Taidekasvatusta aikuisten parissa Tiina Pusa Hanna Pulkkinen 15

Taidekasvatusta aikuisten parissa Tiina Pusa & Hanna Pulkkinen 15. 9. 2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Luennon sisällöt Oppimisympäristöt Ikä ja elämänvaihe Aika ja ajnkäyttö Tavoitteiden ja motivaation kirjo Dialoginen työote Sosiaalipedagoginen taidekasvatus Harjoitteluasiat

Oppimisen kontekstit Formaali oppiminen Nonformaali oppiminen Informaalioppiminen

Ikä ja elmänvaihe oppimisen näkökulmasta Ikä on kulttuurinen väline, jolla ihmisiä merkitään ja heille luodaan identiteetti, asetetaan ihmisiä erilaisiin valta- ja auktoriteettisuhteisiin. (Sankari & Jyrkämä 2007) Varhaisaikuisuus, myöhäisaikuisuus ja vanhuus -> numerot riippuvat teoreetikosta. (Marin 2007, 235– 236) Elämänkaaresta elämänvaiheisiin ja henkilökohtaiseen elämänpolkuun (Marin 2007) Elämänkello (Marin 2007; Kimmel 1974) on meihin sosiaalisesti ja kulttuurillisesti muodostuneita käsityksiä elämänkulun aikatauluista (ei vielä, nyt liian myöhään). Elämänkulun institutionalisoitunut käsikirjoitus (Rantamaa 2007; Hoikkala 1992) -> muotti / turva Sukupolvikokemukset vs. ihmisen kokemuksellisuus

Aika ja sen “käyttäminen” Sopimuksellinen aika (työ) Sitoumuksellinen aika (puoliso, lapset jne. ) Vapaa-aika Aikaperspektiivit ja niiden vaihtelu esim. sukupuolen ja ikävaiheen mukaan. (Mikä on pian? ) (Jyrkämä 2007)

Sitoutuminen, motivaatio & tavoitteet Henkilökohtainen orientaatio (tiedostettu tai tiedostamaton, aukipuhuttu tai vaiettu) Yksilölliset tavoitteet ryhmässä Halu “vihdoinkin” tehdä taidetta Taiteen esteettisyyden etsintää Taiteen terapeuttisuuden hyödyntäminen Nähdyksi tulemista Taide mahdollisuutena sosiaaliseen (ks. Pusa 2012) Tavoiteristiriidat ja opettajan/ohjaajan vastuu

Dialoginen ote opettamiseen ”Sivistysteorian mukaisen dialogin avainkäsitteitä ovat opettajan ja oppilaan vastavuoroinen tunnustaminen, jossa he tunnustavat toisensa tasa-arvoiseen itsemäärittelyyn kykenevinä persoonina, sivistyksellisyys eli yksilön tarkoituksellinen, tulkitseva ja aktiivinen maailmasuhde sekä itsetoiminnallisuuden sysäys, odotus tai vaatimus; olellista on saada liikkeelle kasvavan itsetoiminnallisuus ja siitä kumpuava omaehtoinen kiinnostus, luovuus ja toimintakyky. ” (Niemelä 2014, 15)

Dialogisuuden mahdollistaminen “If we think of the medium of an artwork as an opportunity for shaping new social encounters, we can then consider how works of art can meaningfully create opportunities for social and personal transformation” (Castro 2012) http: //www. learningtoloveyoumore. com/hello/index. php

Tavoitteena hyvinvointi Poliittinen ja pedagoginen strategia toisiaan täydentävinä Poliittinen strategia: Sosiaalipoliittinen järjestelmä (sosiaalista turvaa, tulonsiirtoja ja palveluja) Pedagoginen strategia: Inhimillisten kasvuprosessien kautta syntyvää yhteiskunnallista toimintakykyä, osallisuutta, osallistumista ja sisäistä elämänhallintaa Sosiaalipedagogiikka synnyttää uutta ymmärrystä ja uutta toimintavalmiutta (varattomuuden sitä estämättä) (Hämäläinen 2006)

Sosiaalipedagoginen taidekasvatus Mitä sosiaalipedagoginen taidekasvatus voisi olla? Missä se tapahtuu, voisi tapahtua? Miten taidekasvatus voisi rakentaa: yhteiskunnallista toimintakykyä osallisuutta osallistumista sisäistä elämänhallintaa uutta ymmärrystä (taiteesta/yhteiskunnasta) uutta toimintavalmiutta (taiteessa/yhteiskunnassa)

Harjoittelun yleiset raamit Harjoittelujakso, lokakuu 2015 -toukokuu 2016 klo 17 -20 maanantai-iltaisin tai sovitusti Harjoittelu suoritetaan pareittain. Jokaisen harjoitteluparin vetovastuulla on 3 kurssikertaa / 3 x 3 H tai vastaava määrä muussa ympäristössä Harjoittelusta laaditaan etukäteen harjoittelusuunnitelma ja harjoittelun jälkeen kirjoitetaan harjoitteluraportti. (Näistä saatte tarkemmat ohjeet) Harjoitteluparin viimeisen kerran jälkeen pidetään palautekeskustelu yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. Harjoitteluun kuuluu myös toisen harjoitteluparin opetuksen seuraaminen. Harjoitteluparit ottavat huomioon myös muiden harjoittelijoiden suunnitelmat, jotta kurssista muodostuisi ehyt kokonaisuus.

Harjoittelupaikat Harjoittelu suoritetaan yhdessä valitussa toimintaympäristössä: Maanantaikurssi Senioriyhteisö Loppukiri Espoon Kultturineuvola –projekti Lapinlahden Lähde / Taiteilijakollektiivi Kunst Vantaan aikuisopisto

Maanantaikurssi Maanantai-iltaisin koulun tiloissa kokoontuva avoin taidekurssi kaikille taiteesta kiinnostuneille Taidekurssi kestää kaksi lukukautta ja koko kurssin suunnitelma (teemat, aiheet, opetettavat asiat) tehdään yhdessä. Kurssi on kokoontunut jo vuosia ja sillä on erittäin sitoutunut ja uusille ideoille avoin opiskelijaporukka (uusia kurssilaisia otetaan toki mukaan) Kurssi on ikään kuin aikuistaidekasvatuksen koelaboratorio, jossa on mahdollista kokeilla uusia, vielä kehitteillä olevia ideoita.

Senioriyhteisö Loppukiri on asukasyhteisö aktiivisille aikuisille (yhden kunkin asunnon asukkaista pitää olla vähintään 48 -vuotias). Loppukiritalo valmistui pitkän suunnittelukauden jälkeen vuonna 2006 asukasyhteisön tarpeisiin. Asukkaat omistavat omat kotinsa, samoin talon yhteiset tilat. Talo ei ole palvelutalo, ei vanhainkoti vaan "itsepalvelutalo". Henkilökuntaa tai palveluja ei ole. Kaikki palvelut tuotetaan itse. V. 2014 lopussa asukkaita oli 58 asunnossa 70 henkeä, ikähaitari 49 -94 vuotta. Keski-ikä oli noin 70 vuotta. Naisia on suuri enemmistö, yli puolet, pariskuntia 13, yksinasuvia miehiä alle 5. Yhteistyössä Loppukirin asukkaiden kanssa olisi mahdollisuus toteuttaa räätälöity kurssi tai työpajakokonaisuus. Kiinnostusta on esimerkiksi jonkinlaiselle valokuvauskurssille. Loppukirissä on tilat, joissa toiminnan voisi toteuttaa. Osoite- ja lisätiedot: Arabiankatu 19, 00560 Helsinki, loppukiriyhteiso@arabianranta. com, loppukiriseniorit. blogspot. fi Yhteyshenkilö: sirkka. minkkinen@arabianranta. com, tutustuminen 22. 9. klo 13. 15 -18 välillä sovitusti

Espoon kaupunki, Kultturineuvola -projekti Taiteella ja kulttuurilla on arvokas merkitys lasten ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen edistämisessä ja lapsen kehityksen tukemisessa. Jokaisella perheellä on oikeus saada tietoa tarjolla olevista kulttuuripalveluista ja halutessaan osallistua niihin itselleen mieluisalla tavalla. Perheiden eriarvoistuminen vaatii toimenpiteitä. Espoon kaupungin Kulttuurin tulosyksikkö on rakentanut Kulttuurineuvolatoimintamallin avulla yhteyksiä monipuolisesti lapsiperheiden palveluntarjoajiin sosiaali- ja terveystoimialalla. Taiteen ja kulttuurin menetelmien hyödyt tukea tarvitsevien perheiden auttamisessa ovat totta, mutta uuden työkalun käytössä ja poikkihallinnollisessa toimintatavassa on monia haasteita. Aamupäivät: 3. 11. , 10. 11. , 17. 11. , 8. 12. ja 15. 12. Yhteyshenkilö: Kaisa Koskela (kaisa. k. koskela@espoo. fi)

Lapinlahden Lähde / Taiteilijakollektiivi Kunst Monitaiteellisia, moniaistillisia ja sektorirajat ylittäviä projekteja. Näyttelyyn liittyvinä oheistapahtumina esim. yleisölle avointa näyttely- ja taiteilijaesittelyä, oheisohjelmaa liittyen näyttelyn teemaan, tekniikkaan tai näkökulmaan, esim. työpajaa, luentoa, prosessin esittelyä, performanssia, blogia tai keskustelutilaisuutta. Oheisohjelman voi suunnata joko laajalle yleisölle tai tietylle kohderyhmälle. Se voi olla vuorovaikutusta lisäävä toiminta, teko tai kannanotto Yhteyshenkilö Pia Paldanius

Vantaan aikuisopisto Kuvallinen media / valokuvaus / ICT Mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa kurssi, jossa voisi hyödyntää monenlaisia digitaaliteknologioita, kuten valo- ja videokuvausta, kuvankäsittelyä ja erilaisia mobiililaitteita sen mukaan, mikä sinulle tuntuu luontevimmalta. Vapauta siis pedagoginen luovuutesi ja tule Vantaalle aikuiskasvatuksen mielenkiintoiseen maailmaan! Kevätlukukauden kurssisuunnitelmien deadline on jo lokakuun alussa. Yhteyshenkilö kuuntelee mielelläni jo ensimmäisiä ideoita, että saadaan varmistettua kurssin istuvuus ohjelmaan. Yhteyshenkilö: juho. nikkila 2@vantaa. fi / 040 521 2756.

Lähteitä Castro, J. C. (2012) Harrell Fletcher. Shaping a New Social. Teoksessa Art and Social Justice Education. Culture and Commons (edit. Therese Quinn, John ploof & Lisa Hochtriff) New York: Routledge. Hämäläinen, J. (2006). Hyvinvoinnin kaksi strategiaa: poliittinen ja pedagoginen. Kirjasssa P. Niemelä & T. Pursiainen (toim. ) Hyvinvointi yhteiskuntapoliittisena tavoitteena. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia nro 62. Kuopio: Kuopion yliopisto, 16 – 29. Jyrkämä, J. (2007) Aika tutkimuksessa ja elämänkulussa. Teoksessa Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. A. Sankari & J. Jyrkämä (toim. ) Tampere: Vastapaino. (3. painos, 2007). Koistinen, P. (2015) Oppimisen monimuotoisuus. Teoksessa Osaamiseksi kokemus jokainen. Näkökulmia oppimiseen ja hyvinvointialalla tarvittavan osaamisen muodostuminen, (toim. ) Helminen, J. United Press Global. Marin, M. (2007) Tarkastelukulmia ikään ja ikääntymiseen. Teoksessa Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. A. Sankari & J. Jyrkämä (toim. ) Tampere: Vastapaino. (3. painos, 2007). Niemelä, S. (2014). Sosiaalipedagogiikan anti vapaalle sivistystyölle. Teoksessa Sosiaalipedagoginen aikausikirja, Vuosikirja 2014, 15. vuosikerta. Pusa, T. (2012) Harmaa taide. Taiteen ja vanhuuden merkityssuhteita. Aalto ARTBooks. Rantamaa, P. (2007) Ikä ja sen merkitykset. . Teoksessa Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. A. Sankari & J. Jyrkämä (toim. ) Tampere: Vastapaino. (3. painos, 2007).