Sanna Parrila 2011 MUUTTUVA VARHAISKASVATUS JA TYHYVINVOINNIN HAASTEET

Sanna Parrila 2011 MUUTTUVA VARHAISKASVATUS JA TYÖHYVINVOINNIN HAASTEET VARHAISKASVATUKSEN JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN VALTAKUNNALLINEN SEMINAARI 10. 6. 2011 KT, Kehitysjohtaja Sanna Parrila, Ediva Oy sanna. parrila@ediva. fi www. ediva. fi

Sanna Parrila 2011 TYÖELÄMÄN MUUTOKSEN YLEISKUVA ENNEN (ad n. 1980 -luvulle): Pitkät vakiintuneen toiminnan/kasvun vaiheet, lyhyet, ohimenevät muutosvaiheet NYT (n. 1990 -luvulta alk. ): Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkät, osin päällekkäiset muutosvaiheet (Lähde: Verve)

Sanna Parrila 2011 KAKSIJAKOINEN TYÖELÄMÄNKUVA Kiire on lisääntynyt ja työn vaatimukset ovat kasvaneet Henkisen hyvinvoinnin ongelmat ovat lisääntyneet Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt Työ on haasteellisempaa Työ tarjoaa oppimismahdollisuuksia Etenemis- ja kehittymismahdollisuuksia on enemmän Työ on vaihtelevaa (Lähde: Verve)

Sanna Parrila 2011 MITÄ VARHAISKASVATUKSESSA TAPAHTUU? - taustalla yleiset megatrendit - taloudellisen perustan kyseenalaistuminen - yksityinen palvelutuotanto kasvaa - hallinnonalamuutos, kuntaliitokset, seutukunnat, palvelualueet… - tietotekniikan ja sosiaalisen median käyttö yleistyy - työvoima ja asiakunta kansainvälistyy - pulaa osaavasta työvoimasta - asiakkaiden tarpeet, toiveet, asema ja käyttäytyminen muuttuvat - projekteja, projekteja… - muuta? MEGATRENDIT talouden muutokset uusi tietotekniikka ihmisten tarpeiden muutokset muutos jäsentyy joukoksi uusia, joskus eri suuntiin vieviä haasteita ja toteutettavia asioita… …onko kenelläkään kokonaiskäsitystä siitä, mistä mihin ollaan menossa ja miksi?

Sanna Parrila 2011 MUUTOSTEN MERKIT TYÖPAIKOILLA Näkyy: - työnteon arjessa: työmäärän lisääntyminen, kiire, tuotannon / palvelun häiriöt, epäselvyydet, ristiriidat, vastustus, turhautuminen, päällekkäiset työt - työntekijän päässä: muutoskaaos - puheissa: yksittäisten muutosten syitä ja keskinäistä yhteyttä vaikea nähdä => työhyvinvointi on koetuksella (Lähde: Verve)

Sanna Parrila 2011 MITÄ TULISI TEHDÄ? MITEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA VOI TUKEA?

Sanna Parrila 2011 TYÖHYVINVOINTIA KEHITETÄÄN TYÖTÄ KEHITTÄMÄLLÄ. KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTA ON MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN JA NÄKYVÄKSI TEKEMINEN. HENKILÖSTÖÄ TÄYTYY TUKEA SIIRTYMÄÄN SELVIYTYMISOPPIMISESTA KEHITTÄVÄÄN OPPIMISEEN.

Sanna Parrila 2011 MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN – PALVELUKONSEPTIN YTIMEN KIRKASTAMINEN 1. Kenelle (asiakkaalle), mihin asiakkaan tarpeeseen ja mitä tuotetta tai palvelua tuotetaan? 2. = PALVELUN YDINTARKOITUS 2. Miten tuote tai palvelu kyetään tuottamaan tehokkaasti ja kannattavasti? (sisällöllinen laatu, taloudellinen kannattavuus) (Lähde: Verve)

Sanna Parrila 2011 Toimintakonsepti toiminnan teorian käsittein 2. Miten tuote tai palvelu tuotetaan tehokkaasti ja kannattavasti ”tuote- ja palvelu-kokonaisuuden PRIMAARIRISTIRIITA käyttöarvolupaus asiakkaalle” TUOTTEEN TAI PALVELUN KÄYTTÖARVO ASIAKKAALLE - hyöty (Lähde: Verve) ”ansaintalogiikka eli miten voittoa tuotetaan” TUOTTEEN TAI PALVELUN VAIHTOARVO ASIAKKAALLE JA TUOTTAJALLE - kustannus, hinta Jokainen menestyvä / toimiva Ei toimintakonsepti on ratkaisu/idea, jolla tätä ristiriitaa voidaan ai, kä ! t väliaikaisesti hallita om ko – se u h jo kunnes asiakkaan tarpeet muuttuvat tai ttä n e a toiminnan taloudellinen perusta muuttuu va Jolloin ratkaisu eli toimintakonsepti täytyy uudistaa

Sanna Parrila 2011 TALOUDELLISUUS, TUOTTAVUUS - RYHMÄKOKOJEN KASVU - HLÖSTÖRESURSSIEN VÄHENTÄMINEN - TUKIPALVELUJEN ULKOISTAMINEN SUUNNITTELUTYÖ KONSEPTIN MUUTOS – TYÖAJAN UUSJAKO JA YHTEENSOVITUS VERKOSTOTYÖ LASTEN KANSSA RYHMÄMUOTOINE N PÄIVÄHOITO (mukaillen Heli Ahonen 2011) YKSILÖLÄHTÖINEN VARHAISKASVATU S

Sanna Parrila 2011 TALOUDELLISUUS, TUOTTAVUUS - RYHMÄKOKOJEN KASVU - HLÖSTÖRESURSSIEN VÄHENTÄMINEN - TUKIPALVELUJEN ULKOISTAMINEN sairauspoissaolot tietokonetyön ongelmat arjen improvisointi, selviytymisoppiminen vaativat vanhemmat erityislapset RYHMÄMUOTOINE N PÄIVÄHOITO (mukaillen Heli Ahonen 2011) YKSILÖLÄHTÖINEN VARHAISKASVATU S

Sanna Parrila 2011 TYYPILLISIÄ TULKINTOJA PÄIVÄHOITOTYÖN ONGELMISTA • ”LIIAN VÄHÄN RESURSSEJA!” • ”esimies ei tiedä mitään meidän arjesta…” • ”hankalia lapsia…” • ”vaikeita vanhempia…” • ”liian pienet tilat…” • ”ei ole riittävästi aikaa suunnitella…” HÄIRIÖIDEN YKSILÖLLISTÄMINEN, ULKOISTAMINEN, SYYLLISTEN ETSIMINEN JOSTAKIN MUUALTA. HARVOIN HUOMIO OMAN YKSIKÖN YHTEISEEN TOIMINTATAPAAN! HÄIRIÖT TULISI NÄHDÄ MUUTOSTARPEIDEN OSOITTAJINA!!

Häiriöiden käsittely työyhteisössä JÄRJESTELMÄTASO Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee TYÖ/ASIA EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN - häiriö - tiedonkulun katkos - erimielisyys HAVAHTUMINEN - tunnetila: kiihtymys, ärtymys ”Mistä tämä ongelma kertoo? ” ”Miksi tämä ei suju ja mitä pitäisi muuttaa? HÄIRIÖN ASETTAMINEN YHTEYKSIINSÄ JÄRJESTELMÄSSÄ, TILANTEEN/SYIDEN ERITTELY SYYTTÄMINEN YLEISTÄMINEN JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN YKSIPUOLINEN RATKAISU - yritys muuttaa toisia Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa HENKILÖRISTIRIITA, YKSILÖTASO ASENTEENMUODOSTUS, VUOROVAIKUTUKSEN VAIKEUTUMINEN ”KENEN SYY TÄMÄ ON…? !!!!” (LÄHDE: J. Virkkunen 1995, muokattu)

Sanna Parrila 2011 Toimintajärjestelmämalli toiminnan muutoksen jäsentäjänä (Engeström 1987) (TYÖ)VÄLINEET Käsitteellisiä malleja, toimintaohjeita ja työkaluja, joiden avulla - hankitaan tietoa kohteesta - tutkitaan ja arvioidaan kohteen tilaa - käsitellään tai muutetaan kohdetta tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi TEKIJÄ Yksilö tai ryhmä, jonka näkökulmasta asiaa tarkastellaan SÄÄNNÖT tärkeimmät toimintaa ohjaavat säännöt, ohjeet normit, kirjoittamattomat säännöt, budjetti Kehitysristiriita: toiminnan osatekijät eivät ole tasapainossa keskenään, esim. nykyisillä menetelmillä ei pystytä hallitsemaan työn kohdetta / saamaan halutunlaisia tuloksia KOHDE Ihmisten, esineiden tai ilmiöiden kokonaisuus, johon toiminnalla pyritään vaikuttamaan TULOS Muutoksia/ vaikutuksia, joita tavoitellaan tai saadaan aikaan toiminnan avulla Kehitysristiriita: työaika ei TYÖNJAKO YHTEISÖ riitä kaikista työtehtävistä Samaa kohdetta Kohteen käsittelyyn selviämiseen, tehdään vääriä liittyvien tehtävien jakoa asioita käsittelevät ihmiset/ tahot yhteisön jäsenten tai eri tahojen kesken

Sanna Parrila 2011 SUUNNITTELUTYÖ RYHMÄMUOTOINE N PÄIVÄHOITO VERKOSTOTYÖ LASTEN KANSSA MUUTOS EDELLYTTÄÄ VARHAISKASVATUSTOIMI YKSILÖLÄHTÖINEN N-NAN JA VARHAISKASVATU AMMATILLISUUDEN S UUDELLEEN JÄSENTÄMISTÄ YHTEISÖLLINEN JA YKSILÖLLINEN OPPIMISPROSESSI: - mitä on yksilölähtöinen varhaiskasvatus? - mistä vahasta on luovuttava jotta uusi mahdollistuu? (mukaillen Heli Ahonen 2011)

Sanna Parrila 2011 NYKYINEN KONSEPTIEN MURROS JA YHTEISKUNNAN KEHITYS VIRITTÄÄ MONENLAISTA OPPIMISTA: * PINTAOPPIMISTA: uuden haltuunoton tulvaa, yksittäisiä koulutuksia, erilaisia projekteja opittua ei ehditä sisäistää kun siirrytään jo uuteen * SELVIYTYMISOPPIMISTA: työn hallinnan ahdinkotilanteet, toiminnan häiriöt yksittäisiä tilannekohtaisia ratkaisuja, tulipalojen sammuttamista, epävirallisten keinojen ja käytäntöjen muodostumista hankalista tilanteista selviytymiseen JA TOIVON MUKAAN MYÖS… * KEHITTÄVÄÄ OPPIMISTA: henkilökohtainen ja yhteisöllinen pysähtyminen pohtimaan laajemmin arjen ahdinkotilanteiden syitä syvemmän ymmärryksen muodostaminen toiminnasta, meneillään olevasta muutoksesta ja toiminnan kehittämistarpeista (mukaillen Heli Ahonen 2011)

Sanna Parrila 2011 ESIMIESTYÖ: VASTUU OMASTA JA TOISTEN OPPIMISESTA MILLAISTA OPPIMISTA JOHDETAAN, MILLAISEEN OPPIMISEEN KANNUSTETAAN? - koulutusmahdollisuuksien tarjoamista ja jatkuvaan opiskeluun kannustamista? - improvisointikyvyn ja selviytymisoppimisen palkitsemista ja ”tulipalojen” sammuttelua? - kehittävän oppimisen mahdollistamista ja rohkaisua? MITEN JOHTO VOI TUKEA KEHITYSTÄ SELVIYTYMISOPPIMISESTA KEHITTÄVÄÄN OPPIMISEEN? ONKO VARHAISKASVATUKSEN ARJESSA TILAA MUULLE OPPIMISELLE KUIN SELVIYTYMISOPPIMISELLE?

KOHDEHYVINVOINTI MÄÄRITTÄÄ TYÖHYVINTIA Onnistuminen tärkeäksi muodostuneella työn osa-alueella (mieli) antaa voimia vaikka työtä olisi paljonkin (kohtuus!) kun taas epäonnistuminen uuvuttaa vaikka työmäärä olisi kohtuullinen. VÄLINEISTÖ Yhteinen työn kohde ja tarkoitus Tulos onnistuminen työntekijä Työn henkilökohtainen mieli (jokin osa yhteisestä työn kohteesta) YHTEISÖ Lähde: Mäkitalo 2005 hyvinvointi, voimia epäonnistuminen pahoinvointi, epäonnistuminen väsyminen tavallisesti ei välittömässä tietoisuudessa välittömästi tietoisuudessa (emootiot)

Muutosta johdetaan tukemalla työidentiteetin kehitystä eteenpäin, esim. kehityskeskusteluissa => missä työidentiteetin vaiheessa kukin työyhteisön jäsen on, miten tuetaan eteenpäin? 1. SELVIYTYMISOPPIMINEN 5. TÄYDENTÄVÄ OPPIMINEN Vakiintunut työidentiteetti, ”Tämä on minun hommani” Työidentiteetin hämärtyminen, ”Miten jaksan taas huomenna tätä? ” 2. ETSIVÄ OPPIMINEN Etäisyyden otto työidentiteettiin, ”Mikä mieli tässä on? Onko tämä lainkaan sitä työtä jota haluan tehdä? Onko jotain ratkaisua? ” 4. KEHITTÄVÄ OPPIMINEN Kehittämiseen suuntautunut, monipuolistuva työidentiteetti, ”Jatkuva oppiminen on parasta tässä työssä, yksikään päivä ei ole samanlainen…” 3. TYÖIDENTITEETIN KÄÄNNE (1) ”Jäänkö, vaihdanko? ” (2) Askel irti opitun työidentiteetin turvallisuudesta, ”Mitä olen mennyt tekemään…” (3) Hoippuva työidentiteetti, ”Kuka oikein olen…” (mukaillen Heli Ahonen 2011)

Sanna Parrila 2011 TIIVISTYS: TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TYÖN KEHITTÄMINEN 1. Omaa työtä koskeva oppimisprosessi: työyhteisö tutkimaan ja kehittämään omaa työtään (henkilöstö, esimies, johto). 2. Lähtökohdaksi arkityöstä koottu ”peili”: arjen realiteettien kohtaaminen, häiriöt toiminnassa kertovat kehitystarpeista ja kehittämisen paikoista. 3. Rakenteellinen näkökulma: toiminnan häiriöitä tulkitaan toimintakonseptin ongelmina – ei yksilöllisinä vikoina tai sattumina. 4. Muutoksen näkökulma: toiminnan häiriöitä tulkitaan toimintakonseptin kehityksen / muutoksen keskeneräisyytenä – mistä vanhasta tulisi luopua jotta uusi mahdollistuu? 5. Yksilöllinen näkökulma: meneillään oleva toimintakonseptin muutos ja yksilöiden ammatillinen kehitys saatetaan tietoiseen vuoropuheluun keskenään. (KOHDEHYVINVOINTI) 6. Edetään kehittävien kokeilujen avulla: yhteisen toiminnan kokeilut & henkilökohtaiset ammatilliset kehittymistehtävät limitetään pitkäjänteiseksi kehittämistyöksi. (Lähde: Verve)

KIITOS! AURINKOISTA JA RENTOUTTAVAA KESÄÄ KAIKILLE! Koulutus, konsultaatio, tutkimus, kehittäminen, arviointi… Sanna Parrila Kirsi Alila sanna. parrila@ediva. fi kirsi. alila@ediva. fi 040 - 504 3678 050 - 403 2827