Positivismi ja realismi Panu Raatikainen Tampereen yliopisto Empirismi

Positivismi ja realismi Panu Raatikainen Tampereen yliopisto

Empirismi u Kaikki todellinen tieto lähtöisin aistihavainnoista u Francis Bacon, 1620 u John Locke, 1689 u George Berkeley, 1710, 1713 u David Hume 1739 40, 1748 u John Stuart Mill, 1843

Positivismi u u 1900 luvulla erityisesti nk. Wienin piiri ”Looginen positivismi” u valtava vaikutus tieteenfilosofiaan ja yleisempään akateemisen ymmärrykseen tieteellisyydestä u luonteenomaista: äärimmäisen jyrkkä empirismi

u Positivismi: jyrkkä empirismi u kaikki tiede on palautettava (redusoitava) välittömästi havaittavia tosiasioita koskeviin lauseisiin u käsitteet, jotka eivät koske suoraan havaittavaa, on voitava kääntää havaintoa koskevalle kielelle u jos tämä ei ole mahdollista, käsite hylätään merkityksettömänä

Positivismi (jatkuu) Tieteen teoreettiset käsitteet esim. ”elektroni”, ”geeni”, ”virus”, … u (a) Käännettävyysteesi – kaikki tieteen käsitteet tulee voida kääntää havainto kielelle tai määritellä havaintokäsitteiden avulla TAI (erityisesti myöhemmin): u (b) Instrumentalismi – teoreettisista käsitteistä ei voida hankkiutua eroon, mutta eivät viittaa mihinkään todelliseen – ovat pelkkiä välineitä, ”hyödyllisiä kuvitelmia”, jotka toimivat järjestämällä ja systematisoimalla havaintoja

Positivismi (jatkuu) Syy-vaikutus-suhde eli kausaatio u ei oikeastaan löydy todellisuudesta u vain tietyntyyppisten havaittavien ilmiöiden säännönmukaista yhdessä esiintymistä u u ”Aina kun havaitaan A, havaitaan B” ”Hyvin usein kun havaitaan A, havaitaan B” u Laki tai toistuva säännönmukaisuus

Positivismi (jatkuu) Tieteellinen selittäminen u nk. Peittävän lain malli: u yksittäinen ilmiö selitetään aina esittämällä se yleisen lain erityistapauksena u Esim. : Miksi Jussi tärisee? (selitettävä asia) u Jokainen jolla on malariakuume tärisee (laki) Jussilla on malariakuume (alkuehto) u

Ihmistieteissä u vaikutusvaltainen tulkinta positivismista: u u Behaviorismi: u tieteellistä tutkia vain havaittavaa käyttäytymistä u ulkoisten ärsykkeiden ja seuraavien käyttäytymisreaktioiden säännönmukaisuuksia u puhe sisäisistä mielen tiloista (intentiot, uskomukset, toiveet jne. ) epätieteellistä

u Positivismi on kuitenkin ajautunut ylitsepääsemättömiin ongelmiin u Ongelmat kasautuneet u Ei ole enää pitkään aikaan ollut suosiossa filosofiassa u Jäänteitä eri tieteenaloilla

Realismi (tieteellinen realismi) u u Tieteet näyttävät puhuvan jatkuvasti erilaisista ihmisaistein havaitsemattomista olioista: – esim. elektroneista, voimakentistä, viruksista ja geeneistä (ns. ”teoreettiset oliot”) Positivistit kielsivät jyrkästi tällaisten olioiden olemassaolon ja pitivät niitä korkeintaan ”hyödyllisinä fiktioina” Jyrkät konstruktionistit tulkitsevat ne pelkiksi sosiaalisiksi konstruktioiksi Molemmat kannat siis omalla tavallaan kieltävät kaikilta teoreettisilta olioilta aidon, ihmis mielestä riippumattoman olemassaolon

u u Filosofiassa kantaa, jonka mukaan jonkintyyppisiä olioita on todella olemassa, kutsutaan realismiksi suhteessa kyseiseen olioiden luokkaan esim. universaalit, käsitteet ja ominaisuudet, matemaattiset oliot, aineelliset oliot, arvot u Tieteenfilosofiassa realismi liittyy tieteen ”teoreettisiin” (ei havaittaviin) olioihin u ”Tieteellinen realismi” – joskus ”teoreettinen realismi”

u Realismi tavallaan ”ottaa tieteen todesta” u Realismin mukaan tiede pyrkii kuvaamaan todellisuutta, ja tieteen teoriat – mukaan luettuna niiden ei havaittavasta puhuvat teoreettiset osat – puhuvat tutkijasta riippumattomasta todellisuudesta u Todellisuus ei realismin mukaan siis välttämättä rajoitu pelkästään suoraan ihmisaistein havaittavaan (vs empirismi)

Naiivi realismi ja kriittinen realismi Naiivi realismi: u tiede kertoo totuuden maailmasta u sen olettamat teoreettiset oliot ovat olemassa u Tieteenhistoria on kuitenkin osoittanut kiistattomasti, ettei tiedekään tarjoa mitään erehtymätöntä varman tiedon lähdettä u Kaikkia tieteen joskus olettamia olioita ja asioitakaan ei ole ollut olemassa; tunnettuja esimerkkejä ovat ”palamisaine” flogiston ja virheellisesti oletettu uusi planeetta Vulkanus

u Kriittinen u u realismi: tiede voi aina erehtyä Nykyisetkin teoriamme oletettavasti parhaimmillaankin vain likimäärin tosia – aina enemmän tai vähemmän epätosia u Kriittinen realismi siis hylkää perinteisen varman tiedon ihanteen ja omaksuu fallibilistisen käsityksen inhimillisen tiedon erehtyväisyydestä.

u Realismin mukaan tieteelliset teoriat, myös niiden ei havaittavasta puhuvat osat, ovat merkityksellisiä ja vakavia yrityksiä kuvata ja selittää ihmismielestä riippumatonta todellisuutta u Teoriat voivat kuitenkin joko onnistua tai olla onnistumatta tässä u Realismista ei seuraa minkään yksittäisten oletettujen olioiden olemassaoloa u Joistakin oletetuista olioista voi hyvinkin paljastua, ettei niitä olekaan olemassa.

u Kriittisessä realismissa voidaan edelleen erottaa useita muotoiluja siinä, kuinka ne olettavat tieteellisen teorianmuodostuksen menestyvän pyrkimyksissä saavuttaa totuudenmukaisia kuvauksia todellisuudesta u Huom! Yhteiskuntatieteiden filosofiassa nimitys ”kriittinen realismi” viittaa usein paljon spesifimpään, Roy Bhaskarin ajatteluun perustuvaan oppirakennelmaan. Tieteellinen (kriittinen) realismi tässä tarkoitetussa mielessä kyllä sisältyy siihen osana u u

1. Minimaalinen realismi: u on olemassa osaksi ihmismielestä (ja kielestä) riippumaton todellisuus, joka ei rajoitu siihen, mikä on aistein havaittavissa. u ei sisälly väitteitä nykytieteen totuudenmukaisuudesta u yhteensopiva myös erilaisten skeptisten kantojen kanssa u väittää vain, että tällaiset olemassaolokysymykset ja kysymykset teo rioiden totuudesta ja epätotuudesta ovat aitoja ja kirjaimellisia, eikä niitä pidä selittää pois tai latistaa

2. Maltillinen kriittinen realismi u vaikka tiede voi erehtyä, se voi suotuisissa tapauksissa oppia virheistään ja korjata it seään u tiede voi hyvässä tapauksessa ”lähestyä totuutta” u nykyaikaiset tieteen teoriat ovat lähellä totuutta tai likimäärin tosia

u Kaksi täsmennystä: u 1. Koskee vain ”kypsiä tieteitä”: Realismi rajoittaa väitteensä vain tarpeeksi kehittyneisiin tai ”kypsiin” tieteisiin. Tieteenhistoria osoittaa selvästi, että useat tieteenalat ovat nuoruudessaan esittäneet nykytiedon valossa varsin mielikuvituksellisia ja räikeän epätosia teorioita. Myös monet tehdyt olemassaolo oletukset ovat tällöin menneet pahasti metsään. Alkuhaparoinnin jälkeen, päästyään kunnolla liikkeelle, tieteet kuitenkin alkavat osua lähemmäksi totuutta. u u u

2. Koskee vain vakiintuneita teorioita: u Tutkimuksen eturintamassa tieteentekijät voivat itsekin suhtautua pidättyväisesti ja jopa epäillen uusiin alustaviin hypoteeseihinsa u Vasta ajan kuluessa ja huolellisen testaamisen jälkeen tutkijat alkavat vakaasti uskoa teoriaan, ja teoria vakiintuu u Realismi ei luonnollisestikaan halua olettaa sen enempää. u Vrt. Laudan: hyväksyminen vs tutkiminen

u Maltillinen realismi – täsmennetty muotoilu: u Useimmat kypsien tieteiden vakiintuneiden teorioiden olettamat ei havaittavat oliot ovat olemassa (”oliorealismi”) On myös perusteltua uskoa, että yleensä tällaiset teoriat ovat lähellä totuutta tai likimäärin tosia (”teoriarealismi”) u

u Filosofiassa ja erityisesti tieteenfilosofiassa realismi kehittyi itsenäiseksi teoriaksi positivismin otteen heikentyessä. u Tärkeitä uranuurtajia olivat Wilfrid Sellars (1961) J. J. C. Smart (1956, 1963) Karl Popper (1956, 1963). u u Aluksi realismia puolustettiin lähinnä positivismia vastaan, mutta myöhemmin sen päävastustajaksi kuitenkin muodostui jyrkkä relativismi ja konstruktionismi.

Realismi ja selittäminen u Realismiin ei itsessään sisälly mitään tiettyä teoriaa selittämisestä u sallii kuitenkin empirismiä ”syvemmän” kausaation käsitteen: – voi olla enemmän kuin vain havaittavaa säännönmukaista yhdessä esiintymistä

u u u u Syy-vaikutus –suhteen kunnianpalautus myös ainutkertaisissa tapahtumissa mielekästä puhua syistä Selittäminen: peittävän lain malli – ongelmat kasautuneet: ei kykene erottamaan kausaalisesti relevantteja tekijöitä ja pelkkiä korrelaatioita monissa luonnontieteissäkään (esim. biologia) ei ole juurikaan lakeja aidot kausaaliset selitykset soveltuvat myös ainutkertaisiin tapahtumiin

u Säännönmukaisuusteorian tilalle tullut kausaation kontrafaktuaalinen teoria u Kausaalista suhdetta arvioidaan kontrafaktuaalisten tarkastelujen avulla: u A on tapahtunut, B on tapahtunut u u Tutkitaan, päteekö: Jos A ei olisi tapahtunut, niin myöskään B ei olisi tapahtunut ?

u Ei edellytä mitään yleistä lakia A: n ja B: n välillä u Myös ainutkertainen tapahtuma voidaan selittää kausaalisesti u Seuraus: ihmistieteiden antamia selityksiä voidaan aivan hyvin pitää kausaalisina

Hermeneutiikka ja ymmärtävän ihmistieteen perinne u u u nk. Verstehen traditio suosittu asenne ihmistieteissä positivismia vastaan 1900 luvulla Yleisiä piirteitä: Ihmistieteet edellyttävät tutkimuskohteiden ”sisäisen elämän” tuntemista, ymmärtämistä näiden omasta näkökulmasta käytettävä tutkimuskohteille itselleen ymmärrettäviä käsitteitä

Realismi ja ihmistieteet u Myös ihmistieteissä ei havaittavat ”teoreettiset” käsitteet mielekkäitä: u esim. mentaaliset tilat (myös tiedostamattomat), merkitykset, sosiaaliset suhteet ja rakenteet … u Tällaisilla voidaan usein selittää esim. havaittavaa käyttäytymistä u Behaviorismi kestämättömän rajoittava kanta Myös ymmärtävä perinne rajoittava u

u Erotettava selvemmin toisistaan: u (1) Positivismi & Behaviorismi: Ihmistieteissä ei ole sallittua vedota tutkittavan omaan näkökulmaan (tulkintaan, merkityksiin, …). Ihmistieteiden on rajoituttava tutkimaan ulkoista havaittavaa käyttäytymistä. u (2) Anti-positivismi (realismi): Ihmistieteissä on aina tarvittaessa sallittua ottaa huomioon tutkittavien oma näkökulma (tulkinta, merkitykset, …) voivat olla joskus olennaisia esim. käyttäytymisen selittämisessä u

u (3) Ymmärtävä ihmistiede: Ihmistieteissä on aina otettava huomioon tutkittavien oma näkökulma (tulkinta, merkitykset. . . ) u (4) Jyrkkä ymmärtävä ihmistiede: Ihmistieteiden on rajoituttava tutkittavien omaan näkökulmaan (tulkintaan, merkityksiin. . . ) u Positivismin ja behaviorismin tapaan myös erit. vm. on hyvin rajoittava kanta Bhaskar: ”hermeneuttinen positivismi” u

Jyrkkä ymmärtävä ihmistiede: kritiikkiä u jättää inhimillisen toiminnan tiedostamattomat syyt ja seuraukset tarkastelun ulkopuolelle u u Esim. toiminnan onnistumisen ja epäonnistumisen selittäminen edellyttää usein objektiivisen ympäristön tuntemista toimijoiden oma tulkinta ei riitä u Haitallisella tavalla rajoittava lähestymistapa!

Realismi ihmistieteissä u Realismi on salliva, ei rajoittava, filosofinen viitekehys u Kunkin tieteenalan ja erityisen tutkimuksen oma asia arvioida, millaisia asioita esim. jnkn ilmiön selittämisessä pitää ottaa huomioon ja on järkevää postuloida u Filosofisen viitekehyksen ei pidä sanella pakollisia tai kiellettyjä asioita

Kirjallisuutta u Panu Raatikainen: u Ihmistieteet ja filosofia u Gaudeamus, 2004