Suomen kielen myhempi kehitys kirjoitustaidot ja kielenhallinta Anneli

Suomen kielen myöhempi kehitys: kirjoitustaidot ja kielenhallinta Anneli Pajunen 27. 8. 2015

Kirjoitustaidot � Tutkimuskysymykset a) Lähtökohta: onko totta, että kirjoitustaito on heikennyt (vrt. OPM raportit, opettajien palaute), � B) Miten alakoululaiset kirjoittavat > entä yläkoululaiset ja nuoret � b) Onko tyttöjen ja poikien taidoissa eroa, � c) Missä ikäluokka- ja sukupuolierot näkyvät, mistä johtuvat � A. Pajunen, Virittäjä 2012, M. Honko 2013 (Ta. Y, väitös), K. Sandberg ja H-R. Hodges (väitöstutkimus tekeillä), n. 30 pro gradu -tutkielmaa � � Vertailukohdat: 1960 -luku (Ruoppila, Savijärvi, Särkkä), 1980 -luku (Matilainen) ja 1990 -luku (Mäkihonko) Eroja koehenkilöissä ja analyysissa (esim. sanaluokka kehittyvässä kielessä ei ole yksiselitteinen, vrt. Matilainen ja Mäkihonko) � MUTTA: tekstin kokonaisrakenne (globaali koherenssi) aiemmin hallittu nuorempana �

Natiivin kielenhallinta (kompetenssi ja sen variaatio) � Tutkimuskysymys: � Mitä on natiivitieto kielestä, miten suurta on natiivitiedon variaatio � Selittävätkö suomen kielen hallinnan erot (kielellinen tieto, miten hyvin osaa äidinkieltään) kirjoittamistaitoeroja � Olemme mitanneet kielen hallintaa erityisesti sanastotestien avulla � kv. tutkimusten mukaan juuri sanaston määrä ja sanatiedon tarkkuus vaikuttavat luku- ja kirjoittamistaitoihin � Suomen kielen hallintaa ei ole aiemmin tutkittu: ei vertailututkimuksia

Aineisto � Kirjoitustehtävä Unelmieni päivä � Alakoululaiset, yläkoululaiset ja nuoret aikuiset, yhteensä n. 2000 kirjoitelmaa � Myös L 2 -oppijoita � Kielen hallinta kielitiedon avulla mitattuna> leksikaalis-morfologinen tieto ja leksikaalissemanttinen tieto � Sanaston käyttö eri-ikäisillä kirjoitelmissa � Kielellistä tietoa mittaavia testejä, yhteensä vajaa 700 koehenkilöä � Paperi+kynä -testit ja elektroniset testit

Tutkimusryhmä � Vanhemmat tutkijat ja konsultoivat tutkijat: AP (Ta. Y), Esa Itkonen (TY), Mari Honko (JY), Seppo Vainio (TY), Tuomo Häikiö (TY) � Väitöskirjatutkijat (Ta. Y): Kari Hiltula (morfologia), Hanna-Riikka Hodges (kirjoittaminen), Mikko Laasanen (variaatio), Kirsi Sandberg (kirjoittaminen), Maija Tervola (L 2 -hallinta), Emilia Tuuri (variaatio) � Pro gradu-tutkielmia n. 30 (Ta. Y)

Länsimainen ilmiö? � Sekä Saksassa, Yhdysvalloissa että muissa ns. länsimaissa on saatu tuloksia, jotka viittaavat muutoksiin lasten ja nuorten kielenkäyttötavoissa ja mahdollisesti kielen hallinnassa lukeminen vähenee ja muuttuu: laajojen kokonaisuuksien ymmärtäminen tuottaa ongelmia � kirjoittaminen vähäisempää ja tuotokset lyhyitä: koherenssi saavutetaan myöhemmin � erot eri ryhmien välillä kasvavat (sukupuoli, sosioekonominen tausta, älykkyys jne. vaikuttaa ehkä aikaisempaa enemmän) � toisen ja korkeamman asteen koulutukseen pääsy voi vaikeutua � poikien tasossa ongelmia � � 6 Suomi mukana kehityksessä mutta hieman jälkijunassa, näkynyt mm. Pisa-menestyksessä

Kirjoittamismuuttujat: Sujuvuus, kompleksisuus, tarkkuus � A) Sujuvuus: kyky tuottaa tekstiä (mitä enemmän, sen parempi etenkin alakoululaisilla) � Sujuvuutta mitataan tyypillisesti pintafrekvenssitiedoilla � sanamäärä, lekseemipituus, sanapituus, lausepituus � Honko, 2013 osoittaa, että pintafrekvenssitiedot korreloivat sanastonhallintatesteihin ja kertomusrakenteen tasoon � ELI: antavat helpolla tavalla (alustavaa) tietoa kielenkäytön kehityksestä � Huom. Pelkkä sanojen suoltaminen vanhemmilla kirjoittajilla kielteistä, koska ajatuksen kehittely ja globaali suunnittelu jää vähiin > enemmän tyttöjen kuin poikien ongelma � B) Kompleksisuus ja sen kehittyminen � � C) Tarkkuus: normitettu yleiskieli (kieliopit ja kirjoitettu kieli) � 7 kertomusrakenne, muototason rakenteet (sanarakenne, lausekerakenne, lauserakenne), merkityksen spesifisyys (sanaston hierarkkisuus) virheiden määrä (vrt. sana- ja lausehahmon hallinta), puhutun kielen vaikutus kirjoittamiseen etenkin nuorimmilla (lattea, nauhamainen rakenne), puhekielisyys ja muu variaatio

Kehityksellisten piirteiden koontia: mikä on aluillaan yläkoulun alussa � A) Tarina eli tosi tai kuviteltu tapahtumasarja vs. kertomus � Kertomus (= kielennös) etääntymässä tarinasta (= tapahtumasarja) � � � Tiivistymät (relevantti keskeiseksi) ja takautumat mahdollisia Kertomusrakenne hallinnassa tytöillä Koherentti kerronta kielellisesti enemmän hallinnassa Määräiset NP: t lisääntyvät > yhdestä osallistujasta ja yhdestä tapahtumasta enemmän kerrontaa Minä-kertoja (sisäiskertoja) = osallistuja = kirjoittaja itse > vähitellen mm. havainnointia ja näkökulman vaihtelua mukaan (ulkoinen kertoja) � Moniäänisyys ongelmana > miten erottaa kertojan ja henkilön puhetta (identifiointi, tempus ja modus? ) � � � B) Rakenteen kompleksistuminen: sanat, lauseet, lausekkeet. � kriteerinä monipuolisuus vs. ”ennustavat” piirteet � C) Sanasto monipuolistuu � Konkreetista abstraktimpaan � Yleisestä spesifiin (alakoulussa 1000 yleisintä sanaa kattaa 85 % tuotetusta Unelma-tekstistä) � Evaluoivat ainekset mukaan � D) Tietoisuus lukijasta lisääntyy � � � sosiaalistuminen ja theory of mind (kirjoitan jollekulle toiselle): kerronnan näkökulman valinta, orientaatiot ja mentaalimaailmoissa liikkuminen Nuorimmilla aineistossamme tavoitteena kertomusrakenne; vanhimmilla pyrkimys arvioivaan, kriittiseen, yleiseen � Osaksi 12 -vuotiaat ja nuoret aikuiset kirjoittavat samalla tasolla! 8 20. 10. 2021

Kielenhallinta: Lapsen myöhempi kielenkehitys (Koneen Säätiö 2013 -2016) � Tuottamisen tutkimusta Unelma-aineiston avulla � Testit ja tuloksia � 1) Pitkät sanat eli kyky prosessoida suomen kielen johdoksia � Vainio, Pajunen, Itkonen & Häikiö, arvioitavana; Pajunen, Vainio & Itkonen, tekeillä � 2) Määritelmätesti eli kyky määritellä sanan merkitys osuvasti ja tarkasti � Pajunen, Itkonen & Vainio, arvioitavana � 3) Sanan verrokkien oikea valinta eli kyky valita sanamerkityksen perusteella oikein lähimerkityksiset sanat � Pajunen, tekeillä) Itkonen & Vainio, Virittäjä 2015; Vainio & Pajunen,

1) Pitkät sanat eli kyky prosessoida johdoksia (=tunnistaa ja ymmärtää mielessään) Koehenkilöt: 6 -luokkalaiset, 9 -luokkalaiset, nuoret aikuiset. Joka ryhmästä 100 koehenkilöä

Johdokset � Käyttö � lisääntyy kehityksellisesti Liittyy suomen tapaisessa kielessä merkityksen spesifioitumiseen � Alakoululainen: hyvä, kiva ja hauska ylikäytössä � Yläkoululainen: mukaan hyvänmakuinen, ihmeellinen, innostunut, loistava jne. � Johtamisen hallintaa tutkittiin kokeellisesti (miten tunnistetaan oikeita johdoksia) elektronisella testillä ns. priming-koe, jossa ruudulla vilahtava oikea, väärä tai yhteyteen kuulumaton johdos-prime oletuksen mukaan nopeuttaa tai häiritsee johtamattoman sanan tunnistusta oikeaksi tai vääräksi suomen sanaksi � Kriteerinä: reaktioaika ja tehdyt virheet � � Tulokset: ikä, sanojen frekvenssit ja prime-sanan morfologinen tyyppi vaikuttavat 12 -vuotiailla vielä paljon opittavaa � Sukupuolen vaikutusta ei lainkaan nopeudessa, sen sijaan miespuolisilla hieman enemmän oikeiden sanojen tunnistusvirheitä �

Päätelmät � Kyky prosessoida johdoksia on hyvin keskeneräinen 12 -vuotiailla; aikuiset selvästi vielä 15 -vuotiaitakin parempia � 12 -vuotiailla on tulosten mukaan varmasti vaikeuksia lukea pitkäsanaista sanomalehtitekstiä ja varmaan monia koulukirjojakin � Ryhmien sisäinen variaatio suurta: heikoimmat suurissa vaikeuksissa � Nuoret aikuiset saavuttaneet kohtuullisen kyvyn prosessoida suomen johdoksia � Kaikki kuitenkin korkeakoulutettuja, koko ikäluokka paljastaisi variaatiota ja todennäköisesti myös ongelmia � Sananmuodostus (johdokset) EI kuulu kouluissa käsiteltäviin asioihin

Määritelmätesti testaa sanojen tarkan merkityksen tuntemusta Koehenkilöitä 121 suomen kielen pääsykokeeseen osallistunutta

Määritelmä: määrittele sanan x merkitys � Määritelmällä on tavoitemuoto ja tavoitesisältö � Tavoitemuoto: � x on Y, jossa on z Pöytä on huonekalu, jossa on jalat ja taso ja jota käytetään ruokailuun ja työskentelyyn � Tavoitesisältö: Y antaa tieto siitä sanastohierarkiasta, johon sana kuuluu (kyky luokitella) � Z tarkentaa sanatietoa luettelemalla sanan keskeisiä ominaisuuksia (EI LIIKAA EIKÄ LIIAN VÄHÄN ja relevantteja) � � Huom. Määritelmä pyrkii olemaan tosi, mutta voi olla hyvä tai huono; huono määritelmä ei anna relevanttia tietoa Hyvä: Ihminen = rationaalinen eläin � Huono: Ihminen = hyöhenetön kaksijalkainen �

Määritelmä hallintaan kehityksellisesti: sanamäärä kasvaa ja tarkkuus lisääntyy � Todella HYVIÄ MÄÄRITELMIÄ testissä melko vähän � Pöytä on useimmiten neljän jalan varassa oleva puusta, metallista, lasista tai muusta valmistettu taso, jonka päältä voidaan esim. tarjoilla ruokaa. // Juokseminen on jalkaisin tapahtuva kävelemistä nopeampi etenemistapa, jossa jalat eivät välillä kosketa maata lainkaan � ONGELMIA � 1) Ei määritelmää lainkaan (n. 10 %) � 2) vain NP: Pöytä on substantiivi; Pöytä on konkreettinen asia (15 %) � 3) Lauseluettelo ja/tai semanttisesti tyhjä määritelmä � (Silmästä) Monilla eliöillä on kaksi kappaletta tällaisia, ja niiden avulla meillä on mahdollista nähdä. Se on siis aistielin, joissakin ovissa on myös tällaisia ja niistä näkee oven toiselle puolen. � (Reunasta) sellainen, joka on merkki siitä, että jokin alue loppuu. Esimerkiksi puhutaan jalkakäytävän reunasta. Sen voi havaita siten, että jalkakäytävä loppuu ja autotielle astuttaessa täytyy varoa alas astumista. Sängyn laidalla istumisen lisäksi voidaan puhua sängyn reunalla istumista. Sana reuna voi luoda kuvan alas putoamisesta.

Päätelmiä � Monella testissä selvästi enemmän vaikeuksia kuin muissa sanatesteissä, jaarittelua analyysin sijaan � Parhaiten menestyivät ne, joilla yo-tutkinnossa matematiikan hyväksytty arvosana � Äidinkielen arvosana ei korreloinut kykyyn määritellä sanamerkityksiä � Muissa osatehtävissä samansuuntaisia tuloksia � Mitä äidinkielen yo-kirjoitus mittaa ja miten validisti? Jos mittaa luku- ja kirjoitustaitoa, pitäisi korreloida sanastotietoon.

Sanojen valinta merkityksen mukaan: Aleksi-testi Koehenkilöinä 240 nuorta aikuista (suomen kielen pääsykoe); elektronisessa versiossa kehityksellinen näkökulma (300 koeh. )

Esimerkkitestisana JONO (testisanoja 60, verrokkisanoja jokaisella 8) � Määritelmä ’jono on muodostelma, jossa kolmiulotteiset objektit sijaitsevat horisontaalisessa järjestyksessä peräkkäin’ � Valitse annetuista vaihtoehdoista testisanan 3 -5 läheisintä verrokkia � Sallitut verrokkisanat: � muodostelma � rivi � sarja � ryhmä � Ei-sallitut: � kolo � kasa (objekteja toistensa päällä) � pinkka (litteitä objektejä vertikaalisessa järjestyksessä) � pino (kolmiulotteisia tai litteitä objekteja vertikaalisessa järjestyksessä)

Tulokset � Sanamerkityksistä keskimäärin hyvä tieto (verrokit oikein valittu 70 -80 -prosenttisesti), mutta esim. luontosanoissa ja suhteita ilmaisevissa sanoissa ongelmia � Koehenkilöittäin variaatiota: koehenkilöistä 7 %: lla oli suuria vaikeuksia, � 93 % koehenkilöistä tiesi vähintään 60 % tai enemmän sallituista verrokeista oikein, 30 menestyi erittäin hyvin � � Huom. Kun natiiveilta kysytään kieltä koskevia tietoja/arvioita, vastauksissa on normaalia n. 15 % variaatio � yleinen ja ydin hallitaan mutta muutoksenalaiset ja harvinaiset heikommin � Testissä osaamista selittää eniten yleinen älykkyys (yotodistuksen pisteet; koehenkilöiden äidinkielen yo-tulokset paljon paremmat!)

(Alustavia)Päätelmiä � Kielellinen tieto kasvaa hitaasti koko kouluajan, korkeasti koulutetuilla aikuisilla tieto melko hyvää � � Kouluikäisten ryhmän sisäinen variaatio valtavaa � � Heikoissa selvästi kielihäiriöisiä lapsia, joilla kuitenkaan ei ole diagnoosia Keskiryhmä laaja ja osaaminen vaihtelee kielellisen tiedon lajin mukaan Parhaimmat ns. yleislahjakkaita Kirjoittaminen ja kielenhallinta � � � Vähemmän koulutettuja aikuisia ei ole liiemmin saatavilla tutkimukseen! Kielitiedoiltaan heikoimmilla ongelmia kirjoittamisessa, todennäköisesti luetun ymmärtämisessä (jota emme testanneet) Kielitiedon laajasta keskiryhmästä paljon pudokkaita heikoksi kirjoittajaksi: kielen hallinta EI selitä keskiryhmästä putoamista. Hallinnan erot eivät myöskään selitä tyttöjen ja poikien eroja (kuin pieneltä osin), poikien jyrkästi huononneet tulokset suomalainen ilmiö Mitä muita selittäviä tekijöitä voi olla: Opetus ja sen sisällöt, motivaatio ja sosiaalis-kulttuuriset tekijät? Poleemisia kysymyksiä: Vaikuttaako äidinkielen nykyopetus mitenkään pudokkaisiin? Opetetaanko kouluissa oikeastaan ollenkaan kirjoittamisen keinoja? Mitä järkeä on opettaa tekstilajin konventioita, jos sana- ja lausehahmotkaan eivät ole hallinnassa (eli noustaanko latvasta puuhun)?