Monimuotoinen perheterapia MDFT Jenni Hovila Mdftterapeutti koulukuraattori Jyvskyln

Monimuotoinen perheterapia MDFT Jenni Hovila Mdft-terapeutti, koulukuraattori Jyväskylän kaupunki

Matka mdft-terapeutiksi Psykiatrinen sairaanhoitaja, v. 1997, nuorisopsykiatrian osasto Sosiaalityöntekijä, v. 2003, lastensuojelu Koulukuraattori, v. 2005 -> perusopetus Mdft-terapeutti 08/2013 -> oppilashuolto Suomen Mielenterveysseura, Leena Ehrling, v. 2011 -> mdft Suomeen Mdft-akatemia Hollannissa

Monimuotoinen perheterapia Kehitetty 1980 -luvulla Yhdysvalloissa prof. Howard A. Liddle, Center for Treatment Research on Adolescent Drug Abuse Dept. of Psychiatry and Behavioral Sciences University of Miami School of Medicine Päihde- ja käytösongelmaisille nuorille ja heidän perheilleen Avohoitoon Perhekeskeinen yhdistelmähoitomalli, menetelmä

Mdft: n teoriataustaa Käyttäytymisterapiat Asiakaskeskeisyys Strukturaalinen ja systeeminen perheterapia Kehityspsykologia Ekologinen näkökulma Motivoiva haastattelu, muutosteoria Casemanagement

Lähtökohta Ongelmanuorilla ongelmien laaja-alaisuus on sääntö, ei poikkeus SIKSI -> Hoidon tulee toteutua nuoren todellisessa elämänpiirissä, samanaikaisesti kaikilla merkittävillä elämän osa-alueilla (koti, koulu, vapaa-aika) Perhe ja muut merkitykselliset kontaktit sosiaalisessa ympäristössä ovat ratkaisevassa roolissa hoidon toteutumisessa ja vaikuttavuudessa Leena Ehrling, 2009

Näkemys nuorten ja perheiden ongelmiin Perhetekijät vaikuttavat käytöshäiriöiden kehittymiseen Käytöshäiriöt vaikuttavat vastavuoroisesti perheen toimintaan Leena Ehrling Perheen kuormittuneisuus voi estää toipumista ja muutosta

Yhdistelmähoitomalli Integratiivinen Monimuotoinen Prosessi, tavoitteet Lyhytkestoinen (3 -9 kk) Perhe- ja verkostokeskeinen Asiakkaan arkeen jalkautuva Osallistava, voimauttava Muutoskumppanuuteen kiinnittyvä

Menetelmänä mdft- on: Puolistrukturoitu, joustava Kokonaisvaltainen Tiimin työskentelyyn pohjautuva Edellyttää tilaa työskennellä sekä terapeutin työkentässä että organisaation sisällä Haastaa työntekijän roolin ja ammatillisuuden, ”rajojen ylitykset” Uusi työtapa ”byrokraattisessa kulttuurissa”

Kenelle? Nuorille, 12 -19 v. Päihde-, mielenterveys- ja käytösongelmat Ei sovellut psykoottisten, akuutisti itsetuhoisten, syömishäiriöstä kärsivien tai autismin kirjon nuorten hoitomuodoksi Hoito toteutuu vuorovaikutuksessa; dialogit, enactment

Kenelle? Nuorella useita huolia samaan aikaan Nuori ”työllistää” käyttäytymisellään monia aikuisia elämänsä eri alueilla Nuorella/perheellä useita asiakkuuksia samaan aikaan Monta toimijaa, punainen lanka? Vanhemmille, jotka haluavat apua ja ovat valmiita yhteistyöhön

Käytösoireisille nuorille Kannustavat kokemukset: Nuoren motivointi ja sitouttaminen Vanhemmille tukea Monimuotoisuus toimii Koulu ja vapaa-aika merkittävät areenat Viha, aggressiivisuus Ilmiöiden väliset yhteydet tietoisuuteen Hoito arkeen

Hoidon eri areenat Nuori Vanhemmat Perheen vuorovaikutus (sisarukset) Perheen verkostot

Prosessi Kolme vaihetta: 1) terapeuttisten allianssien luominen 2) tavoitteiden määrittely ja muutoksen käynnistäminen 3) muutosten vakiinnuttaminen ja hoitosuhteen päättäminen

Intensiivisyys Tapaamiset viikoittain Tapaamisten eri kokoonpanot Säännöllinen puhelinyhteys Kotikäynnit Suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus Dialogisuus Enactment

Terapeutin rooli ja tehtävät Itsenäinen terapeutti Tiimi, avainterapeutin rooli Hoidon koordinointi Prosessin hallinta Casemanagement Verkostotyö ”Therapeutic leadership”

Yksi työntekijä tekee enemmän, mutta systemaattisesti ja lyhyemmän aikaa • Kokonaiskuva ja ydinongelma NUORI PERHE Casemanager + hoito VANHEMMAT • Hoidon suunnittelu, hallinnointi ja jatkuva arviointi konkreettinen muutosstrategia VERKOSTOT • Allianssi - nuoren ja perheen muutoshalukkuus, sitoutuminen 25. 10. 2020 Leena Ehrling 16 | © Mielenterveysseura

Menetelmän lisäarvo Hoidon piiriin pääseminen mahdollista yhä useammalle (käytöshäiriöt) Motivaatio on herättelyn tulos Kustannustehokas Johdonmukainen Tarpeenmukainen Monimuotoisuus rakentaa siltoja!

Mikä mdft: ssä auttaa? Perhekeskeisyys Vanhempien rooli merkittävä Yhteistyön intensiivisyys Tapaamiset suunniteltuja ja tavoitteellisia Casemanagement Muutosusko, muutoskumppanuus Terapeutin aktiivinen rooli (ammatillisuus)

Mdft Suomessa ja Jyväskylässä Tiimit Tampereella, Kuopiossa ja Jyväskylässä Toinen koulutus käynnissä 3 työntekijän ja organisaation tiimi Avainterapeutti Jyväskylän kaupungin oppilashuolto, Keski. Suomen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian pkl, Jämsän kaupungin nuorisopsykiatrian pkl Asiakkaat terapeuteille eri reittejä, erilaisia asiakkaita

Mdft oppilashuollossa Asiakkaat ovat yläkoulujen nuoria Ohjaukset koulukuraattoreilta ja – psykologeilta (ei lähetettä) Nuorilla käytöspulmaa, päihteiden käyttöä, masennusta, traumaattisia kokemuksia, ahdistusta, sosiaalisia pelkoja, koulukiusaamista Nuoret eivät yleensä itse halua apua

Nuoret ja perheet Nuorilla ja perheillä useita asiakkuuskokemuksia ennestään Monta ”luukkua”, monta ”lankaa”, ei yhtään kokonaisvastuuta Vanhempien omat tarinat Perheiden haavoittuneet dynamiikat Nuoria ja perheitä, jotka eivät ole toimistojen asiakkaita Ongelmat ylisukupolvisia Katkennut punainen lanka!

Mitä sitten, kun asiakas löytyy? Muodostetaan vahvat allianssit Kerätään tietoa laaja-alaisesti ja muodostetaan kokonaiskuva (paljon jo tehty) Luodaan työskentelylle tavoitteet (muutos) Pyritään käynnistämään muutosprosessi jo toisella tapaamisella Huomioidaan verkostot Huomioidaan nuoren, vanhempien ja perheen tuen tarpeet (casemanagement)

Yhteistyö verkostoissa Nuoren koulu; opettajat, oppilashuolto Nuorisopsykiatrian poliklinikka; hoitava lääkäri, jatkohoito Kukkulan koulu (sairaala koulu) Perheneuvola Lastensuojelun avohuolto Mobilen väkivaltatyö Aikuisten sosiaalityö; toimeentulotuki Perusterveydenhuolto

Erityispiirteitä Intensiivisyys Kriisi on mahdollisuus Monimuotoisuus Terapeutin tehtävä on pysyä ”kartalla” nopeasti muuttuvista tilanteista huolimatta Terapeutin rooli, ammatillisuus ”celebrate the succes”, ”make it big” ”do what ever it takes”

Mdft-työskentelyn päättyminen Nuoren ongelmallinen käyttäytyminen vähenee tai loppuu kokonaan Tavoitteena on, että nuori ja perhe selviytyvät vastoinkäymisistä huolimatta, ei se, että ongelmia ei enää olisi Tavoitteena on pysyä aikarajoissa ja työskennellä tehokkaasti ”Terapeutti pyrkii tekemään itsensä tarpeettomaksi” Jatkohoito

Valmiin mallin voima? 25. 10. 2020 Leena Ehrling 26 | © Mielenterveysseura

Kiitos! Lisätietoja: Leena Ehrling, Suomen Mielenterveysseura http: //www. mielenterveysseura. fi/kehittaminen /lapset_nuoret_ja_perheet/palaset_kohdalleen _-hanke www. mdft. org Jenni Hovila: jenni. m. hovila@jkl. fi