CSC Tutkimustietovaranto Kyttjtutkimus Jenni Valorinta Minna Vnsk Viljakaisa

CSC Tutkimustietovaranto Käyttäjätutkimus Jenni Valorinta, Minna Vänskä, Viljakaisa Aaltonen

Tutkimustietovarannon portaali on… Keskitetty tietokanta, josta löytyisi tiivistelmiä hienosti, voisi katsella ja hakea, koko tiedemaailman yhteinen rajapinta. Linkitys julkaisuihin ja tutkimusryhmien esittelyihin. YRITYS [Toivoisi] Kansallisella tasolla helppokäyttöinen, kattava tietokanta, josta löytyisi suurin piirtein kaikki tutkimukseen liittyvä data, jota pystyisi helposti omien tarpeiden mukaan suodattamaan: koko tutkimuksen paletti. TUTKIMUSORGANISAATIO Sehän olisi hienoa, että suomalainen tutkimus ja tutkijat olisi yhdessä tietokannassa. MEDIA Tulevaisuudessa, olisi hienoa, että tutkimustietovaranto ratkaisisi sen ongelman, ettei tulisi kauheasti päällekkäistä, tutkijat voisivat tutkia, mitä on rahoitettu, millaisia ryhmiä, etsiikö yritykset jotakin, voiko tehdä tutkimusryhmän kanssa yhteistyötä. Organisaatiot kysyvät, mitäs teiltä onkaan rahoitettu meille? Tieto on tietovarastossa ja kannoissa, mutta löytyisi itsepalveluna heille. RAHOITTAJA [Tutkimustietovaranto] voisi tuoda nopeutta ja saavutettavuus paranisi, ei mene liikaa aikaa hakemiseen ja kattavamman kuvan. Nyt helposti jää lähteitä piiloon, kun ovat jonkun kerhon takana. Olettaa, että [tutkimustietovarannon] kautta pääsisi keskitetymmin käsiksi tietoon. YRITYS Kun tuosta [tutkimustietovaranto] tulee jotain niin mielenkiintoista kuulla, mihin tuo johtaa. Varmasti on tilaus. YRITYS [Tutkimustietovarannon] avulla voisi helpommin muodostaa ison kuvan, tietystä teema-alueesta, mitä kaikkea siihen liittyen on tutkittu, one-stop-shop mieluummin kuin hakea monesta eri paikasta. YRITYS Helpompi löytää asiantuntija, jos olisi avoin verkkosivu josta voisi etsiä tietyn alan asiantuntijoita, pitäisi olla kuratoitu, jonkinlainen laadunvarmistus tarpeen, että voi varmistaa asiantuntijuuden, julkaisut jne. RAHOITTAJA

Tutkimuksen kuvaus • Tutkimuksen kohteena on Tutkimustietovarannon portaali, joka kokoaa yhteen mm. julkaisuja, tutkimusaineistoja, tutkimusinfrastruktuureita, tutkijoita, hankkeita/projekteja ja tutkimusryhmiä koskevia metatietoja. • Tutkimuksessa tavoitteena on kerätä tietoa palvelun käyttäjistä ja käyttötilanteista palvelun kehittämistä varten. • Tutkimus tehtiin haastattelemalla palvelun mahdollisia tulevia käyttäjiä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 17. Osallistujat edustivat seuraavia käyttäjäryhmiä • • Tutkimusorganisaatio 5 Rahoittaja 4 Yritys 4 Tiedotusvälineet 4

Käyttäjäryhmä: Tutkimusorganisaatiot • Haastateltavana • • • Asiantuntija – viestintä ja kumppanuudet –yksikkö, yliopisto Tutkimusjohtaja – yliopisto Suunnittelupäällikkö – hallinto, yliopisto Asiantuntija – tutkimuksen kehittämispalvelut, yliopisto Asiantuntija – viestintäyksikkö, yliopisto • Tutkimusorganisaatiot tuottavat asiantuntijuutta ja tutkimustuloksia muiden kohderyhmien käyttöön. Vertailutietojen tarve on ensisijaisesti tutkimusorganisaatioilla.

Käyttäjäryhmä: Rahoittajat • Haastateltavana • • Tutkimusjohtaja –pieni säätiö, jakaa apurahoja kohdennetulle alalle Toimitusjohtaja – pieni säätiö, jakaa apurahoja laaja-alaisesti Johtava tiedeasiantuntija – suuri kansallisen tason rahoittaja Ennakointipäällikkö – suuri kansallisen tason rahoittaja • Rahoittajat käyttävät asiantuntijoita arvitsioijina sekä erilaisissa valmistelu- ja kehitystehtävissä. Rahoittajilla ei ilmene suurta tarvetta muilta osin tutkimustiedon käyttöön. Osalla rahoittajista tiedotus omasta rahoituksesta toimii jo nyt hyvin, osalle keskitetty ratkaisu olisi hyödyllinen.

Käyttäjäryhmä: Yritykset • Haastateltavana • Tutkimusjohtaja – Innovation Development & Research –tiimi • Iso vanha yritys, tuottaa tehdasautomaatiota teollisuuteen • Tutkimusjohtaja - R & D Innovations –tiimi • iso vanha yritys, tuottaa tuotteita ja palveluita kaivoksiin ja maarakennusalalle • Toimitusjohtaja, perustaja • nuori pieni kasvuyritys, tuottaa automaatiolaitteita ja teollisuusrobotteja • Projektipäällikkö, perustaja • pieni nuori yritys, tuottaa erityisosaamista ja asiantuntijapalveluja pintamateriaaleihin liittyen • Yrityksille on ominaista käyttää asiantuntijoita osana omaa palvelutarjontaansa tai tuotekehitystyön tukena. Yritykset myös kaipaavat selkeää ja helppoa tapaa löytää tietoa mahdollisista tutkimusinfrastruktuureista, joita voivat hyödyntää ja miten näitä palveluita voi ostaa. Tutkimuksia hyödyntäessään yritykset haluavat varmistaa, että tulokset ovat heille sovellettavissa ja hyödynnettävissä, tähän liittyy mm. IPR ja patenttioikeudet. Tämä näkökulma korostuu mitä pienemmästä yrityksestä on kyse. Suuremmilla yksiköillä on enemmän varoja ottaa riskejä ja kokeilla.

Käyttäjäryhmä: Tiedotusvälineet • Haastateltavana • • Tiedetoimittaja – freelancer, useita toimeksiantajia, oma tiedepalsta Tiedetoimittaja, tuottaja – yksi työnantaja Tiedetoimittaja – yksi työnantaja • Tiedotusvälineiden edustajien ensisijainen ja pääasiallinen tarve on tutkijoiden asiantuntemus. • Uutisoinnin ja juttujen kannalta olennaista ovat tutkimustulokset, ei niinkään tutkimusten alkaminen ja edistyminen. • Lisäksi tiedotusvälineiden edustajat ovat kiinnostuneita tutkimusorganisaatioiden rahoituksesta – mistä rahoitus tulee, miten se jakaantuu ja mitä sillä tehdään.

Löydökset

Tutkijat asiantuntijoina • Tarve asiantuntijahaulle on selvä ja ilmenee kaikilla käyttäjäryhmillä • Toiveena selkeä, systemaattinen tietokanta: • kuka tutkii ja mitä • mikä on ihmisin ekspertiisi • yhteystiedot • Asiantuntijoita käytetään • • Rahoittajat: arvioitsija, tutkimusohjelmien valmistelu, prosessien kehittäminen, ammatillinen koulutus, yleisötilaisuudet Ministeriöt, valiokunnat, julkinen sektori, kunnat: arviointeja, asiantuntemusta esim. lainsäädäntömuutokseen, maahanmuutto, digitalisaatio Yritys: mittaukset, tutkimusinfran käyttö Tiedotusvälineet: uutisen kommentoija, jutun taustoitus • Asiantuntijaa arvioidaan myös ”sopivuuden” osalta: • Onko henkilö sopiva julkiseen esiintymiseen (tv, radio), kirjallinen toiminta, valmistelut • Onko suostuvainen toimimaan mm. median tai päätöksentekijöiden kanssa • Jääviyskysymykset

Tutkijat asiantuntijoina Tiedontarvitsijat voisivat itse etsiä, mutta selkeesti he tarvii siihen konsulttiapua. He ei ole itse tieteenalalla, eivätkä tiedä tieteen käytännöistä. … Tää tuntuu olevan heille tärkeetä, että voi jutella. • Asiantuntijat löydetään • usein tutun kontaktin tai oman verkoston kautta. • myös hakemukset, julkaisupalvelut, tutkimukset, julkaisut, väitökset, tiedotteet, uutiskirjeet, tiedekunnan viestintäammattilaisilta, Twitteristä • Yhteyttä otetaan usein soittamalla tai lähettämällä sähköpostia • Kiinnostavaa: rahoittaja ei käytä heillä itsellä olevia yhteystietoja, sillä ne muuttuvat usein – hän etsii yhteystiedot yliopiston sivuilta • Ongelmia asiantuntijoiden löytämisessä: • Miten saisi lavennettua sitä, ketkä tutkijat osallistuu oman alansa keskusteluun median ja päättäjien suhteen? • Ei ole keskitettyä tietokantaa siitä, onko Suomessa ihminen, joka tutkii tiettyä asiaa. • Tutkimusorganisaatio näyttäytyy muille möhkäleenä – jos ei ole kontakteja, ei tiedä, miten lähestyä ja löytää asiantuntija

Yritykset hyödyntävät tutkimustietoa liiketoiminnassaan • Yritykset tarvitsevat tutkimustietoa • • … kuparikanistereita ydinjätesauvoille, kestävyyteen liittyviä asioita. Äärimmäisen tärkeää, että … vaikka yrityksen tekemää, täytyy tieteellisen tason olla riittävän korkea. [Yrityksen asiakasta] arvostellaan tämän perusteella. Ketjun pitää säilyä koko ajan. Tuotekehitykseen Vastaamaan yrityksen asiakkaan ongelmaan Omaan sisäiseen strategiaan ja kehitystyöhön Oman tuotteen riittävän laadun osoittamiseen • Yritykset tekevät yhteistyötä tutkimusorganisaation kanssa ja käyttävät asiantuntijoita, kun • yrityksen oma osaaminen ei riitä esim. testeillä varmistamaan, miksi joku ilmiö tapahtuu • itsellä ei ole aikaa käytettävissä • Laite tai muu infrastruktuuri on yliopistolla käytettävissä • Olennaista tutkimustulosten hyödyntämisessä on konkreettinen hyöty - onko tutkimus sovellettavissa / hyödynnettävissä ja millä aikajänteellä • Ongelmia yhteistyössä yliopistojen kanssa • Aikataulut venähtää – yrityksen tarve lyhyellä aikajänteellä, ei tutkijan ydinbisnestä • Tutkimussuunnitelma tulee ulkopuolelta, vaikka yritys haluaisi olla itse mukana luomassa agendaa • Tiedon siirtyminen tutkimusmaailmasta yrityksiin – osa hyvistä ideoista jää ideatasolle, tieto ei ole levinnyt yritysmaailmaan ja siten ei löydy kaupallistajaa • Toiveita • Yritysväelle suunnattuja tiivistelmiä, joiden perusteella voisi lähteä rahoittajaksi • Selkeästi hinnoitellut ja saatavilla olevat palvelukokonaisuudet infrastruktuurien hyödyntämiseksi Ajattelee vaan yrityksen ja hyödynnettävyyden kannalta. Mielenkiintoista ja ehkä toiselle tiedemiehelle oleellista, mutta yritys näkee asiat yksinkertaisemmin.

Hankkeiden seuranta Että ymmärtäis ja tietäis, mitä tutkitaan. Käynnissä olevat hankkeet kertoo siitä, mikä on nyt se juttu. Ei kukaan maksa palkkaa, että TUTKIMUSORGANISAATIO selvitän, miten hanke etenee. MEDIA • Tiedotusvälineitä kiinnostaa tutkimuksen tulokset, muut käyttäjäryhmät seuraavat hankkeita pidempään. • On tärkeää tietää, onko samanlaista tutkimusta menossa tai tehty jo jossain: • Tutkimusorganisaatiossa tavoitteena tietää, mitä nyt tutkitaan • Mahdollisuudet yhteistyöhön: • tutkijoiden välillä • yrityksillä tutkimusorganisaatioiden kanssa sekä toisten yritysten kanssa • Yrityksiä kiinnostaa kilpailijoiden hankkeet • Yritys etsii uusia asiakkaita hankkeissa olleista yrityksistä. • Alkavista hankkeista ei tällä hetkellä löydy tietoa oikein mistään, tällaisesta tiedosta olisivat kiinnostuneita sekä yritykset että tutkimusorganisaatiot: • Jos tietoa olisi paremmin saatavilla, se voisi mahdollistaa yritysyhteistyötä alkaville hankkeille ja tämän myötä lisää vaikuttavuutta yliopistoissa tehdylle tutkimukselle. Miten tutkimustietovaranto voi mahdollistaa paremman tiedonvälityksen alkavista hankkeista? Paremmat esittelyt

Rahoittajat ja rahoitus Päätökset löytyvät helposti, hakumahdollisuus, saa tiedon yhdellä kertaa, hyvää on jo nyt se, että julkinen kuvaus on julkisesti näkyvillä, voi nähdä, mitä rahoitetaan. RAHOITTAJA • Rahoittajatahoja motivoi suomalaisen tutkimuksen tukeminen, ”tutkijan työn tekeminen tunnetuksi”, ”tutkijoillehan tätä työtä tehdään”. Auroraa käytetään enenevässä määrin kyllä. Kehittynyt kyllä. Toive on, että tietämys Aurorasta laajenisi opiskelijoiden ja hakijoiden joukossa. RAHOITTAJA • Tutkimustietovaranto voi palvella tutkimuskenttää mahdollistamalla vuoropuhelua rahoittajien ja rahoitusta hakevien tahojen välillä. • Aurora nähdään mahdollisena ”yhden luukun systeeminä” rahoitushakuihin liittyvälle tiedolle. • Tutkimusorganisaatioille rahoitustiedossa vaikeinta on löytää tietoa ns. ulkopuolisen eli valtiolähtöisen rahoituksen osuudet: Säätiöt, EU- sekä muu kansainvälinen rahoitus ja mikä näiden osuus on kokonaisrahoituksessa. Tätä tietoa kuitenkin ajoittain halutaan saada ja käyttää vertailuissa. Ei ole keskitettyä paikkaa, josta voisi etsiä per tutkimusala tai aihe rahoituksista tietoa. TUTKIMUSORGANISAATIO • Isot valtiolliset instituutiot ovat hyvin avoimia päätöksien kriteereistä ja päätösprosessi on avoin. • Pienet säätiöt eivät pienen kokonsa vuoksi pysty tai edes koe tarpeelliseksi viestiä päätösten kriteereistä tai päätösprosessista tarkemmin. Paljon on myös säätiörahoitusta, josta ei tuu organisaatiotasolla tietoa, tieto tulee tutkijalle. TUTKIMUSORGANISAATIO

Rahoitustiedolle ja keskittämiselle yhteen paikkaan on selkeä tarve Aineistosta löydettiin seuraavia rahoitusta koskevia tarpeita: • Keskeisimmät rahoitustahot, säätiöt • Rahoituspäätökset, milloin, keneltä, rahoituskausi, kuinka paljon, perustelut, kriteerit, käytetyt asiantuntija-arvioijat, jne. • Miten rahoitus jakautuu per tutkimusala • Muu kuin valtionrahoitus, ns. ulkopuolinen rahoitus, tiedekuntatasolla • Rahoitettavien hankkeiden kuvaukset ja mihin tieteenalaan liittyvät • Asiasanahaku

Tutkimusinfrastruktuureista kertovalle tiedolle on selkeä tarve Hakeminen on kömpelöä. YRITYS • Erityisesti yritykset toivovat selkeää ja helppoa tapaa löytää tietoa tarjolla olevista tutkimusvälineistä, laboratorioista sekä niihin liittyvästä asiantuntijatyöstä. • Yritykset ovat kiinnostuneita ostamaan tutkimusinfrastruktuuripalveluita. • Yliopistoilla on selkeä tarve keskittää ja yhtenäistää infrastruktuurista kertovaa tietoa ja sen jakamista. • Tutkimusinfran sitominen tutkimuksen tuloksiin ja tuotoksiin (opinnäytteet, tutkinnot, julkaisut) • Lisätään vielä tutkijanäkökulma Infrasta tarvitaan tietoa ja vielä enemmänkin. Ylilopiston ei kuulukaan kaupallistaa, mutta, että tietäisi minkälaisia laitteita missäkin on ja mitä yritykset voi tehdä. YRITYS Yliopiston sisälläkin on välillä vaikeata, kun 100 000 € mikroskooppi on ja toinen laitos haluaa saman, koska ne ei tienny, että se on olemassa [samalla yliopistolla]. TUTKIMUSORGANISAATIO Avusta tai infran käytöstä on joskus “maksettu” niin, että…yrityksen nimeä voi käyttää kiinnostuneiden listalla. YRITYS

Tutkimusinfrastruktuurit: Yritysten ja yliopistojen tarpeita Yritys tarvitsee • Helpon ja nopean tavan ostaa infrapalveluita, johon sisältyy: • Koneistuspalveluita • Mittauspalveluita • Asiantuntijuutta • Laitteiden käyttöaikaa • Tietoa: • minkälaisia laitteita on tarjolla, mitä yritykset voivat niillä tehdä • Minkälaista mittadataa, minkälaisia mittauksia ja kokeita voidaan tuottaa, mitä menetelmiä käyttää • mitä tutkimusryhmät ovat valmiita laitteilla tekemään ja minkälaisella aikataululla ovat valmiita palvelemaan yrityksiä • Tämä tarkoittaa valmiiksi hinnoiteltuna: laitteet ja niihin liittyvä asiantuntijatyö Yritys voi tarjota: Rahaa, yhteistyömahdollisuuksia ja näkyvyyttä. Yliopistot tarvitsevat • Keskitetyn, helppokäyttöisen, yhtenäisen ja standardisoidun tavan viestiä olemassa olevasta infrastruktuurista • Asiantuntija-apua ja palautetta, mitkä laitteet ovat niin merkittäviä, että ne kannattaa laittaa yleiseen tietoon • Tuloja laitteiston vuokraamisesta ja palvelujen myymisestä • Tuloksena: parempi käyttöaste ja vaikuttavuus

Tutkimusorganisaatiot tarvitsevat vertailutietoa • Tarve vertailutiedolle näyttäytyi erityisesti tutkimusorganisaatioilla • Vertailussa keskityttiin tuottavuuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen • Tämän hetken tilanne suhteessa muihin • Oman organisaation ajallinen kehittyminen • Kiinnostavia kokonaisuuksia • • • Tutkimus – mm. mitä tutkitaan ja missä, tutkimushankkeiden määrä Henkilökunta – mm. tutkimushenkilöstön volyymi ja rakenne, naisten ja kv-osuus Julkaisut – mm. julkaisumäärät, kuinka suuri osuus avoimesti julkaistua Opiskelijat & jatko-opinnot - mm. tutkintomäärät, opetuksen laatu (mm. miten työllistytään) Rahoitus – mm. ulkoisen rahoituksen määrä, vaikuttavuus Hankkeet – mm. hankkeiden määrä, lähetettyjen ja hyväksyttyjen suhde, mitä rahoitetaan … tietokanta tulee ja sinne tulee kaikenlaisia indikaattoreita … vastuullinen esittäminen ja myös riittävä selittäminen siten, että niitä ei käytetä ketään vastaan. TUTKIMUSORGANISAATIO • Vertailutiedon suhteuttaminen on tarpeen • Tiedon suhteuttaminen esim. yliopiston kokoon • Yksiköt eivät ole välttämättä vertailukelpoisia rakenteensa kannalta • Haastatteluissa ilmeni eettisen arvioinnin ja vastuullisten indikaattorien tarpeellisuus • Huolena tiedon käyttö ihmisten ja organisaatioiden vertailuun epäsuotuisasti

Linkittynyt tieto ja kokonaiskuva • Kaivataan verkostomaista rakennetta, joka linkittää eri tietolähteitä toisiinsa ja luo näiden välille yhteyksiä, joista käyttäjä ei välttämättä ole tietoinen, tietokanta, joka tarjoaa uutta tietoa ja uusia näkökulmia • Verkostomaisen datan avulla voi nähdä yhdistävät tiedot henkilöiden, hankkeiden tai julkaisujen välillä: • Yhteinen artikkeli • Sama rahoituspäätös • Sama yliopisto Olisi tärkeää, ettei tehtäisi päällekkäistä työtä, saataisiin ideoita yhtistyökuvioihin ja hankkeisiin, yksinäinen tutkija voisi löytää itselleen ryhmän. Pääasia on linkittää yritykset, jotka tarvitsevat osaamista tietyötä alalta oikeisiin tutkijoihin. Parempaa vaikuttavuutta. RAHOITTAJA Tärkeää, että yleinen hyväksyttävyys laajenisi ja • Tavoitteena yhteistyön mahdollistaminen ja se, että eri alojen ihmiset ymmärrys, mihin rahaa käytetään. Täytyy kertoa löytävät toisensa sekä tutkimushankkeiden partneruudet kansalle, mihin verovaroja käytetään. Välttämätöntä, elinkeinoelämän kanssa että rahoitusta olisi myös tulevaisuudessa. • Verkostomainen, kertyvä tieto myös mahdollistaisi tiedon jakamisen RAHOITTAJA demokraattisemmin ja syrjimättömämmin: taataan tasaisempi otos aiheeseen, uusien hankkeiden näkyvyys, asiantuntijuuden tasainen hyödyntäminen verrattuna tämän hetkiseen tilanteeseen, jossa lähteenä käytetään tuttujen kautta löydettyjä asiantuntijoita ja tiedonlähteitä. Jos meen kattoo, onko joku tutkinut aihetta, niin • Rahoitettavan tutkimuksen näkyvyys kansallisella tasolla: olla osana näyttäisi mulle samalla kaikki muut yliopistot. Se jotakin yhteistä näkymä. helpottais mun duunia huomattavasti. Eikä pelkästään yliopistot, jos sitä tutkii kennel-liiton tutkimusosasto tms. MEDIA

Tietolähteet ja tiedonhaku

Mitkä ovat tärkeimpiä haussa käytettyjä kriteereitä 1. 2. 3. 4. 5. 6. • Tutkimusaihe Tieteenala Julkaisu, Julkaisun kuvaus Tutkimusaineisto Organisaatio Tutkimushanke …Avainsana, henkilö, tutkimusryhmä, nimi, rahoitushaku, julkaisufoorumi • • • Tutkimusaihe auttaa seuraamaan yleisesti tiettyä aihetta tai hyvin tarkkaan spesialiteettiä, tarkempi kuin tieteenala. Julkaisut ovat pääasiallinen tiedonlähde. Kuvaus avaa aihetta paremmin kuin muut määreet (julkaisun nimi tai avainsanat), auttaa arvioimaan, onko mielenkiintoinen julkaisu ja kannattaako perehtyä syvemmälle

Tietolähteissä tärkeää 1. 2. 3. • • Ajantasainen tarkoittaa vastaajille: oletusarvo, tutkimustiedon sykli on nopeampi Tutkijan, tutkimusryhmän tai hankkeen reaaliaikaista seuraamista Saavutettava: tutkijoiden yhteystietojen löytäminen on helppoa Ei maksumuureja • • • Luotettava: oletusarvo ja ydinasia Oletus kansalliselle portaalille päätöksenteon pohja ajansäästö, kaikkea ei ehdi itse tarkistamaan. Toisaalta osa vastaajista tekee vertailua ja kriittistä aineistojen tarkastelua, kaupallisen puolen tutkimuksesta puuttuu usein Vertailukelpoinen: tutkimuksen menetelmät ovat vertailukelpoiset, samanmuotoiset kuvaukset mahdollistavat tutkimustiedon helpomman hyödyntämisen Helppo tarkoittaa ajansäästöä, palvelisi monen tasoista osaajaa, vastakohta nykyisille kömpelöille järjestelmille, yksi paikka kaikelle. Täydellinen tarkoittaa aineistoon tai julkaisuun pääsyä, mutta voi kuormittaa tiedonhakijaa Verkostoitunut: tarjoaa näkemystä muista lähteistä, helpottaa tiedon löytymistä, yllättää tarjoamalla jotakin ekstraa Nopea: aina kiire ja aineistoon tutustumiseenkin menee aikaa, tiedonlähteille pitäisi löytää nopeasti Ideoita: Jatkuva tiedonsiirto käytössä Tietorakenne, joka muodostaa verkostoa jatkuvasti ja haku tukee tätä Tägit ja mahdollisuus zoomata verkostokuvaan, joka rakentuu tutkimustietovarantoon ajan kuluessa.

Yliopiston viestintä on puutteellinen ja osin hankala tietolähde • Yliopiston viestintää käytetään: • Tutkijahakuihin • Aiheen tutkimiseen • Alkavien ja kärkihankkeiden sekä mielenkiintoisen tutkimuksen seurantaan • Yliopiston pyrkimyksenä viestinnässä: • Viestiä omasta toiminnasta, tutkimusryhmistä ja -hankkeista • Innostaa ottamaan yhteyttä ja tekemään yhteistyötä Tutkimusaihe olis kuvattu suht ymmärrettävällä tavalla, ei liian tieteellisesti. Ymmärrettävyys ja kansantajuisuus tarpeen. Et edes yliopiston sisällä toiset vois ymmärtää, mitä toi tekee. • Ongelmia: • Media kokee yliopistojen verkkosivut heikkotasoisiksi ja niiden haut vaikeakäyttöisiksi • Tutkimusorganisaatio kokee resurssinsa rajallisiksi • Yliopistojen viestinnältä toivotaan • • Ymmärrettävyyttä ja kansantajuisuutta Vertailukelpoisia ja samanmuotoisia perustietoja Helpompi hakutoiminnallisuus ja täsmällisempiä hakutuloksia Media toivoo: hyvä mediamateriaalia, videoita, grafiikkaa, animaatioita ja että tiedottajat ehtisivät palvella mediaa paremmin TUTKIMUSORGANISAATIO

Tietolähteet Jos halutaan tutkia jotain asiaa pidempään ja syvällisemmin, teetetään opinnäytetöitä…. saadaan data tiettyyn kohdealueeseen. YRITYS • Media: Mediaa kiinnostaa tutkimusjulkaisuissa tulokset ja monimutkaiseen materiaaliin ei ole aikaa kokonaisuudessaan perehtyä. Yhä useammin myös linkataan alkuperäiseen tutkimusjulkaisuun. Maksumuurit ovat ongelma. Miten indikoida tutkimustietovarannossa, jos tieto on maksumuurin takana? • Yritykset: Tutkimustieto kiinnostaa, koska se ennakoi alan trendejä. Yritykset olivat ainoa taho, joka törmää tiedonkäytön rajoituksiin. Käyttöä saattavat rajoittaa IPR, patentit tai henkilösuoja. • Kuinka usein? Tietolähteitä seurataan säännöllisesti, päivittäin tai vähintään viikoittain. Monet käyttävät sosiaalisen median syötteitä apuna seuratessaan lähteitä (esim. lehdet), järjestöjä tai henkilöitä. Myös rahoittajat pyrkivät viestimään sosiaalisen median avulla. Tapahtumat ja seminaarit toimivat myös tiedonsaantikanavina. • Kieli: Oletushakukieli on englanti. Syitä: suomenkielellä julkaistu loppuu liian alhaiselle tasolle, määrä ja laatu on englanninkielellä parempi. Luonnontieteiden kieli on englanti. Asiantuntijoita haetaan suomenkielellä. Iso data tuntuu mukavammalta – uskottavampaa. MEDIA Yhden tuloksen pohjalta ei tehdä mitään pitkälle johtavia päätöksiä, katsotaan toistuvuutta, mihin dataan perustuu, onko luotettavaa. YRITYS Isot [kans. väl. lehtien] toimitukset, sieltä saa hyviä vinkkejä. Onko tullut Suomeen, kannattaisko tuoda Suomeen. MEDIA Arviointi: Jos julkaisu on osa ihan uutta sarjaa, katson, onko epämääräisiä uusia, joihin saa rahalla ostaa mitä tahansa tai katson julkaisusarjan impact factorin, Googlesta ja JUFO luokitusta myös. YRITYS Nämä lähteet ovat vakiintuneet: luotettavia, kansainvälisesti siteerattuja, pitkät perinteet. MEDIA

Tietolähteet Helpot hakusanat ja helppo löytää. Googletyyppinen olisi hyvä. RAHOITTAJA • Hakusanat ja tiedon hakeminen • Kaivataan helppoa hakua ja mahdollisuutta hakea mahdollisimman monella hakutermillä • Kaivataan valmiita, selattavia kategorioita • Tekoälyä, oppivaa järjestelmä: Tieteellinen asiantuntemus on monitahoista, samalla kohteella kaksi nimeä, miten löytää oikea tutkimusalue monien eri tutkimushaarojen seasta • Ongelmia tietolähteissä • • Yliopistojen kirjastojen hakutietokannat, käyttöjärjestelmät eivät ole näppärät Yhteystietojen löytäminen on usein yllättävän vaikeaa Puuttuvat kuvailutiedot: mitä tehdään, miksi, mitä vaikutusta haetaan, mihin tutkimusta voi käyttää Tieteellinen selkäranka löytyy, mutta kaivataan selko/kansankielisyyttä, askel lähemmäs käytäntöä, hyviä tiivistelmiä, vaikuttavuus.

Tietolähteitä Ohessa listausta käyttäjäryhmien tällä hetkellä hyödyntämistä tietolähteistä. Joukossa on vähän päällekkäisiä lähteitä, jokainen ryhmä lähestyy tutkimustietotarvetta omasta näkökulmastaan. MEDIA Nature x 5 New scientist x 5 Science x 4 BBC tiede x 3, Yliopisto lehti x 3 Scientific American x 2 tiedejulkaisut x 2, yliopistojen tiedotteet x 3 Google, Facebook, Twitter Akatemiaprofessorit, Aviation week, Eureka, Extreme technology, Flight International, Helsingin yliopisto, HS Tiede, Lehtijutut, artikkelit, Luonto lehti, muut yliopistot (kuin HY), Oma kokemus, kokeneet kollegat, Popular Mechanics, Science daily, Suomen akatemia, Tiede lehti, Tiede-uutissivustot, TUHAT, tutkimusorganisaation verkkosivut, tutkimusryhmän verkkosivut, Wikipedia, Wired, VTTn julkaisut, yliopistojen lehdet. YRITYKSET Tiedejulkaisut, tietyt asiantuntijat, HBR, MIT Sloan, Standardit, vakiot, SFS, ASF, Ratkaisun kaupallistaneen yrityksen sivut, omat kontaktit, oma verkosto, Messut, Euroopan messut, tutkimushallit, Opinnäytetyöt, tutkimusjulkaisut, tulokset, konsortiot, "sammiot", joihin pääsy: EFFRA, DIMEC, patentit, patenttitietokannat, Scopus, Google Scholar, Research Gate, Linkedin, Google, Yritysten webbisivut, tutkimuslaitosten sivut, RPO: t (Research Performing Organisations), Yhteistyökumppanit, Konferenssipaperit, Esitykset tapahtumissa. TUTKIMUSORGANISAATIOT CRIS, TUHAT, Tieteentekijöiden liitto, Unifi, Etujärjestöt, Valtioneuvosto, Eduskunta, OKM, TEM, Akava, EK, Professorien liitto, Sivistystyönantajat, Business Finland, Tieteentekijöiden liitto, Professorien liitto, Twitter, Google, Kollegat, TUTCRIS, Opiskelijoiden intra, Opinto-opas, opettajien nimet RAHOITTAJAT Tiedejulkaisut, tiivistelmät, Aurora, omat kontaktit, oma verkosto, yliopistojen sivut, tutkimuslaitosten sivut, tietokannat, "salapoliisityötä" verkossa tutkimuksien edistyminen, tutkijoiden nimellä

Yhteenvetoa • Tarve tutkijoiden asiantuntemukselle ilmenee kaikilla käyttäjäryhmillä. • Toiveena käytössä olevan asiantuntijakunnan laventaminen • Tutkimusrahoitustiedon keskittämiselle yhteen paikkaan on selkeä tarve. • Yrityksillä paljon tarvetta tutkimusyhteistyölle, erityisesti tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämiselle. • Hankkeissa olennaista on teemojen ja henkilöiden linkittäminen sekä yhteistyön mahdollistaminen. Toivotaan tietolähdettä, joka linkittää tietoa tarjoten nykyistä paremman kokonaiskuvan sekä yllätyksellisiä, uusia tietolähteitä ja näkökulmia. • Tällä hetkellä käytössä olevissa tietolähteissä on vähän päällekkäisyyttä, jokainen käyttäjäryhmä lähestyy tiedonhakua omasta näkökulmastaan.

Aineiston pohjalta: • Tutkimustietovaranto palvelee tarjoamalla helppokäyttöisen haun suomalaiseen tieteeseen, koski haku sitten tutkimuksen rahoitusta, tutkimustuloksia tai tutkijoita ja tutkijaryhmiä asiantuntijoina. • Tutkimustietovaranto ohjaa tutkijoita, tutkijaryhmiä ja yliopistoja kertomaan hankkeista, tutkimuksista, yhteistyöstä ja tutkimusinfrastruktuurista mahdollisimman laajasti ja ajantasaisesti. Tätä ohjaamista toteutetaan tietomallin kautta kannustamalla sekä helppokäyttöisesti ja tehokkaasti linkittämällä tietoa eri lähteistä (tietovarannot, some). Verkostoituneen rakenteen toivotaan tarjoavan nykyistä laaja-alaisemman katsauksen tiedemaailmaan, mahdollisuuden seurata hankkeita reaaliajassa ja uusien asiantuntijoiden, hankkeiden, yhteistyön sekä tutkimusten nostamisen median ja päättäjien tietoisuuteen. • Datan lisäksi tutkimustietovaranto tarjoaa analyysiä, toimitettua sisältöä ja ajankohtaisia katsauksia tutkimustietovarannon tarjoamaan tietoon, esim. analyysien ja toimitetun sisällön avulla voidaan piirtää ajankohtainen kokonaiskuva suomalaisesta rahoituksesta, jossa mukana isot valtiolliset instituutiot sekä yksityinen ja säätiörahoitus. Valmiiden ja laadukkaiden analyysien toivotaan helpottavan kansalaisten pääsyä tutkimustiedon lähteille sekä lisäämään vuoropuhelua tieteentekijöiden kansalaisten, median ja päättäjien välillä. Toimitetun sisällön ja analyysien avulla toivottavasti myös vältetään tutkimustietovarannon tarjoaman tiedon pintapuolinen tai jopa virheellinen hyödyntäminen. • Tutkimustietovaranto käsittelee kansallisia tiedepoliittisia tavoitteita ja indikaattoreita, mutta yliopistojen rankingit ja henkilöiden mittaaminen rajataan ulos ja muille toimijoille.

Löydöksiä aineistosta • Tilastot: Rahoittajat ja tutkimusorganisaatot hyödyntävät tilastoja työssään. Tilastoja tarvitaan päätöksenteon tueksi, kokonaiskuvan hahmottamiseksi sekä vertailujen tekemiseen. • Aineistot, digijournalismi: • Media hyödyntää juttujen teossa avoimia aineistoja. Tutkimustietovaranto voi helpottaa avointen aineistojen löytämistä ja tarjota palvelua maksullisten palvelujen rinnalla. • Media toivoo mahdollisuutta linkittää datasetteihin, datajournalismin yleistyessä aiheeseen syvemmälle perehtyneellä yleisöllä saattaa olla tähän kiinnostusta. • Visualisoinnit ja videomateriaali koetaan tärkeäksi ja arvokkaaksi osaksi tietolähdettä. Visualisointi nostaa tiedon saavutettavuuden tasoa, avaa tutkimuksen tuloksia ja tekemistä kansalaisille. Esimerkki onnistumisesta: EU-hanke, jossa tulokset jäivät elämään You. Tube –videon muodossa ja sitä ladataan yhä. • Rakentaessaan tiedeuutisia ja juttuja media hyödyntää seuraavia: • • • Yliopistojen tiedotteet Tutkimusjulkaisut ja näissä erityisesti tutkimuksen tulokset Oma kokemus Google Asiantuntijoiden yhteystiedot haastatteluja varten joko verkoston tai yliopistojen verkkosivuilta

Tiedepolitiikka kiinnostaa tutkimusorganisaatioita Tärkeetä on, miten valtio rahoittaa tutkimusta. Minkälaista tutkimusta. Missä määrin raha on korvamerkittyä. Kuinka paljon yliopistot saa päättää itse tutkimusbudjeteistaan. Kuinka paljon joku sanelee muualta, mitä tutkitaan. MEDIA • Tiedepolitiikkaa seuraa osa tutkimusorganisaatioiden ja osa tiedotusvälineiden edustajista. • Syyt seuraamiseen • liittyy suoraan työhön (xx & tiedepolitiikkauutiset) • osa seuraa omasta mielenkiinnosta • Kiinnostuksen kohteena valtionosuudet, budjetointi, missä määrin raha on korvamerkittyä, kuka on vastuussa mistäkin, rahoituksien painopisteet • Tiedepolitiikkaa seurataan seuraavista lähteistä: lehdistö, Professoriliitto, yliopistojen verkkosivut, tuttavien Facebook-jaot, Suomen Akatemia, Business Finland, EU/OECD –tason vertailut, Tekes, valtionhallinnon nettisivut, Tuhat-verkosto

Tiedeyhteisön avoimuus ja saavutettavuus • Kokemus tiedeyhteisön avoimuudesta ja saavutettavuudesta jakoi mielipiteitä jokaisessa käyttäjäryhmässä. Huomattavan saavutettava. Esim. Tyypille, joka on edellisenä päivänä voittanut Nobelin, saa puhelinhaastattelun. Mikä on musta hämmentävää. MEDIA Helppoa, kunhan vaan löydän nimen, kenelle voin soittaa tietyssä asiassa. TUTKIMUSORGANISAATIO • Saavutettava ja avoin • Tutkijat ovat oppineet kommunikoimaan • Ihmisten väliset kontakti on helppo luoda • Saavutettava, mutta piilossa • Ihmiset avuliaita ja asiantuntevia, mutta oikean ihmisen löytäminen hankalaa Pitäisi pystyä kansankielisesti viestimään, mitä tehdään niin, että ihmiset ymmärtää. Ei vain omalla kielellä vaan kansantajuisesti. TUTKIMUSORGANISAATIO • Ongelmaksi koettiin tiedon saatavuus • • Rivikansalaisen pääsy tietoon Julkaisut maksullisia tai saatavilla vain tietylle joukolle Osa tiedosta vain englanniksi mm. tutkimusryhmien sivut Kansankielinen viestintä, jotta ihmisten mahdollista ymmärtää, mitä tehdään Avoin tiede ja tutkimus on tavoitteena on hyvä. Mutta sen aiheuttama lisätyö aina tutkijoilta alkaen voi olla jopa suurempi kuin mahdollinen hyöty. TUTKIMUSORGANISAATIO

Kansallinen vertailu • Rahoitus • • Perusrahoituksen ja ulkopuolisen kilpaillun rahoituksen suhde Mistä yliopiston rahoitus koostuu • ”Panos – tuotos = kuinka paljon porukkaa, kuinka paljon rahaa ja kuinka paljon ne saa aikaiseksi” • Mitä tutkitaan ja missä • Kokonaiskuva hankkeista • • Kuinka paljon lähtenyt hakemuksia Kuinka moni hakemus mennyt läpi • Bibliometriikka, Julkaisumäärä • Tutkinnot • Opiskelijamäärät • Henkilöstömäärä, henkilötyövuodet • Kansainvälisten osuus, naisten osuus • Tavoitteena myös omaksua hyviä käytäntöjä • Vertailu suhteessa • • Suomalaisittain Suhteessa muihin tutkimusorganisaatioihin Saman tyyppisiin yksiköihin Esim. muihin luonnontieteisiin • Huomioitavaa • • Yliopistojen tai ihmisten vertailua ei saa tehdä kevyesti Kaikki yksiköt eivät ole vertailukelpoisia rakenteensa puolesta