KEHASasumisohjelman hyvt kytnnt Susanna Hintsala Jutta KeskiKorhonen 1

KEHAS-asumisohjelman hyvät käytännöt Susanna Hintsala & Jutta Keski-Korhonen 1

Systeemin hyvä kierre Tekijät: Kehas-ohjelman asumisratkaisut - arviointitiimi Elina Ekholm, Risto Karinen, Lasse Laitinen, Kirsi Noro ja Kati Tuokkola 2

Mikä on hyvä käytäntö? 1) Liittyminen yhteisöön – – Edistää vastavuoroisuutta Sillä on lisäarvoa lähiyhteisölle Muuttaa vammaisen henkilön asemaa lähiyhteisön jäsenenä On mukana aktiivisesti lähiyhteisön arkielämässä 2) Innovatiivinen lähestymistapa - Ottaa mukaan, innostaa ja kiinnostaa kohderyhmää Parantaa kohderyhmän paikallisten palvelujen tasoa Hyödyntää uusinta teknologiaa - Mahdollistaa joustavan räätälöinnin On mahdollista yhdistää eri rahoituskanavia Sen tulokset ja vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja mitattavia kohderyhmän kannalta - Lisää yhteistyötä paikallisten/alueellisten/kansallisten päätöksentekijöiden, rahoittajien ja asiakkaiden välillä Jakaa voimavaroja eri hallintoalojen välillä Lisää yhteistyötä kaikkien osallisten kesken 3) Joustava voimavarojen käyttö 4) Verkostot ja kumppanuudet - 3 Mukailtu Comball-Lifelong learning Programme, 2014

Osallisuuden hyvät käytännöt • • 4 Peräsimentien tukiasuminen/Pori Itsemääräämisoikeuden tukeminen Kajastuksen asuntoryhmässä/Kokemäki Haastavien tilanteiden toimintamallit Kajastuksen asuntoryhmässä/Kokemäki Muuttovalmennus/Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, EteläPohjanmaa ja Pohjanmaa Yhteisökoordinaattoritoiminta/Setlementtiasunnot, Vantaa Yhteistyö vanhempien kanssa Kasperikodissa/Rovaniemi Henkilökohtainen apu vapaa-ajan toimintaan Kasperikoti/Rovaniemi Esimerkkinä Itsemääräämisen vahvistaminen ja positiiviset riskit Hevosmiehen asumisyksikössä, Rinnekotisäätiö/Helsinki, Mari Pietarinen

Prinsessa MINNA 5

6

7

8

9

Häämorsian elma 10

11

12

Keiju Krista 13

14

15

Hieno mies nikita 16

17

Friends for ever 18

19

20

21

Kauniit ja rohkeat 22

Lasten ja perheiden hyvät käytännöt • • 23 ERHO – erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö/Tampere Morrestornin toimintayksikkö/Parainen Erityisasumisyksikkö Kotimäen ohjauskäytännöt/Lappeenranta Esimerkkinä Palomäen ryhmäkoti/Lieto, Varsinais. Suomen ehp, Marika Metsähonkala ja Pirjo Valtonen

Palvelujen hyvät käytännöt • Perhehoitomalli/Kainuu • Tukiasumisen malli/Kainuu • Morrestornin asuminen/Parainen • Arjen tukikeskus ARTTU/Lappeenranta 24

Asumisratkaisujen hyvät käytännöt • • 25 Verkarannan asumisyksikkö/Lieto Pienryhmäkoti Ankkuri/Ylämylly Villa Käldinge/Nauvo Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllinen ohjattu asuminen/Oulu Asumisen yhteiskehittely/Jämsä Muutto laitoksesta omiin asuntoihin asumisyksikkö Tempoon/Rovaniemi Esimerkkinä yksilöllisesti räätälöidyt asumisen palvelut/Espoo, Nina Hiltunen

Yhteistyön hyvät käytännöt • • 26 Paras naapuri –työryhmä/Turku Kehitysvammahuollon palveluista hyötyvän henkilön palveluverkko/Pirkanmaa Kehitysvammahuollon toimintakonseptin kehittäminen muutoslaboratoriomenetelmällä /Pohjois-Pohjanmaa Asiakaskeskeinen tiiminohjaus (sovellettu Lean-filosofia)/EteläKarjala, Terhi Määttä ja Riitta Hakoma

Asumisen tulevaisuus 1) Koti kuten muillakin 2) Uusi sukupolvi – uudet toiveet ja unelmat 3) Asumisratkaisujen ja palvelujen samantahtinen kehittäminen 4) Erityisryhmien asumisen mukaan saaminen yleiseen asuntopolitiikkaan 27