Helsingin yliopistoAvoin yliopistoKasvatustieteen perusopinnot varhaiskasvatus 25 op Lapsuuden

Helsingin yliopisto/Avoin yliopisto/Kasvatustieteen perusopinnot (varhaiskasvatus) 25 op Lapsuuden muuttuminen Eeva-Leena Onnismaa, KL, LTO SL 2009 III luento 20. 11. 2009 5 op

III Lapsi ja lapsuus kulttuurissa 1. Johdatus monikulttuurisuuden teemoihin 2. Johdatus leikin ja leikkikulttuurin tutkimukseen ja havainnointiin

1. Johdatus monikulttuurisuuden teemoihin v Pohdi: Mitä tarkoittaa monikulttuurisuus? Mitä se merkitsee sinulle?

Monikulttuurisuus o Kuvailevana käsitteenä se tarkoittaa olemassa olevaa asiantilaa o Normatiivisena käsitteenä tarkoittaa toivottua tai tavoiteltavaa asiaintilaa.

Interkulttuurisuus o Voidaan käsittää monikulttuurisuus käsitettä laajemmaksi, sisältää niin vähemmistöjen kuin enemmistöjenkin kasvatuksen yhteiskunnassa. o Viittaa aktiiviseen ja positiiviseen kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen: eri kulttuurien edustajat ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet.

Suvaitsevaisuus "Meidän on yhdessä opittava elämään veljinä tai meidän on pakko yhdessä tuhoutua mielettöminä hulluina. " (Martin Luther King 1960 -l. )

… o Suvaitsevaisuus "ei ole myöntyväisyyttä, alentuvaisuutta eikä suopeutta. Suvaitsevaisuus on ennen kaikkea sitä, että tunnustetaan toisten yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. ” (Unescon 16. 11. 1995 hyväksytty Suvaitsevaisuuden periaatteiden julistus)

Muukalaisuus ja toiseus o Lévi-Straussin (1997) mukaan ihmiskunnan historiassa on turvauduttu vain kahteen strategiaan, kun on pitänyt tulla toimeen toiseuden kanssa:

… o Antropofaginen: Omaksi tekeminen, sulattaminen, toiseuden kieltäminen o Antropoeeminen: kontaktien pois sulkeminen: toisten kieltäminen (Kreik. emein = oksentaa phagein = syödä)

Miten erottaa ’meidät’ ’heistä’? Ensin on ristiriita, epätoivoinen yritys erottaa ’meidät’ ’heistä’. Sitten ’heissä’ havaitut tyypilliset piirteet mielletään sekä parantumattoman vierauden lähteeksi että todisteeksi siitä. Koska ihmiset ovat monitahoisia olentoja, joilla on monia erilaisia ominaisuuksia, ei ole vaikea löytää moisia piirteitä kun niitä todella etsitään. (Bauman 2002)

Turvalliseen yhteisöön sulkeutuminen edellyttää vieraiden sulkemista pois Nationalismi lukitsee ovat, irrottaa kolkuttimet, kytkee ovikellot irti ja julistaa, että vain niillä, jotka ovat jo sisällä, on oikeus olla siellä ja asettua sinne pysyvästi (Bauman 2002)

… Yhteisöllinen maailma on kokonainen – ulkopuolinen maailma on viidakko täynnä väijytyksiä ja salaliittoja, kuhisevia vihollisia, joiden tärkein ase on kaaoksen levittäminen. Yhteisöllisen maailman sisäinen eheys loistaa ja säihkyy heti tien toisella puolella alkavan hämärän ja sokkeloisen viidakon taustaa vasten. (Young 1999; Bauman 2002)

… Ehkä muukalaisissa pelkäämmekin outoutta, ’toista’, itsessämme? - …aina on oleva jokin alue, joka pysyy muukalaisena meissä (Kristeva 1992, 41).

Minä ja toinen Ø Käsitys itsestä ohjaa vahvasti miten kohdattava toinen nähdään Ø Epävarmuus ja minän suojaaminen aiheuttavat konflikteja Ø Rajallinen kulttuurikoodien ymmärtäminen ja kommunikaatiovaikeudet aiheuttavat noidankehiä, joissa ennakkoluulot ja stereotypiat vahvistuvat

Muukalainen on näkymätön ja kuulumaton ”Et merkitse muille mitään. Kukaan ei kuuntele sinua, sinulla ei ole koskaan puheenvuoroa, tai kun rohkenet tarttua keskusteluun, puheesi jää nopeasti yhteisön vuolaamman ja täydellisen luontevan sanailun alle. (---) Sinua kuunnellaan vain hajamielisesti, huvittuneesti, ja sinut unohdetaan vakaviin asioihin siirryttäessä. ” (Kristeva 1992, 29. )

Kulttuuri o Jatkuvasti muuttuvaa o Mielen opittu ohjelmointi, joka tuottaa automaatiota (Hofstede 1993) o Keinotekoinen järjestelmä, joka perustuu erotteluun – ellei käyttäydy sääntöjen mukaisesti syyllisyys, sanktiot… Ø Monikulttuurisuus

Kulttuuri Yleisesti hyväksyttyjä uskomuksia ja tunteita, jotka koskevat esimerkiksi lastenkasvatusta, perhettä, ja eettisiä arvoja ja asenteita. (Liebkind 1996 ja 2000, 13).

Akkulturaatio Eri kulttuureita edustavien ryhmien jatkuvista ja välittömistä kontakteista johtuvia ilmiöitä sekä tästä seuraavia toisen tai molempien ryhmien kulttuurissa tapahtuvia muutoksia. (Redfield ym 1936 kts. Liebkind 2000, 13). Prosessi, jossa otettava huomioon sekä sitä edeltäviä, välittäviä ja muokkaavia että siitä seuraavia tekijöitä. Tila – aste tai määrä tiettynä ajankohtana (Ward 1996, kts. Liebkind 2000) Tila tai prosessi (Berry 1997)

Kaksi akkulturaatioteorian tyyppiä 1. Yksiulotteinen prosessi, joka päättyy vähemmistön sulautumiseen - lähellä assimilaatiota 2. Kulttuurinen pluralismi, ”monikulttuurisuus”. - kaksiulotteinen malli. - muutosta sekä vähemmistössä että valtakulttuurissa (Liebkind 2000, 14)

Onnistunut akkulturaatio o o Hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys Yleinen tyytyväisyys Hyvä itsetunto Hyvät työsuoritukset Hyvä koulumenestys (Liebkind 2002, 17)

Kaksisuuntainen akkulturaatio Vahva sitoutuminen omaan (vähemmistö)kulttuuriin ei merkitse välttämättä heikkoa sitoutumista valtakulttuuriin (Phinney 1990, kts Liebkind 2000, 19)

2 peruskysymystä: 1. Ovatko oma etninen/kulttuuriidentiteettini ja -tapani arvokkaita ja pitäisikö ne säilyttää? 2. Pitäisikö minun hakeutua myönteiseen vuorovaikutukseen valtaväestön kanssa ja osallistua yhteiskuntaelämään? (Berry 1997; Nguyen ym. 1990, kts. Liebkind 2000 20)

4 vastausta – 4 strategiaa: 1990, kts Liebkind 2000, 20) 1. Kyllä molempiin: integraatiostrategia (Berry

… 2. Ei ensimmäiseen, kyllä toiseen: assimilaatiostrategia (sulautuminen, oman taustan häivyttäminen tai kieltäminen)

… 3. Kyllä ensimmäiseen, ei toiseen: separaatiostrategia (eristäytyminen omaan etniseen tms. yhteisöön)

… 4. Ei molempiin: marginalisaatio (syrjäytyminen sekä valtakulttuurista/yhteiskunnasta että omasta etnisestä tms. ryhmästä)

Uskomukset Ø Epämääräisiä käsityksiä, joista olemme riittävän varmoja toimiaksemme niiden varassa Ø Käyttökelpoisia: helpottavat tehtävän rajaamista ja toimintamallien valintaa Ø Esim. opettaja saattaa pitäytyä uskomuksiin työssään kokemansa epävarmuuden tai kiireen vuoksi

Yksikulttuurinen viitekehys – kulttuuristen erilaisuuksien kieltäminen Toisia kulttuureja ei tiedosteta varteenotettaviksi o Syrjintä melko vähäistä o Puolustusvaiheessa etsitään samaa. Kun sitä ei löydy monikulttuuriset henkilöt ja tilanteet koetaan uhkaksi omalle arvomaailmalle o Minimointivaiheessa löydetään triviaaleja samankaltaisuuksia o Nykyään tiedetään miten monikulttuurisuudesta pitää puhua, jolloin suvaitsevaisuutta ilmaisevat puolitotuudet ja latteudet (“monikulttuurisuus on rikkautta”) kätkevät hämmennystä o Kulttuurien romantisointi

Miten hankkia interkulttuurista pätevyyttä? Koulutuksessa (esim. monikultt. opettajankoulutus) saadut valmiudet, Oman identiteetin kehitysprosessin ymmärtämisen avulla Rehellinen ajatustenvaihto erilaisen kulttuurisen taustan omaavien ihmisten kanssa Työssä: oman työn reflektointi, pohdinta työtovereiden kanssa, osallistuminen (täydennys)koulutuksiin.

Interkulttuurinen pätevyys esim. opettajan työssä Interkulttuurinen ammatillisuus: o laajentunut itseymmärrys o kriittinen suhtautuminen omaan työhön o empatia o erilaisten todellisuuksien ja elämänmuotojen ymmärtäminen o epävarmuuden sietäminen

Interkulttuurinen ja moraalinen pätevyys ilmenevät: § haluna toimia haasteellisten moraalikysymysten parissa, § monimutkaisten todellisuuksien hallintana, § Monitulkintaisuutena sekä § kykynä hahmottaa asioita monen viitekehyksen avulla.

Monikulttuurinen päiväkoti (Talib 2008) pyrkii Ø luomaan turvallisen, kaikkien identiteetin kasvua tukevan, ympäristön, Ø tukemaan monikulttuurisen taustan omaavien lasten uuden kielen omaksumista, mutta myös kaksikielisyyttä sekä Ø kehittämään kaikkien interkulttuurista osaamista ja kannustavia vuorovaikutussuhteita

Monikulttuurinen toimintaympäristö Ø On herkkä eri kulttuurien ja elämämuotojen aiheuttamille arvoristiriidoille ja väärinkäsityksille Ø Edellyttää työntekijöiltä moraalisesti ja interkulttuurisesti oikeutettuja valintoja Toimintaa ohjaavat hyvin varhain omaksutut teoriat ja uskomukset, joita tarkennetaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin (Clark & Peterson 1986. )

Kulttuuri ja kasvatus Karkea jako kahteen tyyppiin auttaa hahmottamisessa, mutta ei ole kaiken kattava selitysmalli. 1. Yksilökeskeinen kulttuuri 2. Yhteisökeskeinen kulttuuri (Talib 2003)

Yksilökulttuuri Yksilöllisyyden korostaminen kasvatuksessa: - hyväksyvän ja itsenäistävän kasvatustavan suosiminen - lasten kohtelu tasavertaisina - rohkaiseminen kokeiluihin ja eri mieltä olemiseen Tavoite: itseään tiedostava, itseriittoinen, omaa elämäänsä toteuttava yksilö (Talib 2003)

Yhteisöllinen kulttuuri Kasvatuksessa korostetaan olemista sidoksissa toisiin: hyväksyvät, mutta myös riippuvuutta luovat kasvatusmenetelmät Ei rohkaista kokeiluihin tai omiin päätöksiin tai vastuuseen Myös muut kuin vanhemmat voivat ojentaa lasta. Myös fyysinen rangaistus voi olla käytössä. Vahva ulkoinen kontrolli – heikko sisäinen kontrolli.

2. Johdatus leikin ja leikkikulttuurin tutkimukseen ja havainnointiin v Pohdi: 1. Mikä on leikkiä? 2. Mikä ei ole leikkiä?

Lapsuuden kulttuurisidonnaisuus – leikin kulttuurisidonnaisuus Kuten lapsuudella yleisemmin, myös leikillä on sekä universaalit että paikalliset erityispiirteensä.

Leikki on… (Caillous/Kalliala 1999 ja 2004 ) v Yleismaailmallista v v v Vapaaehtoista, Tuottamatonta Kuvitteellista Ennakoimatonta Säännönmukaista v Nautinnollista – flow v Erottuu muusta

Leikin kategoriat (Caillous/Kalliala 1999) Agon - Kilpailu, jossa kaikilla yhtäläiset keinotekoisesti luodut mahdollisuudet - Vaikuttimena voittaminen, pärjääminen

… Alea (Lat. arpa, noppapeli) - Agonin vastakohta/vaatii vastakkaista asennetta: taidoilla tai voimalla ei merkitystä – ”kohtalo” ratkaisee - Lapsille ei samaa merkitystä kuin esim. rahapeleillä aikuisille

… Mimicry (Kr. /engl. jäljittely, matkiminen) - Kuvitteluleikki vaatii tilapäistä suostumista illuusioon, fiktiiviseen maailmaan: ollaan uskovinaan ja käyttäydytään sen mukaisesti - Yhteys agoniin: esim. urheilukilpailun spektaakkelimaisuus

… Ilinx (Kreik. Veden pyörre--> ilingos: huimaus) - Tavoitteena järkyttää hetkeksi havaitsemisen ja aistimisen luotettavuus, saavuttaa nautinnollinen ”huimaus” - Fyysinen tai mentaalinen ”sekasorron kohtaus” - Vrt. Bergström: mustat ja valkeat leikit

Kategorioiden yhdistelmät o o Ilinx-alea: uhkapelin huimaus Agon-mimicry: urheilu spektaakkelina Agon-alea: taidon ja sattuman yhteys Mimicry-ilinx: mielikuvitus, improvisointi

Piilossa oleva leikki? Reeli Karimäki (2004) Aineisto: 1500 7– 12 -vuotiaiden helsinkiläis- ja tallinnalaislasten itse kirjoittamaa leikkikuvausta Leikki ei ole hävinnyt tai köyhtynyt – leikit ovat piilossa aikuisten katseilta, lapsen todellisuudessa, lapsen maailmassa. Kirjoitettuja kuvauksia, ei havainnointia.

”Leikin elämänkaari” (Karimäki 2004) Jako pitkä- ja lyhytkestoisiin leikkeihin Lyhytkestoisilla leikeillä usein selkeä elämänkaari. (Hippa, rosvo ja poliisi) Pitkäkestoiset leikit voivat kestää jopa vuosia. (”Orpokoti”, Robin Hood) Leikillä on myös ikä: uusi leikki, vanha, loppuun leikitty.

Äiti ja lapsi kotileikin perusyksikkönä (mt. ) Kotileikki = lapset ja nuket kokevat arkielämän tilanteita yhdessä. (Kalliala 1999, 109 -113. ) Sisaruksia, eläimiä, isovanhempia ja joskus myös isä. Kouluikäisten kotileikki laajenee usein käsittämään koko suvun. Huom, esikuvia esim. Kauniista ja rohkeista. Kouluikäisten poikien kotileikissä ”koko kaupunki. ” (Esimerkki Karimäen aineistosta. ) Ei aikuiselämän opettelua, vaan oman maailman luomista. Leikkiä leikin vuoksi, koska se on hauskaa!

Miksi leikki loppuu? (mt. ) Kyllästyminen, kaatuminen mahdottomuuteen, syntyäkseen uudestaan toisessa muodossa… Leikki muuttuu keskusteluksi. Huom. yhteinen illuusio. Leikin hauras maailma, ”viiva, jonka yli ei saa astua. ”

”Kiinnostaako leikki aikuisia oikeasti? ” (mt. ) Aikuisen näkökulma: Leikin määritteleminen ”hyödylliseksi”: ”harjoittelua oikeaan elämään”. ”Sua ei voi ihan totta oikeesti kiinnostaa leikit, vai voiko, eiku nyt mä tajuun, sulle maksetaan siitä. ” (11 v. poika, Karimäen aineisto)

Leikin tutkimus Leikkiessään lapset kertovat tarinoita itsestään itselleen. (Geertz; kts. Kalliala 1999, mutta leikki kertomuksena avautuu vain leikkijöille itselleen. Haastattelua pidetään yleensä vähemmän primaarina menetelmä kuin havainnointia. Toisaalta leikkijät eivät välttämättä hyväksy havainnoitsijaa leikkiä seuraamaan. (Vrt. 62. ), Karimäki)

Erilaisia (leikin) tutkijan strategioita (Kalliala 1999) Mandell: Go native. Aikuinen voi häivyttää erilaisuutensa kokoa lukuun ottamatta. Geertz: Vain vakoilija tai romantikko voi tavoitella ”yksi heistä”-asetelmaa. Strandell: johdonmukaisesti ulkopuolisen tarkkailijan rooli. ”Analyyttinen etäisyys. ” Corsaro: Lapset mukana tutkijan roolin määrittelyssä. ”Saatavilla oleminen. ”

… Lappalainen: ”kirjoitan kirjaa, millaista on esikoulussa…” Korhonen: LTO: n ja tutkijan roolien sekoittumisesta aiheutuvat pulmat. Kalliala: ”Omia leikkejään muisteleva aikuinen. ” Kiinnostus, lähellä olo.

Liian vanha leikkimään? ”Leikki-iän” ohittanutta leikkijää kummeksutaan lapset salaavat leikkinsä aikuisilta ja niiltä kavereilta, jotka eivät leiki. ”Et näytä meidän luokkalaisille, muuten mä kuolen”. (Karimäen aineisto. )

Dokumentoimalla arvostusta? (Karimäki 2004) Päiväkotileikkien havainnointi ja dokumentointi vanhempien arvostus leikkiä kohtaan kasvoi. Vanhempien keskustelut lasten kanssa leikeistä. Omien leikkien muistelu. Tarinoiden kertominen. v Mitä muita mahdollisia tapoja olisi jakaa leikin maailmaa?