KOKEMUKSIA OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JRJESTMISEST SNNSTELYJEN KEHITTMISHANKKEISSA MIKA

KOKEMUKSIA OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISHANKKEISSA MIKA MARTTUNEN VIEVE-SEMINAARI 10. 3. -13. 3. 2004

VESISTÖSÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMINEN § Monitahoisia, monimutkaisia, monitavoitteisia ja vaikutuksiltaan laaja-alaisia hankkeita § Menneisyys, nykytila ja tulevaisuus § Tieto ja tunteet § Kokonaisvaltainen jäsentely ja ymmärtäminen § Vuorovaikutteinen suunnittelu § Tavoitteena oppimisprosessi

KOLME ESIMERKKIÄ § Päijänne-Kymijoki 1995 -1999 • Päijänne-Kymijoki vastakkainasettelu • Joustava säännöstelykäytäntö § Pirkanmaan keskeiset säännöstellyt järvet 1999 -2003 • Monimutkainen kokonaisuus (4 järveä ja tulvaherkkä joki) • Ensin järvikohtainen tarkastelu § Kemijärven säännöstelyn kehittäminen 2000 -2004 • Keinovalikoima laaja • Sosiaalinen ulottuvuus korostui

OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ PÄIJÄNNE PIRKANMAA KEMIJÄRVI Työryhmät Ohjausryhmä (n. 20 henkeä), kokoontui 13 kertaa 4 alatyöryhmää Ohjausryhmä (n. 40 henkeä) kokoontui 7 kertaa Ohjausryhmä (10 henkeä), kokoontui 15 kertaa 4 alatyöryhmää Menetelmät Postikysely (2500) Opinions Online-kysely päätösseminaarissa HIPRE-haastattelut (20) Seminaarit (2 kpl) Yleisötilaisuudet (10 kpl) Postikysely (3200) Internet-kysely REGAIM-haastattelut (36) Seminaarit (2) Postikysely (700) Teemahaastattelut (2 x n. 25 kpl) Dialogiharjoitus Työpajat (4 kpl) Yleisötilaisuudet (3 kpl) Lopputulos Suositukset, jotka hyväksyttiin yhteisesti. Ympäristölupa-prosessissa kuitenkin valituksia ja korvausvaatimuksia. Suosituksista ei täydellistä yhteisymmärrystä. PIR käynnistää 2004 neuvottelut asianosaisten kanssa niiden täytäntöönpanosta Sopuratkaisu löytyi. Osallistujien kommentteja Haastatteluissa omat näkemykset pyöristyivät. ”Oppineisuus kampesi omat toiveet ja haaveet” Ohjausryhmätyöskentelyssä sovellettuihin menetelmiin (REGAIM, vesistömalli-demo) oltiin tyytyväisiä, Vuorovaikutteinen prosessi hyvä, paikallisia kuultiin riittävästi. Dialogi-harjoitus ”näköjään on auttanut”. MUUTA Prosessissa korostui työryhmätyöskentely Haasteena suuri ohjausryhmä Yleisötilaisuudet ja haastattelut korostuivat

TAVOITTEENA OLI LAATIA SUOSITUKSET, JOTKA VOITAISIIN HYVÄKSYÄ YKSIMIELISESTI SEURANTARYHMÄSSÄ -PÄIJÄNNE Osallistuminen RISTIRIIDAT Vaikutusten arviointi OPPIMISPROSESSI SOPU SUOSITUKSISTA Monitavoitteista päätöksentekoa tukevat menetelmät Arvopuuanalyysi

KOMPROMISSIN RAKENNUSPALIKAT - PÄIJÄNNE § 1 TIETO § 2 YMMÄRRYS § 3 LUOTTAMUS § 4 ”KAKUN KASVATTAMINEN” § 5 SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO KYTKEYTYIVÄT TOISIINSA § 6 RIITELY HUONO VAIHTOEHTO

AVAIMET SOPURATKAISUUN - PÄIJÄNNE 1. TIETO § The comprehensive studies improved remarkably knowledge of the ecological, social and economic impacts of regulation. Consequently, there was a very good basis for rational decision-making. The new information also changed preconceptions that could be either too positive or too negative toward the regulation. ·

AVAIMET SOPURATKAISUUN - PÄIJÄNNE 2. YMMÄRRYS § Increased understanding of lake regulation and the preferences of various stakeholders improved the abilities to put themselves in the shoes of the other stakeholders. In this learning process the role of decision analysis interviews were crucial. Decision analysis interviews improved the overall understanding of the complex problem and the communication and they support articulation and analysis of the values. Additionally, decision analysis clarified the differences between stakeholders’ values and their importance in the comparison of alternatives.

AVAIMET SOPURATKAISUUN - PÄIJÄNNE 3. LUOTTAMUS § § During the project trust between various stakeholders was developed. This was mainly due to the open and participatory process. Additionally, results of ecological impacts were in accordance with the opinions of the local people were. This was important because it partly increased confidence that the project really aims to find out the impacts of regulation in a neutral way.

AVAIMET SOPURATKAISUUN - PÄIJÄNNE 4. ”KAKUN KASVATTAMINEN” § The development of lake regulation was not a zero sum game. It was possible to find a regulation practice, which decreased the harmful impacts on water ecosystem and recreational use and which also, took account the original objectives of the regulation. E. g. during dry spring it is possible to raise water levels and thus improve conditions for recreational use and reproduction spring spawning fish without increasing flood risk.

AVAIMET SOPURATKAISUUN - PÄIJÄNNE 5. SUUNNITTELUN JA PÄÄTÖKSENTEON LINKITTYMINEN The process used in Lake Päijänne case resembled the environmental impact assessment approach that has been widely used in planning large construction projects, such as motorways and flood protection projects. One major difference was that in Päijänne case EIA was not a distinct phase of the planning process, and the decision-making and planning were closely connected.

AVAIMET SOPURATKAISUUN - PÄIJÄNNE 5. RIITELY HUONO VAIHTOEHTO § If the consensus solution has not been achieved then the Regional Environment Centre, municipality or fisheries authorities have had possibility to carry the issue to Water Court. However, due to the negative experiences of these processes in the history it was not in the interests of any group to reject the recommendations.

PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI MIELIKUVATEORIAN MUKAAN (Turunen 2002)

SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN MIELIKUVATEORIAN NÄKÖKULMASTA § Jos arvioijan käsitys hyvästä säännöstelystä poikkeaa huomattavasti nykyisestä säännöstelystä, niin silloin arvioija on tyytymätön ja halu vaikuttaa ja toimia nykysäännöstelyä muuttavasti (tai arvostella sitä tilanteessa, jossa muut vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset) on suurempi kuin tilanteessa, jossa poikkeama ideaalin ja nykytilan välillä on pienempi.

PERIAATEKUVA SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISESTÄ Oppimisprosessi Mielikuva hyvästä säännöstelystä Säännöstelysuositukset Kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Nykysäännöstely

§ Tutkimuksellisena tavoitteena selvittää mielikuvateorian soveltuvuutta säännöstelyongelmaan • Oletus: Säännöstelyongelmassa vapaasti muodostettu ideaali on todennäköisesti ei-realistinen ja ero todellisiin vaihtoehtoihin jää suureksi (”pareto bias”) • Ratkaisu: REGAIM-ohjelma, jolla voidaan tukea ihannesäännöstelyn muodostamista (yhdistetään tutkimustieto + arvot)

TAVOITEVEDENKORKEUS KEVÄT TOUKO VEDENLUONTO KALASTUS & LAATU VIRKISTYS - Kasvit - Kalastus - Pohjaeläimet - Muu virkistyskäyttö - Rapu - Kalat - Linnut MAKSIMIW KESÄ I & II VESILIIKENNE LOPPUSYKSY TULVAVAHINGOT - Rakennukset - Maatalous (myös vettymisvahingot) MINIMIW VESI VOIMA

12/6/2020 SUMMAPAINOT MAKSIMI- JA MINIMIVEDENKORKEUKSILLE

Näsijärvi

HAASTATELTUJEN MIELIPITEITÄ REGAIMOSIOSTA § Asioita tuli pohdittua tavanomaisesta poikkeavalla tavalla § Auttoi näkemysten loogiseen järjestykseen saattamisessa ja kokonaisuuden hahmottamisessa § § § Havainnollisti oman säännöstelymallin ja sen vaikutukset § Vaikutusten merkittävyyden arviointi vaikeaa, yhtenäisyys puuttui, nyt paloiteltiin § Lähestymistapa oli oikeudenmukaisempi kuin, jos olisi ollut valmiit vaihtoehdot, joita olisi vertailtu § Monimuuttujamenetelmät tarpeellisia ihmisten näkemysten avartamisessa Tärkeää että itse näki sen lopputuloksen, joka tulee dokumentoitua Hyvää vuorovaikutteisuus, välitön palaute ja mahdollisuus muuttaa painotuksia

JOHTOPÄÄTELMIÄ 1/3 -PIRKANMAA § Päätösanalyysihaastattelujen keskeisenä hyötynä voidaan pitää mahdollisuutta vaikutustiedon ja omien arvostuksien yhdistämiseen, mikä on välttämätöntä tavoitteiden priorisoimiseksi ja vaihtoehtojen hyvyyden arvioimiseksi. § Hyvä kokonaiskuva tutkimusjärvien säännöstelyihin liittyvistä ongelmista sekä järvien että intressitahojen välillä olevista eroista. § Onnistumisen edellytys on se, että eri osapuolet, suunnittelijat mukaan lukien, pystyvät ymmärtämään ja hyväksymään eri osapuolten näkemyksiä, vaikka ne poikkeaisivatkin omista näkemyksistä.

JOHTOPÄÄTELMIÄ 2/3 -PIRKANMAA § Monitavoitteisissa ongelmissa kaikkien tavoitteiden saavuttaminen yhtäaikaisesti on harvoin mahdollista. § Jos tavoitteita tarkastellaan erillään vaikutuksista, voi syntyä harha, että halutulla muutoksella on ainoastaan positiivisia vaikutuksia. § Tällöin säännöstelyllä aikaansaadut hyödyt voivat unohtua tai niiden saavuttamista aletaan pitää itsestään selvänä, vaikka osa kehittämistoimenpiteistä voi vaikuttaa hyvinkin kielteisesti alkuperäisiin tavoitteisiin.

JOHTOPÄÄTELMIÄ 3/3 PIRKANMAA § Säännöstelyn suunnittelijoiden osalta haastattelut paransivat merkittävästi mahdollisuuksia tarkastella säännöstelyvaihtoehtoja ja suosituksia eri osapuolten näkökulmasta. Tämän tyyppisestä suunnittelusta voitaneen käyttää käsitettä "eläytyvä suunnittelu".

OSALLISTUMISEN TUNNUSMERKKEJÄ § Lähestymistapojen ja menetelmien jatkuva kehittäminen § Ei valmista sapluunaa, vaan tapauskohtaista päätetty § § lähestymistavasta ja menetelmistä Leimallista päätösanalyyttisten menetelmien hyväksikäyttö Teoria ja käytäntö tukeneet toisiaan • Suomen Akatemian tutkimushankkeet • Yhteistyö TKK: n ja Turun yliopiston välillä § Vahvuutena osallistumisen, suunnittelun ja päätöksenteon kytkeytyminen toisiinsa

KOKEMUKSIA VUOROVAIKUTTEISESTA SUUNNITTELUSTA § Ihmisten ennakkokäsityksiin/asenteisiin on vaikea vaikuttaa § § • Myönteisiä kokemuksia päätösanalyyttisistä menetelmistä ja tietokonemallien hyväksikäytöstä (”opi tekemällä”) Ohjausryhmätyöskentelyyn kiinnitettävä huomiota • Keskustelu ohjautuu helposti sivuseikkoihin ja yksityiskohtiin; samat asiat tulevat toistuvasti esille • Voidaanko dialogin sääntöjä/piirteitä käyttää hyväksi keskustelujen parantamisessa? Epävirallisten kontaktien merkitys suuri luottamuksen lujittamisessa Neutraali välittäjä tärkeä, koska vesiviranomaisia kohtaan tunnetaan epäluottamusta Useiden säännöstelyn kehittämishankkeiden taustalla oleva vesilain mukainen menettely korostaa yhteistyötä eri osapuolten välillä. Käytännössä on toiminut varsin hyvin.

KAKSI NÄKÖKULMAA SUUNNITTELUUN 12/6/2020 SUUNNITTELUNÄKÖKULMA VUOROVAIKUTUSNÄKÖKULMA § Keskustelua ohjataan voimakkaammin ja § Korostetaan sosiaalisen oppimisen, rakentavan keskustelun ja jäsennetään niin, että se tuottaa kuuntelemisen edellytyksiä parantavan suunnittelun ja päätöksenteon kannalta vapaan keskusteluilmapiirin merkitystä uutta ja relevanttia tietoa. hankkeen sidosryhmien välisten § Suunnittelunäkökulmassa asiantuntijalla suhteiden parantamisessa. on jonkinlainen ennakkokäsitys siitä, § Voi olla myös terapeuttisia vaikutuksia. millaiset ratkaisumallit ovat toteutettavissa. Hän tarjoaa sidosryhmille § Voi olla tehottomampaa ja aiheuttaa joidenkin osallistujien turhautumista. ratkaisuvaihtoehtoja. § Kuinka tieto kytketään osaksi § Sidosryhmien jäsenet eivät aina pysty suunnitteluun? sopeuttamaan omaa ajatteluaan annettuun muottiin.