Erik H Erikson Huolenpito aikuisuuden kehityshaasteena Merja Korhonen

Erik H. Erikson Huolenpito aikuisuuden kehityshaasteena Merja Korhonen Joensuun yliopisto, psykologian laitos

Keskusteluteemoja Eriksonin teorian tarkasteluun • Elämänkulun yksilöllistyminen • Nuoruuden pidentyminen ja vakiintumisen pitkittyminen • Parisuhteiden monimuotoisuus ja epävakaus • Aikuisten kyky vastuuseen ja huolenpitoon • Vanhemmuuden haasteet eri tavoin muotoutuvissa perheissä • Aikuisten ylemmyyden menetys • Ahkeroiminen vs. valmiille tottuminen Kotikasvatus v. ammatillinen kasvatus Sukupolvien sota?

Psykososiaalinen kehitysteoria • Teorian juuret psykoanalyysissa ja Freudin psykoseksuaalisessa kehitysteoriassa. • Siinä missä Freud korosti yksilön biologisuutta Erikson painotti sosiaalisuutta. • Esim. identiteettiä ei voi tutkia perinteisellä psykoanalyyttisellä menetelmällä, koska siinä ei ollut termejä • ympäristön käsitteellistämiseen.

Monitieteinen lähestyminen ja kontekstin korostus • Yksilön kehitys tapahtuu muuttuvien yhteisöjen suojissa ja siksi yksilön kehityksen ymmärtäminen vaatii monitieteistä lähestymistä. • Erikson katsoi olevansa älyllisessä kiitollisuudenvelassa erityisesti antropologialle.

Nimi ja identiteetti Erik H. Erikson 1902 -1994 Mikä H? Omaelämäkerrallinen ekskursio

Ulkopuolisuus, irrallisuus • Erik syntyi Saksassa v. 1902 ja varttui varhaisvuodet tanskalaissyntyisen äitinsä Karla Abrahamsenin ja hänen taitelijaystäviensä suojissa. • Biologisesta isästä ei tiedetä juuri mitään. • Äiti avioitui saksalaisen lastenlääkäri Theodor Homburgerin kanssa, joka adoptoi pojan. • Erik ei lapsena tiennyt olevansa adoptoitu. • Poika tunsi olevansa erilainen: ulkopuolisuuden ja irrallisuuden tunne varjostivat elämää. • Perhe oli juutalainen, mutta pojan olemus viittasi skandinaavisuuteen.

Irtiotto perheestä • Erik kapinoi isäpuoltaan vastaan (joka toivo pojasta lääkäriä) ja halusi irrottautua kaikesta, mikä edusti porvarillista perhettä. • Koulun jälkeen Erik vietti kulkuri- ja taitelijaelämää. • Lapsuuden ystävä Peter Blos kutsui ystävänsä Wieniin opettajaksi johtamaansa kouluun, jota kautta Erikson tutustui Anna Freudiin ja psykoanalyysiin.

Juurettomuus ja identiteetin etsintä • Erikson muutti vaimonsa Joanin kanssa Yhdysvaltoihin, jossa maahanmuuttajan elämä osoittautui hankalaksi. • Etninen, kulttuurinen ja uskonnollinen epävarmuus sekä vaihtuvat sosiaaliset kontekstit ja oman identiteetin etisintä leimasivat Eriksonin elämää lapsuudesta aikuisuuteen. • Näistä jännitteistä ja olosuhteista löytyy myös hänen työnsä kulmakivi. Nimen muutos oli osa oman identiteetin selkeyttämistä. • H = Homburger

Teorian ydinajatus ja käsitteistöä Ihmisen olemassaolo on jokaisella hetkellä riippuvainen kolmesta toisiaan täydentävästä tapahtumakokonaisuudesta: sooma, psyyke ja eetos

Sooma, psyyke ja eetos • biologiset tapahtumat: fyysiset ja ruumiilliset muutokset (soma) • psyykkiset tapahtumat, jotka organisoivat yksilön kokemukset minäsynteesin avulla (psyyke) • yhteisölliset tapahtumat, ihmisten vastavuoroinen riippuvuus toisistaan kulttuurisessa kokonaisuudessa (eetos).

Kehitystehtävät / -kriisit • Eri ikävaiheissa yksilö kohtaa erilaisia kehityshaasteita. • Kehitys etenee kriisien ja konfliktien kautta. • Konfliktien "tarkoituksena" on synnyttää yksilössä uusia kykyjä ja voimia / hyveitä.

Egon tehtävä ja luonne • Egon vastuulla on biologisten ja sosiaalisten prosessien yhteen sovittaminen. Tuloksena syntyy tunne persoonallisuuden jatkuvuudesta eli identiteetistä. • Ego ei ”sijaitse” yksilön sisällä, vaan on syntymästä lähtien sidoksissa • sosiaaliseen järjestelmään.

Kehitys ja kokemukselliset ulottuvuudet • Ihminen käy läpi 8 psykososiaalisen kehityksen vaihetta, joista kukin sisältää jännitteisen polariteetin, kokemuksellisen ulottuvuuden. • Myönteisesti ratkaistu kriisi vahvistaa yksilöä ja hänen kykyään selvitä elämässä, ts. varustaa hänet • uusilla voimilla ja hyveillä.

Vauvaikä > toivo • Luottamus vs. epäluottamus >> toivo • Ihmislapsi on syntyessään avuton. Eloonjäämistä ylläpitää äidin kyky antaa ravintoa ja vastata vauvan tarpeisiin. • Vastavuoroisuudessa vauva oppii luottamaan hoitajiensa samuuteen ja jatkuvuuteen, jolloin tasapainoilu perusluottamuksen ja epäluottamuksen • välillä painottuu myönteisesti.

Pikkulapsi-ikä > itsekontrolli ja tahto • Itsenäisyys vs. epäily ja häpeä >> itsekontrolli ja tahto • Lihaksisto ja puhekyky kehittyvät valtavin harppauksin, autonominen tahto herää. • Lapsi alkaa erottaa rajat itsen ja toisen välillä sekä koetella taitojaan ja tahtoaan. • Vanhempien asennoituminen vaikuttaa siihen saako lapsi myönteisen käsityksen itsestään ja kyvyistään vai oppiiko hän • häpeilemään ja epäilemään tekemisiään.

Leikki-ikä > aloitekyky • Aloitteellisuus vs. syyllisyys >> aloitekyky ja elämys toiminnan merkityksestä • Sosiaalinen ja liikunnallinen aloitteellisuus lisääntyvät eikä mielikuvituskaan tunne rajoja. • Ihailun ja samaistumisen kohteena omat vanhemmat ja tutut aikuiset. • Lapsi sisällyttää oman toimintansa ohjaukseen lähipiirin normeja (omatunto, syyllisyys). • Kehityskriisin onnistunut ratkaisu tuottaa elämyksen oman toiminnan merkityksestä.

Varhainen kouluikä > pätevyyden kokemus • Ahkeruus vs. alemmuus >> kyvykkyyden kokemus • Elämänpiirin laajennus kouluun siirtää huomion leikeistä oppimiseen, mikä vaatii suunnattua tarkkaavaisuutta. Nautintoa tuottaa annettujen tehtävien loppuun saattaminen. • Onnistumisen kokemukset ja myönteinen palaute tuottavat elämyksen kyvykkyydestä. Konfliktin ratkaisua auttaa se, jos vanhemmat kannustavat lasta luottamaan ja samaistumaan opettajiinsa. • Huonommuus ja riittämättömyys ilmenevät lapsen epäilynä, ettei hän ole hyvä missään. Alemmuutta tunteva lapsi ei hevin ryhdy ahkeroimaan.

Nuoruus > aitous ja uskollisuus • Identiteetti vs. roolien hajaannus >> aitous ja uskollisuus (lojaalisuus) • Sisäisten voimien kasvaminen ja yksilöllisyyden tunteen voimistuminen saa ihmisen etsimään omaa itseään, filosofiaansa, ammattia ja elämäntapaa. • Ympäröivä yhteiskunta tarjoaa monenlaisia uusia rooleja kokeiltavaksi. Itsensä etsimisen prosessissa yksilö "takoo” • itselleen jonkin keskeisen periaatteen • ja suunnan: toimivan ykseydentunteen.

Nuoruus… • Kehityskriisin onnistunut ratkaisu tuottaa tulokseksi kokemuksen minän aitoudesta ja voimaksi uskollisuuden: kyvyn säilyttää läheiset suhteet ja omat johtoajatukset vaihtuvissakin olosuhteissa. • Epäonnistuminen johtaa roolien sekaannukseen, kykenemättömyyteen tehdä omaa elämää koskevia valintoja, mikä voi johtaa ylisamaistumisiin ja luopumiseen lojaalisuudesta vaaran tai riitojen uhatessa.

Varhaisaikuisuus > tarvitsevuuden hyväksyminen • Läheisyys vs. eristyneisyys >> rakkaus ja tarvitsevuus • Nuori aikuinen etsii paikkaansa maailmassa ja löytää tasapainon eristäytymisen ja läheisyyden tarpeille rakkauden avulla. • Läheisyys on tunne siitä, että kykenee liittymään ja jakamaan itsensä toisen ihmisen kanssa pelkäämättä, että oma identiteetti olisi uhattuna. Toinen ihminen tuntuu yhtä tärkeältä ja läheiseltä kuin • oma minä.

Läheisyys… • voi olla eroottista rakkautta toista aikuista kohtaan, mutta myös yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta ihmisten ja aatteiden välillä ja eettistä voimaa toimia muiden hyvinvoinnin puolesta. • Eristäytyneisyys on pelkoa tai kyvyttömyyttä liittyä omana itsenään toiseen ja jakaa omaa olemassaoloa toisten kanssa. Tunne ja elämys siitä, että toiset ovat uhkaavia ja itse ei ole tullut hyväksytyksi. "Minä suljen pois, koska minut on poissuljettu. "

Keski-ikä > generatiivisuus • Tuotteliaisuus vs. lamaantuminen >> generatiivisuus (huolenpito) • Kun yksilö on nuoruudessa rakentanut identiteettiään, vakiinnuttanut tärkeitä ihmissuhteitaan ja kiinnittynyt työhön, hänen seuraava haasteensa on etsiä niitä asioita ja elämänalueita, joilla hän voi toteuttaa tavoitteitaan. • Jos aikuinen ei ole voinut samaistua myönteisesti omiin vanhempiinsa ja elämää leimaa muutoinkin kielteiset kokemukset, keski-iässä uhkana on pysähtyneisyys ja itsen ympärille käpertyminen. Kamppailua käydään tuotteliaisuuden ja lamaantumisen (stagnaation) välillä.

Generatiivisuus… • Generatiivisuus on kykyä ja halua huolehtia muustakin kuin itsestään. • Siihen sisältyy uuden luomista, elämänkokemuksen jakamista nuoremmille sekä sitoutumista laajemmin yhteisöön, sen jatkuvuuteen ja hyvinvointiin. • Aikuinen toimii tuleville sukupolville esimerkkinä tuomalla esiin tavoittelemisen arvoisia ihanteita.

Generatiivisuus… • Keskipolvi toimii linkkinä sukupolvien välillä. • Generatiivisuus ei rajoitu vain omiin lapsiin, vaan ilmenee laajemminkin yhteisöjä ylläpitävänä voimana esim. työelämässä, nuorempien ohjauksessa (mentoroinnissa), yhteiskunnallisessa osallistumisessa, lähiyhteisöjen toiminnassa, naapuruudessa, vapaa • ajan toimissa ja ystävyydessä.

Generatiivisuus… • Huolenpidon hyveen vastakohtana on pysähtyneisyys ja omaan itseen käpertyminen: kyvyttömyys ja/tai haluttomuus huolehtia muista. • Huolehtimisessa voidaan myös ylittää omien mahdollisuuksien rajat, jolloin lähipiiri saatetaan laiminlyödä laajempien tai kaukaisempien • tehtävien vuoksi.

Vanhuus > viisaus • Minän eheys vs. epätoivo >> viisaus • Vanhuudessa tapahtuu monia fyysisiä, psyykkisiä ja yhteiskunnalliseen asemaan liittyviä muutoksia. Yksilön toimintakyky heikkenee hiljalleen. Miten välttää epätoivo ja säilyttää elämänhalu? • Eheytyminen merkitsee, että yksilö hyväksyy vastuun omasta elämästään ja itse tekemistään valinnoista. Kuolema ymmärretään osaksi elämää.

Vanhuus… • Heikentyneestä toimintakyvystä huolimatta yksilö voi kokea elämänsä arvokkaaksi ja hän voi tavoittaa viisauden hyveen. • Epätoivo taas ilmenee tunteena, että aikaa on liian vähän uusiin avauksiin tai virheiden korjaamiseen, mikä voi johtaa kuolemanpelkoon.

Kerrottu generatiivisuus • Omassa tutkimuksessamme (Perho & Korhonen) tarkastelimme keski-iän kynnysvaiheen huolenpitoa elämänkertahaastattelujen varassa. • Tutkimukseen osallistui suuriin ikäluokkiin kuuluvia naisia (n=39) ja miehiä (n=41), jotka olivat haastatteluhetkellä 41 -42 vuotiaita.

Kerrottu generatiivisuus… • Vapaata elämäkertaa täsmennettiin eri ikävaiheisiin ja eri elämänalueisiin liittyvillä teemaosuuksilla, kuten generatiivisuudella. • Haastateltavia pyydettiin arvioimaan omaa paikkaansa ja merkitystä elämässä, elämäntehtäväänsä, saavutuksia sekä sitä kenelle on ollut tärkeä. • Haasteena generatiivisuutta koskevien tutkimuskysymysten muuttaminen haastattelukysymyksiksi…

Kerrottu generatiivisuus… • Huolenpidonteemaa täydensivät kysymykset itselle tärkeistä "porukoista" ja siitä, toimiiko toisen vanhempana ja viisaampana neuvojana. • Henkilön kokemukseen siitä kuinka hyödylliseksi ja tarpeelliseksi hän on itsensä ja toimintansa kokenut. Tähän sisällytettiin myös huolehtiminen itsestä (mikä usein kertautuu muiden iloksi ja hyödyksi).

Huolenpidon alueet ja kokemuksen voimakkuus • Generatiivisuuden arvioinnissa päädyimme kolmeen huolenpidon laatuun. • Heikko generatiivisuus (13 naista, 14 miestä). Huolenpidon ala voi olla suppea tai laaja, olennaista on epävarmuus omasta tarpeellisuudesta. • Voimakas, mutta suppea-alainen generatiivisuus (9 naista, 12 miestä) • Voimakas ja samalla laaja-alainen generatiivisuus (17 naista, 15 miestä).

Huolenpidon sisällöt • Sekä naiset että miehet kokivat useimmin generatiivisuutta työssä, lasten kasvatuksessa ja perheelämässä sekä suhteessa omiin vanhempiinsa. • Muita naisille tavallisia alueita olivat mentorina toimiminen, itselle läheiset "porukat" ja ystävät.

Huolenpidon sisällöt… • Muita miehillä usein esiintyviä alueita olivat toimeentulon hankkiminen sekä harrastukset. • Opiskelu ja "oma kasvu" olivat harvinaisempia ja yleensä vain naisten generatiivisuuden alueita.

Generatiivisuuden ajankohtaisuus • Eriksonin käsitteistä juuri generatiivisuus inspiroi tällä hetkelle tutkijoita ympäri maailmaa. • Monet yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin liittyvät epävakaudet ja riskitekijät vaarantavat seuraavien sukupolvien tulevaisuuden näkymiä ja haastavat esiin kysymyksiä:

Generatiivisuuden ajankohtaisuus… • Miten käsitteellistää ja tutkia “generatiivista yhteiskuntaa”? • Millaisissa muodoissa generatiivisuus ilmenee yksilöiden ja yhteisöjen elämässä? • Miten erilaiset yhteiskunnat ja kulttuurit muovaavat odotuksia generatiivisuuden tavoista?

Generatiivisuuden ajankohtaisuus… • Mikä merkitys sukupuolella on generatiivisuudessa: miten naisten ja miesten vastuullisuus ja huolenpito toteutuvat vanhemmuudessa, perheessä ja laajemmin yhteiskunnassa? • Missä määrin generatiivisuus on ja voi olla ’egosentrisistä’ pyrkimyksistä vapaata? • ’Matsaako’ vanhempien sukupolvien perintö nuorten uusin kysymyksiin?

Generatiivisuuden ajankohtaisuus… • Miten erilaiset generatiivisuuden lajit ovat suhteessa toisiinsa: biologinen, vanhemmuuteen liittyvä, sosiaalinen (esim. Snarey) • Riittääkö, että huolehdimme nuoremmista sukupolvista vai olisiko huolenpito ulotettava ei-vielä-syntyneisiin sukupolviin? • Entä huolenpito meitä edeltävistä? >> ”Välittämisen välittäminen”

Generatiivisuuden eettinen ulottuvuus Generatiivisuutta ei nähdä vain psykologisena tai sosiaalisena käsitteenä: siihen sisällytetään entistä enemmän myös eettisiä aspekteja riippumatta siitä sovelletaanko sitä yksilöiden elämään, sosiaalisiin instituutioihin vai yhteiskuntien toimintaan.

Lopuksi • Eriksonin teoria sivuaa monia tämän päivän ajankohtaisia teemoja. • Eri elämänvaiheiden kehitykselliset haasteet ja kokemukselliset ulottuvuudet tarjoavat näkökulmia lapsuuden ja aikuisuuden, parisuhteen ja vanhemmuuden sekä sukupolvisuhteiden tarkasteluun.

Lopuksi… Korostaessaan kehityksen aikakausi- ja yhteiskuntasidonnaisuutta, teoria itsessään sisältää haasteen sen edelleen kehittämiseen.

Kirjallisuutta • • • Eriksonin oma tuotanto Aubin, E. , Mc. Adams D. P. , Kim, T-C. (2003) The Cenerative Society. Caring for Future Generations. Washington, D. C. : American Psychological Association Perho, H. & Korhonen P. (1996) Huolenpidon elämäkerrallisista tekijöistä keski-iän alussa. Teoksessa T. Aittola, L. Alanen & P. Rantamaa (toim. ) Minkä ikäinen olettekaan, rouva? Jyväskylä: So. Phi. Snarey, J. (1993) How Fathers Care for the Next Generation. Cambridge, Massachusetts : Harvard University Press Welchamn, K. (2000) Erikson his life, work and significance. Buckingham : Open University Press.