HYVINNVOINTIVALTION MURTUMINEN Jouko Kajanoja 21 4 2013 Sosiaalifoorumi

HYVINNVOINTIVALTION MURTUMINEN? Jouko Kajanoja 21. 4. 2013 Sosiaalifoorumi Arbis

Hyvinvointipanostus eli sosiaalipolitiikka • julkiset sosiaaliset tulonsiirrot, % bkt: sta • julkiset sosiaalipalvelut, % bkt: sta • lakisääteisten eläkkeiden sekä sairaus- ja työttömyyspäivärahojen korvaavuusaste ja kattavuus, indeksi • Julkinen aktivoiva työllisyyspolitiikka, % bkt: sta

Eriarvoisuus • tulojen eriarvoisuus, gini-kerroin • huono-osaisuusindeksi (köyhien, lyhytikäisten, pitkäaikaistyöttömien, ”lukutaidottomien” osuus • sukupuolten eriarvoisuuden indeksi (elinikä, koulutus, tulot) • koettu valinnanvapauden rajoittuneisuus elämässä ja työssä

Sosiaalinen pääoma • luottamus ihmisiin yleensä • luottamus instituutioihin (parlamentti, virkakoneisto, oikeuslaitos, poliisi) • passiivinen osallistuminen (järjestöjen jäsenyys) ja • aktiivinen osallistuminen (toiminen järjestöissä)

Hyvinvointi • ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohti • eliniän odote • koulutustaso (osallistumisaste toisen ja ylemmän toisen asteen koulutukseen) • ihmisten tyytyväisyys elämäänsä

Hyvän kehän askel Kerroin Panostus → Eriarvoisuus --- Eriarvoisuus → Sosiaalinen pääoma Hyvinvointi Panostus → - → +++ ++

Hyvän kehän askel Panostus → Eriarvoisuus → 1. jakso 2. jakso --- 0 - --- ++ +++ 0 - Sosiaalinen pääoma → Hyvinvointi Panostus →

Johtopäätöksiä / hypoteeseja 1. Hyvinvoinnin kasvu ei näytä enää tuottavan lisääntyvää panostusta sosiaalipolitiikkaan 2. Vahvempi sosiaalipolitiikka ei enää näytä tuottavan eriarvoisuuden vähenemistä Σ Sosiaalipolitiikka ei näytä enää tuottavan kestävää kehitystä

Miksi laajempi sosiaalipolitiikka ei enää tuota tasa-arvoa? 1. Suomessa verotuksen muutos on ollut tärkeämpi eriarvoisuuden lisääjä kuin ansiotulojen haitarin leviäminen ja perusturvan heikkeneminen 2. Eläkejärjestelmän kypsyminen? 3. Työttömyyden kasvu? 4. Viive?

TULONSIIRTOJEN JA VEROJEN TULOEROJA TASAAVA VAIKUTUS STM: Sosiaaliturvan suunta 1966 1981 1990 2003 14 % 29% 34 % Verojen vaikutus 8% 19 % 20 % 15 % Vaikutus yhteensä 21 % 43 % 48 % 44 % Tulonsiirtojen vaikutus

SOSIAALIMENOT/BKT VUOSINA 1960 -2004 JA PROJEKTIO VUOTEEN 2050, % BKT: STÄ

Aikakauden murros • 200 vuotta olemme olleet sidoksissa modernismiin, jossa aineellinen hyvinvointi, talouskasvu ja luonnon valjastaminen on ollut edistyksen keskiössä. • 50 vuotta olemme olleet sidoksissa hyvinvointivaltion rakentamiseen ja sen rapautumisen vastustamiseen, vaikka se on ollut osa talouskasvun politiikkaa ja valjastettu talouskasvua edistävään kannustamiseen. • Sen ydin ollut kurjuuden poistaminen ja mahdollisuuksien synnyttäminen – tasa-arvo ja hyvinvointi olivat seurauksia eivät ”draiveri”

Skenaario 1. nykymeno jatkuu § Tuloerot kasvavat, haitari leviää: menestyjät, pärjääjät, sinnittelijät, putoajat § Palvelut eriytyvät: päiväkodit, koulut, terveys … yhteiskunta segregoituu, moniongelmaiset syrjäytyvät, huono-osaisuus periytyy § Tuloksena on eriarvoistuva yhteiskunta ja paluu köyhyyspolitiikkaan

Skenaario 2. Sosiaaliseen investoiva valtio § EU: Sosiaalipolitiikka tuottavana tekijänä § Anthony Giddens: käsitteellä ”sosiaaliseen investoiva valtio” voitaisiin korvata käsite ”hyvinvointivaltio” § Esping-Andersen: ”Lapsikeskeisen sosiaalisen investoinnin strategia” § Ruth Lister: ”Lapsissa korkeimmat tuotto-odotukset” § Tuloksena 80/20 tai 90 / 10 yhteiskunta § Aika vähän merkkejä tästä skenaariosta

Skenaario 3. Hyvinvointivaltion rakentaminen jatkuu Tuloerot supistuvat § § Elämän kannalta olennaisia sosiaalisia ja koulutuksellisia palveluja parannetaan § Sosiaaliset oikeudet lisääntyvät ja ne tulevat kehittämisen ohjenuoraksi § Näkökulmana ei ole (pelkästään) niiden sijoitusluonne vaan sosiaaliset oikeudet ovat arvoja sinänsä § Vielä vähemmän merkkejä tästä skenaariosta (kuitenkin esim. vammaispolitiikassa, jonka voi kuitenkin tulkita kurjuuden poistamiseksi)

Skenaario 4. Ekologia- ja globaaliehtoihin sopeutuva kohtuuvaltio • Unohtakaa nykyinen hyvinvointivaltio • Unohtakaa kyykyttävä sosiaalipolitiikka • Se on ollut osa (kapitalistista) talouskasvua, joka vie tuhoon • Haluamme pois tuosta oravanpyörästä • Ehkä ei enää uskota talouskasvuun kytkeytyvään hyvinvointivaltioon? • Ehkä puuttuu oikeaksi koettu vaihtoehto? • Mitä sellainen voisi olla?

Voiko hyvinvointivaltio olla kohtuuvaltio? • Mitä merkitsee ekologinen kestävyys ja uusi talouskasvusta poikkeava hyvinvointikäsitys yhteiskunnan perustana? 200 vuotta on rakennettu talouskasvun varaan. Muutos on järisyttävä. • Pitäisikö rakentaa kohtuuvaltiota, jossa tyydytään aineellisesti vähempään? 1. Miten edetä niin, että toteutuvat sekä kohtuus eli aineellisesti vähempi että ihmisoikeudet? 2. Mikä on valtion, kansalaisten ja kansalaisten muodostamien yhteisöjen uudenlainen suhde eli pitäisikö sittenkin hyvinvointivaltion sijasta puhua hyvinvointiyhteiskunnasta?

Lisää kysymyksiä • Mitä sanoo vanhus tai päiväkotilapsi, jos hupenevat verotulot merkitsevät hoidon heikkenemistä? Vapaaehtoisen työn eli hyväntekeväisyyden varaan? Jäljet pelottavat! • Vai olisiko luotavissa sellainen yhteiskunnallisen tuotannon järjestelmä, jossa tarpeettoman kulutuksen (city-maasturit, mainonta …) sijaan hoidetaan yhteisesti sopien tarpeellisia asioita (ja joka ei perustu luonnon eikä kehitysmaiden riistoon)?

Uusi Forssan ohjelma? • Tarvitaan uusi Forssan ohjelma (1903, taatusti useimpien aikalaisten mielestä utopistinen). Olisiko uuden ohjelman keskeisin sisältö: 1. Haitakkeiden kulutuksen rajoittaminen 2. Perustulo ja ”sosiaalinen palkka” (koulutus yms. ) (autonomia, demokratia)(paluu sosialismin juurille) 3. Osallistuminen, uusi käsitys työstä Sosiaalipolitiikasta tulee monimuotoista mahdollistamisen ja välittämisen politiikkaa? Hyvinvointivaltio tuskin enää kuvaava ilmaisu?

Miksi uusi tulevaisuudenkuva on tarpeen? 1. Ekologiset rajat ylitetään 2. Hyvinvointikäsitys muuttuu 3. Hyvinvointivaltio kriisiytyy

(1) Ekologiset rajat ylitetään • Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri tuottava maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn • Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn 25 prosentilla • Tarvittaisiin noin 4 maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet, jos kaikkien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten • Lisäksi ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden väheneminen

(2) Talouskasvu ei enää tuota hyvinvointia q Kehitysmaissa talouskasvun ja tyytyväisyyden korrelaatio on korkea. q OECD-maissa talouskasvu ei enää juurikaan lisää tyytyväisyyttä. Ø Perustarpeiden tyydyttymisen jälkeen tulojen (markkinahyödyketuotannon) kasvu ei paljoa lisää hyvinvointia Ø ”Taloudellisen hyvinvoinnin kehittäminen vielä nykyistä korkeammalle tasolle lisää pahoinvointia”: yli puolet on täysin tai jokseenkin samaa mieltä (Evan kysely)

Yhteenveto arvostustutkimuksista q. Inglehartin tutkimukset (World Value Survey): olemme edenneet taloudellisuuden ja turvallisuuden korostamisesta ”postmoderneihin” arvoihin: ihmissuhteet, välittäminen, merkityksellinen elämä …

Muutos hyvinvointikäsityksessä Tarvitaan uusi visio • Kun 20 (v. 1964) vuotta sitten 85% kanadalaisista vanhemmista uskoi, että heidän lapsillaan tulee olemaan parempi elämä tulevaisuudessa kuin mitä heillä itsellään ollut (v. 1984), niin tänään luvut ovat päinvastoin. Heistä 85 % olettaa lapsilleen tulevan huonompaa kuin heillä itsellään oli. (YKtiedote 1/1984 s. 24) • Tarvitaan visio hyvästä elämästä

(3) Entä hyvinvointivaltio? • 1960 – 1990 kaikissa OECD-maissa sosiaali-menojen bkt-osuus kasvoi vähintään 30 % • Riskejä ja kurjuutta poistettiin vauhdilla ja mahdollisuuksia lisättiin (Juutas Käkriäinen, koulutus) • Se näkyi (seurauksena!) myös tuloerojen vähenemisenä ja hyvinvoinnin kasvuna • ”Kapitalismin kultaiset vuosikymmenet” • Muutos talouspoliittisen eliitissä alkoi 1974 energiakriisistä • Elvytys ja patruunan päiväuni • Seuraukset alkoivat näkyä 1980 -luvulla

Sosiaalipolitiikka ja talouskasvu • Liian hyvät kansaneläkkeet vähentävät kannustusta työelämässä, kuten ainakin kaikki sellainen sosiaaliturva, joka ei ole sidottu ansiotasoon • Sosiaalipolitiikka on ollut osa (kapitalistista) kasvua • Alkuvaiheessa kurjuuden poistaminen (perusturva) ja mahdollisuuksien synnyttäminen (koulutus) johtivat verotuksen myötä eriarvoisuuden vähenemiseen • Hyvinvointivaltio kypsyi – kurjuutta ei enää ole ja kaikilla on melko hyvät mahdollisuudet kouluttautua • Nyt voidaan painottaa taloudellista kannustavuutta ja eriarvoisuus kasvaa

Tulojen reaalikasvu tulokymmenyksittäin (Pirttilä & Tuomala 2010) 2/23/2021 34