Radioverkot optimointi Tero Valkonen Raimo Vertanen Tero Valkonen

Radioverkot optimointi Tero Valkonen Raimo Vertanen Tero Valkonen

Sisältö yleistä optimoinnista n optimoinnin välineet n radioverkon arviointi n Tero Valkonen 2

optimointi n optimointi ja monitorointi n n optimointi ja monitorointi linkitetty n n n radiojärjestelmän suunnittelun viimeiset vaiheet sisältävät osin samoja mittauksia seurannan (monitoroinnin) tuloksia käytetään koko radiosuunnitteluprosessin ajan hyödyksi optimointi on radioverkkosuunnittelun viimeinen vaihe Tero Valkonen 3

optimointi n optimoinnin päätarkoitus on varmistaa sekä parantaa itse radiosuunnitelmaa ottamalla huomioon verkon kehittyminen kuten: n n n tilaajien määrän kasvu radioliitynnän liikenne peiton vaatimukset (sisä- ja ulkopeitto) radiolähetyksen laatu kaiken kaikkinen verkon toimivuus Tero Valkonen 4

optimointi n optimointia vaaditaan koska n n n tilaajavaatimukset tukiaseman toiminnot saatavilla oleva taajuuskaista vaihtuvat jatkuvasti Tero Valkonen 5

optimointi n verkon hienosäätö sisältää viimeiset ongelmanratkaisutoiminnot kuten: n n n tukiaseman konfiguraation vaihto antennin kallistus tai/ja kääntö radioparametrien muuttaminen maston korkeuden muuttaminen antennin sijaintipaikan vaihtaminen tukiaseman siirtäminen Tero Valkonen 6

optimointi n vaadittavat toiminnot pitää selvittää askeleelta yrittäen aina välttää tukiasemien siirtäminen tai uusien tukiasemien rakentaminen n voivat silti olla ainut mahdollinen ratkaisu radioverkon laadun parantamiselle Tero Valkonen 7

optimointi välineet n n jotta voidaan suorittaa onnistunut optimointityö tarvitaan eräitä olennaisia työvälineitä voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: n n n tietokanta työvälineet radiosuunnittelun työvälineet mittaus työvälineet Tero Valkonen 8

optimointi välineet n n tietokantatyövälineitä vaaditaan käsittelemään tukiaseman konfiguraatioita olennaiset radiosuunnitteluparametrit (esimerkiksi) kattavuuden suunnitteluun eivät automaattisesti sijaitse samassa tietokannassa n voi aiheuttaa paljon työtä optimointivaiheessa mikäli nämä tukiaseman konfiguroinnit on hoidettu huolimattomasti Tero Valkonen 9

optimointi välineet n radiosuunnittelutyökaluja tarvitaan tukiaseman peiton ja toiminta-alueen laskennassa ja erityisesti peittosuunnitelman jälkikäsittelyssä ennustamaan häiriöt ja jakamaan taajuuksia tukiasemapaikoille n joissakin tapaukissa edistyneet radioverkon simulaattorit voivat olla myös käytännöllisiä jos ne toimivat kunnolla Tero Valkonen 10

optimointi välineet n n mittaustyövälineitä tarvitaan analysoimaan tuliaseman liikennettä, peittoa, puheen laatua ja kanavanvaihtoa naapuritukiasemille mittaukset ala ja ylävirran suuntaan n tavallisesti vaaditaan eri työkaluja ylä- ja alavirran mittauksiin verkon hallintajärjestelmä (NMS) kerää mittaus dataa ylävirran suuntaan mobiiliasema/PC yhdistelmä käytetään mittaamaan alavirran suuntaan Tero Valkonen 11

optimointi välineet n NMS mittaa tyypillisesti radioverkon kapasiteettia (kapasiteetti Erlankeina ja estyminen) sekä toiminnallisuutta (kanavanvaihdot, kanavanvaihdon epäonnistumiset ja puheluiden estyminen) n n tietyllä tukiasemalla tai tietyllä alueella mihin vuorokauden aikaan tahansa Tero Valkonen 12

optimointi välineet n peitto ja laatu voidaan mitata yhdessä alavirran suuntaan ja nämä mittaukset kertovat n n n kentän voimakkuuden BER: n ilman taajuushyppelyä FER: n taajuushyppelyn kanssa taajuuskanavan naapuri tukiaseman taajuuskanavan mittauksen sijainnin Tero Valkonen 13

optimointi välineet n n edellä mainittuja mittauksia käytetään hyödyksi radioverkon arviointi vaiheessa ne ovat myös olennaisia palvelun laatua (Qo. S) tarkasteltaessa n n peitto kapasiteetti häiriöt toimivuus Tero Valkonen 14

radioverkon arviointi n n n radioverkon arvioinnissa mittaukset (peitto, ym. ) voidaan tehdä samanaikaisesti ensin valitaan optimointialue joka sisältää ryhmän tukiasemia (10 -20 kpl) seuraavaksi mitataan tukiaseman toiminta-alue yhdessä BER: n tai FER: n, puhelun ja kanavanvaihdon onnistumisen kanssa n kertovat radioyhteyden estymisestä ja kanavanvaihdon onnistumisesta Tero Valkonen 15

radioverkon arviointi n n kaikki mittaukset tehdään alavirran suunnassa MS/PC yhdistelmällä jolloin radioverkon suorituskyky voidaan määritellä tarkoissa MS: n sijaintipaikoissa samaan aikaan NMS tilastolliset mittaukset keräävät tietoa ylävirran suunnan arvoista Tero Valkonen 16

radioverkon arviointi n n vasta tämän ylä- ja alavirran tietojen keräämisen jälkeen voi varsinainen tulosten analysointityö alkaa sen pohjalta päätetään mikä/mitkä suunnittelualueet (peitto, kapasiteetti vai häiriöt) vaativat optimointia Tero Valkonen 17

radioverkon arviointi peiton arviointi n n tukiaseman peittoalue tarkistetaan ja mittaustuloksia verrataan radiosuunnittelun ennustuksiin tämän vertailun pitäisi osoittaa mikäli esiintyy suuria eroja suunnitellun ja operatiivisen radioverkon peittoalueissa n mikäli suuria eroja esiintyy on aloitettava optimointityö Tero Valkonen 18

radioverkon arviointi kapasiteetin arviointi n n kapasiteetin arviointi tai analysointi alkaa usein avainsuoritusindikaattoreista tulokset MSN: stä joka kertoo kokonaisliikenteestä tunneittain tukiasema tai aluekohtaisesti n n estyneet puhelut katkenneet puhelut Tero Valkonen 19

radioverkon arviointi kapasiteetin arviointi n näitä alueen arvoja voidaan käyttää BSS: n käyttötehokkuuden analysointiin tukiasemakohtaiset arvot kertovat yksityiskohtaisesti radioverkon toiminnasta liikenne esto ja katkenneiden puheluiden tulokset tulee linkittää tukiaseman toiminta ja peittoalueen tietoihin Tero Valkonen 20

radioverkon arviointi kapasiteetin arviointi n vasta tämän linkittämisen jälkeen voidaan aloittaa varsinainen kapasiteettiin rajoittuva kofiguroinnin hallintatyö Tero Valkonen 21

radioverkon arviointi häiriöiden arviointi n n häiriöiden arviointi ja analysointi aloitetaan kun huonot avainmittarit tai BER/FER arvot antavat aihetta. ensin varmistetaan radiosuunnittelun oikeellisuus n mahdollisesti muutetaan taajuusjakautumaa Tero Valkonen 22

radioverkon arviointi häiriöiden arviointi n usein käytetään ”top 10” strategiaa n selvitetään joka viikon 10 häiriöisintä tukiasemaa n n voi aiheuttaa 10 uutta häiriöistä tukiasemaa n n tehdään niihin parannustoimenpiteitä laatuparamerien parantamiseksi laatuongelma ei näin ratkea vaan siirtyy toiseen paikkaan tulisi käyttää harkitusti! Tero Valkonen 23

radioverkon arviointi toiminnallisuuden arviointi n hyvään peittoon ja tarpeeksi suureen kapasiteettiin perustuvassa häiriöttömässä radioverkossa voi silti esiintyä puheluiden katkeamista n n usein merkki vääristä radioparametrien asetuksista joilla on suuri merkitys verkon toiminnallisuuden kannalta parametrien ”viritys” on viimeinen seikkaperäinen osa optimointiprosessissa Tero Valkonen 24

radioverkon tarkistus ja viritys n konfiguraation hallintatyöhön liittyy vahvasti tukiaseman peiton ja kapasiteetin tasapaino n n mitä laajempi toiminta-alue sitä suurempi liikenne tukiaseman kautta kulkee ja toisin päin konfiguraation hallinnalla on pyrkimys maksimoida tukiaseman peitto ja kapasiteetti ottamalla huomioon kustannustehokkuus ja Qo. S (avainmittarit) Tero Valkonen 25

radioverkon tarkistus ja viritys n n jotta tulostehokkuus ja Qo. S voidaan optimoida täytyy konfiguraation hallinta tehdä tietyn alueen sisällä (ryhmä tukiasemia) peitto ja kapasiteettirajaoitteiset tilanteet pitää pystyä erottelemaan n konfiguraation hallintatyö erilainen Tero Valkonen 26

radioverkon tarkistus ja viritys peittoa rajoittava kofiguraatio hallinta n radioverkko pitää suunnitella peittorajoitteisesti erityisesti maaseudulla jossa tasainen peitto vaatii palvelua ja jossa kapasiteetti on tyypillisesti hyvin alhainen n n on tärkeää tutkia peittoa tietyllä alueella ja/tai tietyllä välimatkalla optimoidaan radioverkon kulut esim: n n minimoimalla tukiasemien määrä tai minimoidaan tukiasemien konfiguraatiot Tero Valkonen 27

radioverkon tarkistus ja viritys peittoa rajoittava kofiguraatio hallinta n tarvittavien tukiasemien määrä tietyllä alueella tai tietyllä välimatkalla riippuu pääasiassa: n n valtiovallan säännöksistä saatavilla olevista tukiaseman paikoista topografisesta ympäristöstä nämä ensisijaiset olosuhteet voivat aiheuttaa esim. että tietty määrä tukiasemia tarvitaan kattamaan tietty tieosuus mäkisestä maastosta ja saatavilla olevista tukiasemapaikoista johtuen Tero Valkonen 28

radioverkon tarkistus ja viritys peittoa rajoittava kofiguraatio hallinta n ei sillä, että tämä työ pitää tehdä, totta kai yksityiskohtaisella verkkosuunnittelulla, mutta se on myös olennainen osa verkon kehittymisen aikana kun otetaan uusia teknikoita kuten GPRS/EDGE/UMTS käyttöön (pitkän aikavälin suunnittelustrategia) Tero Valkonen 29

radioverkon tarkistus ja viritys kapasiteetti rajoitteinen kogfig. n n n kapasiteetti rajoiteteinen konfiguraatio hallinta pitää tehdä tietyn alueen sisällä peittorajoitteisessa tapauksessa työ ei ole niin helppoa ja kun yksinkertaista kun peittorajoitteisessa tapauksessa peitto, etenkin sisäpeitto pitää ottaa huomioon suuren liikennetiheyden alueilla kapasiteetin kanssa Tero Valkonen 30

radioverkon tarkistus ja viritys kapasiteetti rajoitteinen kogfig. n n n toiminta-alueella on olennainen merkitys kun tukiaseman peitto ja kapasiteetti linkitetään peitto ja toiminta-alue täytyy tarkistaa ensin että voidaan määrittää voidaanko toimintaaluetta muuttaa ilman, että menetetään sisäpeittoa toiminta-alueen kokoa täytyy muuttaa, että saadaan liikennettä jokaiselle tukiasemalle Tero Valkonen 31

radioverkon tarkistus ja viritys kapasiteetti rajoitteinen kogfig. n tukiaseman toiminta-aluetta voidaan muuttaa n n kallistamalla tukiaseman antennia muuttamalla aseman konfiguraatiota perustamalla uusia tukiasema tai uusi aseman sijainti jos kaikkien naapuritukiasemien toiminta-alueet on maksimoitu eikä toiminta-aluetta voida muuttaa konfiguraation hallinnalla liikennettä voidaan tasoittaa vain perustamalla uusi tukiasema Tero Valkonen 32

radioverkon tarkistus ja viritys häiriöiden havainnointi ja viritys n häiriöt radioliitynnässä merkitsevät ongelmia taajuus varauksissa tai taajuuksien hallinnassa ja nämä ongelmat voivat aiheutua epätarkasta kokoonpanon suunnittelusta (antennin kallistus ei käytössä) tai epätarkkuuksista peiton suunnittelun jatkuvuusmalleissa tai taajuussuunnittelu työkalusta Tero Valkonen 33

radioverkon tarkistus ja viritys häiriöiden havainnointi ja viritys n interferenssin syitä radiosuunnittelussa voi olla n n n mekaaniset suunnitteluvirheet (antennin kallistukset) digitaalisen kartan laatuongelmat (digitoinnin laatu, koordinaattimuunnokset, tarkkuus ja resoluutio) yleiset radiohäiriöt alueella Tero Valkonen 34

radioverkon tarkistus ja viritys häiriöiden havainnointi ja viritys n laatuheitot radioyhteyden jatkumisen ennustamisessa voivat johtua n n n parametrivirheestä suunnitellun ja työstetyn tukiaseman asetuksissa virheet toteutuksessa (liittimet eivät kytkeydy kunnolla -> vesi pääsee antennikaapeliin ja aiheutta virhettä) muutokset ympäristöolosuhteissa (uudet rakennukset, tiet, uusi asuinalue) Tero Valkonen 35

radioverkon tarkistus ja viritys toiminnallisuuden tarkistus ja viritys n n n radioverkko toimii oikein ja kustannustehokkaasti ainoastaan jos liikkuvuuden hallinta voidaan hoitaa liikkuvuuden hallinnalla tarkoitetaan sitä, että radioyhteys tukiaseman ja MS: n välillä säilyy vaikka MS liikkuu tarvitaan kanavanvaihtotoimenpide (handover) jolla MS vaihtaa tukiasemalta toiselle Tero Valkonen 36

radioverkon tarkistus ja viritys toiminnallisuuden tarkistus ja viritys n nämä kanavanvaihdot ja niiden parametrit kontrolloidaan radioparanmetreillä jotka voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: n n n signalointi radioresurssien hallinta liikkuvuuden hallinta mittaukset kanavanvaihto ja tehon säätö Tero Valkonen 37

radioverkon tarkistus ja viritys toiminnallisuuden tarkistus ja viritys n n radioverkkoon liittyvät (tukiasemaalijärjestelmä, BSS) parametrit ovat määritelty ohjaamaan kaikkia radioverkon parametreja jos näiden parametrien asetukset eivät ole kunnolla suunniteltu ja tarkastettu radioverkko ei toimi kunnolla vaikka se olisi muuten suunniteltu kunnolla Tero Valkonen 38

radioverkon tarkistus ja viritys toiminnallisuuden tarkistus ja viritys n BSS parametrit voidaan jakaa kahteen pääryhmään: n ETSIN määrittelemiin parametreihin n n kuvaavat GSM radiojärjestelmän perustoimintoja BSS järjestelmän määrittelemiin parametreihin n Tero Valkonen ovat yhteensopivia ETSI: n parametrien kanssa ovat tyypillisesti uudistuksia jotka parantavat signalointia, liikkuvuutta radioresursseja ja kanavanvaihtoa tai tehon ohjausta ovat riippumattomia MS: n tyypistä->laaja käyttökelpoisuus 39

radioverkon tarkistus ja viritys BTS<->MS signalointi n signalointi tässä tapauksessa tarkoittaa radioliitäntäistä signalointia BTS: n ja MS: n välillä ylä- ja alavirran suuntaan ja pohjimmiltaan vaaditaan informoimaan MS: ää radioverkon kokoonpanosta ja informoimaan tukiasemalle MS: n sijainti kentällä n tarvitaan useampi signalointikanava asian hoitamiseen Tero Valkonen 40

radioverkon tarkistus ja viritys BTS<->MS signalointi BTS -> MS MS -> BTS BCCH Broadcas Controll Ch Lähetyksen ohjauskanavat FCCH Frequency Correction Ch SCH Synchronization Ch BCCH Broadcast Controll Ch CCCH Common Controll Ch Yleiset kutsukanavat PCH Paging Ch RACH AGCH Access Grant Ch DCCH Dedicated Controll Ch Yhteyskohtaiset ohjauskanavat SDCCH Slow Dedicated Control Ch SACCH Slow Associated Controll Ch FACCH Fast Associated Controll Ch TCH Traffic Ch Liikennekanavat TCH Traffic Ch Tero Valkonen 41

radioverkon tarkistus ja viritys radioresurssien hallinta n n n radioresurssien hallinta koskee radioyhteyden hallintaa tukiaseman ja MS: n välillä tämä hallinta täytyy tehdä kun MS on joko IDLE tai DEDICATED tilassa molemmissa tapauksissa MS: ää täytyy informoida pääsystä käyttämään tukiasemia tai tukiaseman radioresurssien käytöstä n samanaikaisesti radiojärjestelmä valvoo pääsyä ja MS: n käyttämiä radioresursseja Tero Valkonen 42

radioverkon tarkistus ja viritys radioresurssien hallinta n n pääsyn hallinta molemmissa IDLE ja DEDICATED tiloissa sisältää ryhmän tunnisteita ja ryhmän parametreja jotka määrittelevät milloin tukiasemaa voidaan käyttää (todelliset ”pääsy parametrit”) vastaavasti radioresursseja valvoo ryhmä parametreja jotka määrittelevät parhaan radiolaadun BTS<->MS yhteydelle Tero Valkonen 43

radioverkon tarkistus ja viritys radioresurssien hallinta n tunnisteet (IDLE tila) n eri tunnisteita tarvitaan erottelemaan eri radioverkot toisistaan n taajuudet erottelevat eri operaattorit samassa maassa, mutta raja-alueella sama taajuusalueet saattavat olla käytössä ja täten eri tunnisteita varmasti tarvitaan radioverkon tunnisteet auttavat myös MS: ää tunnistamaan oman verkon tukiasemat joka on tärkeää laskutuksessa ja erityistilanteissa kuten hätäpuheluissa lisäsi tunnisteita voidaan käyttää tiedon keräämiseen Tero Valkonen 44

radioverkon tarkistus ja viritys radioresurssien hallinta n pääsy (IDLE tilassa) n n kun jokaisella tukiasemalla on oma tunnisteensa (BTS ID, BSIC, LAI), pääsy (tai pääsyn valvonta) tukiasemille eri MS: n sijainneissa pitää määritellä pääsyn määrittely alkaa parametreilla jotka määrittelevät onko tämän tukiaseman käyttö sallittu Tero Valkonen 45

radioverkon tarkistus ja viritys radioresurssien hallinta n pääsy/tunnisteet (DEDICATED tilassa) n n n tukiaseman valinta on viimeinen vaihe IDL tilan ohjauksessa ennen MS: tä lähtevää tai siihen kohdistuvan puhelun (MOC/MTC) aloittamisprosessia kun nämä menetelmät on aloitettu voidaan sanoa, että MS: ä on DEDICATED tilassa ja vaatii enemmän hallintaa päähuoli radioresurssien hallinnalla on hallita radioresursseja taajuuksina ja aikalohkoina Tero Valkonen 46

radioverkon tarkistus ja viritys liikkuvuuden hallinta n signalointi pitää huolen keskustelusta verkon ja MS: n välillä ja pitää pääosin sisällään avaintietoa verkosta n n n radioresurssien hallinta sisältää tiedon radioelementtien kuten taajuuden ja aikalohkojen käytöstä mittaukset ja kanavanvaihdot omanaan liikkuvuuden hallintaa esiintyy kaikilla näillä osaalueilla Tero Valkonen 47

radioverkon tarkistus ja viritys liikkuvuuden hallinta n n liikkuvuuden hallinta voidaan ajatella radioresurssien hallintana alkaen IDLE tilasta DEDICATED tilaan ja viimein kattaen puhelun lopettamistoiminnot IDLE tilassa verkko tietää ainoastaan sijaintialueen missä MS on ja käyttää tätä tietoa kutsumiseen n tämä takia MS: n täytyy tiedottaa verkkoa joka kerta kun sen sijaintialue muuttuu Tero Valkonen 48

radioverkon tarkistus ja viritys liikkuvuuden hallinta n n lisäksi aikajaksottaista sijaintipäivitystä käytetään varmistamaan, että MS on yhä verkossa ja sijaintitieto on oikea kun MS suorittaa kutsumisen tai vastaanottaa kutsun se aloittaa DEDICATED tilan ja verkko tietää MS: n sijainnin tukiasema tasolla koska verkko (master) valvoo radioresursseja sekä MS: n toimintoja Tero Valkonen 49

radioverkon tarkistus ja viritys mittaukset ja mittausprosessit n n mittauksia vaaditaan ohjaamaan radioresursseja sekä liikkuvuuden hallintaan tarkoittaen, että verkon pitää tarjota paras palvelu MS: lle eri sijainneissa jos naapuritukiasemalla on parempi laatu tai tehotaso täytyy suorittaa kanavanvaihto sille tukiasemalle kanavanvaihtokriteerien mukaisesti Tero Valkonen 50

radioverkon tarkistus ja viritys mittaukset ja mittausprosessit n n näiden lisäksi mobiiliasemien ja tukiasemien tehotasoja täytyy valvoa jotta vähennetään häiriöitä tämä tehonvalvonta perustuu mittauksiin joitta tukiasemat ja MS: t suorittavat n n mittaukset tehdään sekä ala- että ylävirran suunnissa tiettyjä rajoituksia Tero Valkonen 51

radioverkon tarkistus ja viritys mittaukset ja mittausprosessit n n kun mittaukset on tehty, mittaustulokset kootaan tukiasemalle jossa lasketaan etukäteis keskiarvo jos tarpeen tukiasema muodostaa tuloksista lopullisen keskiarvon tai lähettää tulokset tukiasemaohjaimelle n keskiarvo prosessi tehdään BER tasolla vuoksi ( GSM: n laatuparametri) ja vastaanotetun tehotason mittauksien takia Tero Valkonen 52

radioverkon tarkistus ja viritys kanavanvaihto n n kanavanvaihtoja täytyy tehdä jotta taataan paras mahdollinen radiolaatu MS: llä eri kohdissa verkkoa päätös tehdä kanavanvaihto perustuu ylä- ja alavirran tehotasoihin ja laatumittauksiin ja viimein kanavanvaihto liipaisu tapahtuu käyttämällä kanavanvaihtoalgoritmeja ja/tai tukiasemaohjaimella joka käske MS: n uudelle tukiasemalle Tero Valkonen 53

radioverkon tarkistus ja viritys kanavanvaihto n Kanavanvaihtotapahtumat voidaan jakaa muutamaan pääryhmään n n tehotason kanavanvaihdot (ylä- ja alavirran suuntaan) laatu kanavanvaihdot (ylä- ja alavirran suuntaan) paremman tukiaseman kanavanvaihdot-tehobudjetti ja muut toimittajaan perustuvat kanavanvaihdot kaikki nämä kanavanvaihdot sisältävät saman prosessin Tero Valkonen 54

radioverkon tarkistus ja viritys kanavanvaihto n kanavanvaihtoprosessi sisältää n n mittaustulokset ja kanavanvaihto kynnystason vertailun kuuden parhaan naapuritukiaseman vertailun kohdetukiaseman valinnan kanavanvaihtoprosessi alkaa keskiarvoistamis prosessin jälkeen vertailulla mittaustulosten kanssa ja kanavanvaihto kynnystason vertailulla Tero Valkonen 55

radioverkon tarkistus ja viritys kanavanvaihto n mittaustulosten ja kanavanvaihtokynnystason vertailu n n tämä vertailu tehdään palvelevan ja naapuritukiasemien välillä käyttäen toimittajaan perustuvia kanavanvaihto algoritmeja tarkoituksena selvittää milloin erilaiset kanavanvaihdot liipaistaan ja toiseksi selvitetään mikä naapuritukiasema täyttää uudelle tukiasemalle asetetut ehdot (6 parhaan naapuritukiaseman vertailu) Tero Valkonen 56

radioverkon tarkistus ja viritys kanavanvaihto n naapuritukiasemien arviointi n n n on prosessi jossa kaikkia naapuritukiasemia verrataan palvelevaan tukiasemaan jotta voidaan päätellä voiko joku naapuritukiasema tarjota parempaa palvelua kun itse palveleva tukiasema (yleislaatu: peitto, kapasiteetti, BER) perustuu kanavanvaihtoalgoritmeihin tuloksena ryhmä kandidaatteja kanavanvaihdon kohteeksi->valitaan kanavanvaihdon kohde näistä kandidaateista Tero Valkonen 57

radioverkon tarkistus ja viritys tehon ohjaus n n tehon ohjaus on toinen toiminto joka käyttää mittaustuloksia ohjatakseen tukiasemien ja MS: n tehoja voidakseen vähentää häiriöitä sekä säästää laitteiden tehonkulutusta verkossa päämääränä on tehdä tehon ohjaus ennen kanavanvaihtoa sillä kanavanvaihdon tulisi aina olla tärkeämpi kun tehon ohjauksen n periaatteena määritellä ylä- ja alarajat sekä laatutaso Tero Valkonen 58

päätelmiä Aihe Tehtävät Radioverkon arviointi - mitata ylä- ja alavirran tehotasot sekä BER ja FER - peittoalueen tarkistus Konfiguraation hallinta - alueen liikenne - liikenne/tukiasema - tukiasemien toiminta-alueet Radiosuunnitelman laatu - digitaaliset kartat - radioennustamisen mallit - taajuuksien jakaminen Radioverkon toimivuus - Tero Valkonen signalointiparametrit radioresurssien parametrit mittaukset ja mittausten prosessoinnit kanavanvaihto parametrit tehon ohjauksen parametrit 59