkimuskohteet > Laajempi sovellettavuus > objektiivisempi > subjektiivisempi

Sosiaalipsykologian tutkimukseen liittyviä käsitteitä Fenotyyppi – genotyypin ja ympäristön vaikutuksen tulos Genotyyppi – vanhemmilta perittyjen kaikkien geenien kokonaisuus Käyttäytymisgenetiikka – ympäristön ja perimän vaikutuksen tutkimusta käytöksen osalta Heritabiliteetti – lukuarvo – kertoo kuinka suuri osuus ominaisuudesta aiheutuu perimän pohjalta Pitkittäistutkimus – seurataan samoja tutkittavia usean vuoden ajan eri tutkimuskerroilla Positiivinen korrelaatio – korrelaatiokerroin on nollan yläpuolella – eli tekijöiden välillä on yhteys Negatiivinen korrelaatio – korrelaatiokerroin on nollan alapuolella – eli tekijöiden välillä ei ole yhteyttä Sosiaalinen suotavuus – tarve antaa itsestä sosiaalisesti myönteinen kuva

Kokeellinen tutkimus Selittävä muuttuja Selitettävä muuttuja = riippumaton muuttuja = riippuva muuttuja = vertailumuuttuja = tutkittava muuttuja - Tämän vaikutusta selitettävään muuttujaan tutkitaan > esim. valaistus oppimiseen - Tämä on kohde, johon vaikuttavia tekijöitä halutaan tutkia > esim. oppiminen valaistuksen vaikutuksesta

Kokeellinen tutkimus Tarkasti kontrolloitu tutkimusympäristö, jossa ihanne: kaikki muu pysyy samana, paitsi tutkittava tekijä ja sen vaikutus Operationalisointi - Mitattavat asiat muutetaan tutkittavaan muotoon > esim. 4 valaistusvaihtoehtoa luokkatilassa, jossa samat oppilaat opiskelevat tietyn ajan kullakin valaistuksella

Ei-kokeellinen tutkimus Korrelaatiotutkimus - Etsitään yhteyksiä eri muuttujien välillä (esim. koulukiusaaminen < > masennus) - Ei kerro aiheuttaako toinen muuttuja toisen Tapaustutkimus - Tutkitaan yksittäistä henkilöä tai ryhmää keskellä tosielämää - Avuksi hypoteesien testaamisessa - Antaa kokeellista tutkimusta syvällisempää tietoa kohteestaan

Ei-kokeellinen tutkimus Ei-kokeellisia tutkimustyyppejä - Kvalitatiivinen (laadullinen) tutkimus • tapaustutkimus, sisällönanalyysi jne… - Kvantitatiivisesta tutkimuksesta seuraavat: • Kvasikokeellinen tutkimus (koeasetelma, mutta ei verrokkiryhmää) • Korrelatiivinen tutkimus

Mikä vaikuttaa sosiaaliseen toimintaamme? Geenit Motiivit • Synnynnäiset ominaisuudet vaikuttavat käytökseen • Orgaaniset, psyykkiset ja sosiaaliset motiivit • Temperamentti perustuu geeneihin ja pysyy pääosin samana läpi elämän • Sosiaaliset motiivit: tarve läheisyyteen ja yhteenkuuluvuuteen • Kilpailuvietti, valtamotiivit Ympäristö Ø Tärkeämpää laatu (läheiset) kuin määrä • Vaikuttaminen Lapsuuden kiintymyssuhteet vaikuttavat minäkuvaan ja sosiaaliseen toimintaan Tunteet • Ryhmissä tunteet tarttuvat helposti • Tunteet vaikuttavat mihin sosiaalisiin kontakteihin liitymme • Toimintaa jolla pyritään muokkaamaan ulkopuolelta yksilön toimintaa Tilannetekijät • Persoonallisuuden piirteet voivat aktivoitua tilannekohtaisesti (tilanteeseen liittyvät normit, ketkä henkilöt ovat läsnä)

Sternbergin rakkausteoria STERNBERGIN KOLMIOMALLI RAKKAUDESTA - LÄHEISYYS (INTIMACY) - SITOUTUMINEN (COMMITMENT) - INTOHIMO (PASSION) Ø SEITSEMÄN ERI MAHDOLLISTA YHDISTELMÄÄ Ø KAIKKI KOLME YHDESSÄ – TÄYSI RAKKAUS (CONSUMMATE LOVE)

Ryhmien psykologiaa Konformismi eli yhdenmukaistuminen Sisä- ja ulkoryhmät - - Ryhmä muodostaa ”Me” vs. ”Muut” asetelman hyvin nopeasti < Aschin janakoe Ø Omaa ryhmää suositaan Deindividuaatio < Sherifin poikaleirikoe - Yksilön ja persoonallisuuden mukautuminen ryhmään siten, että yksilöllisyys liudentuu osaksi ryhmän usein vahvaa identiteettiä, altistaa esim. aggressiivisuuden poikkeukselliselle käytölle Radikalisoituminen Alentunut julkinen minätietoisuus > Alttius vahvoille ääri-ideologioille, joilla kostomentaliteetti ryhmäpaine vaikuttaa voimakkaasti ihmisten käytökseen, usein tiedostamatta - joukkotilanteessa, esim. mielenosoituksessa tapahtuva ilmiö, joka yksilölle poikkeuksellisen toiminnan ryhmän mukana, mm. sääntöjen rikkomisen Ryhmäajattelu - Ryhmän taipumus suosio ryhmän sisäistä päätöksentekoa kriittisyyden ja vaihtoehtoisten näkökulmien kustannuksella (Joukossa tyhmyys tiivistyy) Ø Syntyy erityisesti paineen alla - Radikalisoitumiseen vaikuttaa erityisesti syrjäytyminen ja kokemus epäreiluudesta Sivustakatsojaefekti - Mitä useampi henkilö on paikalla, sitä harvemmin kukaan auttaa < > jos henkilö on paikalla yksin, suuri(n) osa auttaa < Kitty Genovesen tapaus

Tajfel – sosiaalisen identiteetin teoria ja minimaaliset ryhmät Minimaaliset ryhmät - Tunne ”omasta” ryhmästä syntyy hyvin helposti Ø me-muut asetelma (sisä- ja ulkoryhmä) Ø esim. koulussa järjestetty Kahoot satunnaistetuissa ryhmissä muita vastaan Sosiaalinen identiteetti ryhmässä - Sosiaalinen vertailu (oma ryhmä nähdään puolueellisestikin parempana) - Sosiaalinen kategorisointi (jaottelu me-muut asetelmaan, joka suosii omaa ryhmää) - Omaa minäkuvaa vahvistava ajattelu ryhmässä (ryhmä vaikuttaa vahvasti omaan itsetuntoon, positiivisesti kun ryhmä pärjää, ja negatiivisesti, kun ei pärjää)

VUOROVAIKUTUS JA KULTTUURIEROT KULTTUURIEROJA ILMEIDEN JA TUNTEIDEN TULKINNASSA - Päätunteet ilo, suru, viha, pelko, inho ja hämmästys ovat universaaleja Ø Näitä ilmaistaan pääpiirteittäin samoilla ilmeillä - Glasgow’n yliopiston tutkimus ilmeiden tunnistamisen eroista: - Länsimaisten peloksi tulkitsema ilme oli itäaasialaisten mielestä hämmästystä, länsimaisten inho itäaasialaisten mielestä vihaa - Itäaasialaiset eivät ilmaise pelkoa, hämmästystä, suuttumusta ja inhoa selvästi < näitä ilmeitä kontrolloidaan Itä-Aasiassa enemmän häpeän välttämiseksi? Ø länsimaiset tarkastelivat koko kasvoja (koska ilmeet ilmaistaan koko kasvoilla) Ø itäaasialaiset tarkastelivat silmän aluetta (silmän aluetta ei pysty helposti kontrolloimaan ja tarkemmat ilmesävyt löytyvät sieltä)

Lev Vygotski – lapsi sosialisoituu ympäristöönsä Lapsi oppii kaiken tärkeimmän sosiaalisessa ympäristöstään - Kieli opitaan 1) sosiaalisesti Ø 2) kieli sisäistyy > ajatukset, sisäinen puhe - Lapsi oppii 1) sosiokulttuurisessa ympäristössään toiminnan Ø 2) sosiaalisen toiminnan pohjalta syntyvät kognitiot kuten muisti, tahto, tarkkaavaisuus Lapsen lähikehityksen vyöhyke: - Aktuaalinen taitotaso (nykytaso) < > potentiaalinen taitotaso (mahdollinen taso) Ø Näiden välillä on lähikehityksen vyöhyke, jossa lapsen kasvattaja haastaa häntä tämän nykyistä taitotasoa haastavampiin tehtäviin (esim. pyöräily)

Hofstede ja Lewis – kulttuurien pääpiirteet Hofstede ja kulttuurin ulottuvuudet Lewis – kulttuurien kolme päätyyppiä 1. Yksilöllisyys < > Yhteisöllisyys Lineaariaktiivinen (USA, Saksa, Iso-Britannia) 2. Valtaetäisyys pieni < > Valtaet. suuri - Tehtävien johdonmukainen ja tehokas suorittaminen - Aikarajojen kunnioitus 3. Maskuliinisuus < > Feminiinisyys - Sankarillisuus - Välittäminen, laatu 4. Epävarmuuden välttäminen < > sieto 5. Aikaorientaatio: pitkä < > aikaor. : lyhyt 6. Mielihyväkeskeisyys < > pidättäytyvä Multiaktiivinen (Italia, Brasilia, Venäjä) - Ihmiskeskeinen, samanaikaiset projektit - Sosiaaliset suhteet sääntöjä tärkeämpiä Reaktiivinen (Thaimaa, Japani, Singapore, Suomi) - Sisäänpäin kääntynyt - Kuunteleva, toiselle tilaa antava kulttuuri

Oppimispsykologian näkemyksiä Oppimispsykologia - Behaviorismi: oppilas on opetuksen kohde - Kognitiivinen näkemys: oppilas on aktiivinen tavoitteenasettilija • Engeströmin ”Täydellisen oppimisen malli” – oppimisen vaiheet 1. Motivaatio 2. Orientaatio 3. Sisäistäminen 4. Ulkoistaminen 5. Arviointi 6. Kontrolli - Konstruktivistinen oppimisnäkemys: oppilas luo itse oman oppimisensa - Yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen oppiminen: • Opiskelija-keskeistä: Opiskelijat opettavat toisiaan sen sijaan että pelkkä opettaja puhuu, opettaja ohjaa oppimismenetelmien valintaa - Flippaus: Oppitunti – opettaja ei pidä luentoa, vaan esim. luento, diat, muu materiaali ovat tutustuttavissa etukäteen – tunnilla opettaja tukee sivusta • Opiskelija tekee itsenäisesti työtä yksin tai ryhmissä ja tarvittaessa pyytää opettajan ohjausta