Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet Juhani Hytnen OKLkevtlukukausi 2015 2

Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet Juhani Hytönen OKL/kevätlukukausi 2015

2 TIETEELLINEN LÄHESTYMISTAPA 2. 1 TUTKIMUSTEN JAOTTELUA 1) EMPIIRINEN < -------- > RATIONAALINEN 2) PERUSTUTKIMUS < ----> SOVELTAVA TUTKIMUS 3) KUVAILEVA < -------- > SELITTÄVÄ

2. 2 KASVATUSTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN ERITYISPIIRTEITÄ 1) ARVOSIDONNAISUUS 2) VAIKUTUSLUONNE 3) MUUTOKSEN KOMPLEKSISUUS 4) TEORIAN IMPLISIITTISYYS

3 KASVATUSTIETEENFILOSOFISIA SUUNTAUKSIA 3. 1 POSITIVISTINEN TUTKIMUSOTE 1800 -LUVUN ALKU AUGUSTE COMTÉ JOHN STUART MILL TIETEELLISTÄ TIETOA ON VAIN EHDOTTOMAN PITÄVÄ TIETO

OMINAISUUKSIA JA VAATIMUKSIA: 1) LOOGINEN ATOMISMI 2) METODINEN MONISMI 3) KAUSAALISUUS 4) MITATTAVUUDEN VAATIMUS 5) MATEMAATTINEN KÄSITTEENMUODOSTUS 6) YLEISTETTÄVYYDEN VAATIMUS KRITIIKKIÄ

3. 2 HERMENEUTTINEN TUTKIMUSOTE 1800 -LUVUN LOPPU WILHELM DILTHEY ”LUONTOA ME SELITÄMME, MUTTA IHMISTÄ MEIDÄN TULISI YMMÄRTÄÄ” KOKONAISUUDET JA TULKINTA

VERTAILUA POSITIVISMIIN: 1) KOKONAISUUDET TUTKIMUSKOHTEINA 2) TUTKIMUSTYYPPINÄ TAPAUSTUTKIMUKSET 3) TUTKIJAN ROOLI 4) VERBAALISET TUTKIMUSAINEISTOT 5) TULKINNAT SISÄLTÄ ULOSPÄIN KRITIIKKIÄ

3. 3 KRIITTINEN TUTKIMUSOTE 1920 – 1930 -LUKU MAX HORKHEIMER THEODOR W. ADORNO HERBERT MARCUSE JÜRGEN HABERMAS HENRY GIROUX JA PETER Mc. LAREN ARVOT JA MUUTOS

TUTKIMUSTEN LUONNEHDINTAA: 1) MAKROTASON TEOREETTISIA ANALYYSEJA 2) INTENSIIVISIÄ TAPAUS- JA PIENRYHMÄTUTKIMUKSIA 3) TEORIOITA EI KOETELLA EMPIIRISESTI KRITIIKKIÄ

3. 4 TEORIAN ASEMA ERI TUTKIMUSOTTEISSA 1) POSITIVISTINEN TUTKIMUS TEORIOITA KOETELLAAN EMPIIRISESTI 2) HERMENEUTTINEN TUTKIMUS EMPIIRINEN TUTKIMUS JOHTAA TEORETISOINTIIN 3) KRIITTINEN TUTKIMUS TEORIA ON TYÖVÄLINE

4 YLEISTÄVÄN TUTKIMUKSEN PERUSKÄSITTEITÄ 4. 1 TULOSTEN YLEISTÄMISEN MERKITYKSIÄ 1) OTOS ------- > PERUSJOUKKO 2) KÄSITEYLEISTETTÄVYYS 3) TILANNEYLEISTETTÄVYYS 4. 2 PERUSJOUKKO PERUSJOUKON TAPAUKSILLA ON VÄHINTÄÄN YKSI YHTEINEN OMINAISUUS, JOKA VASTAAVASTI PUUTTUU KAIKILTA MUILTA, MAHDOLLISILTA TAPAUKSILTA

4. 3 OTOS JA OTANTATEKNIIKAT OTOS ON TODENNÄKÖISESTI PERUSJOUKKO PIENOISKOOSSA 1) NÄYTE 2) OTOKSEN KOKO 3) KATO JA KADON TARKASTELU 4) OTANTATEKNIIKAT

5 MITTAAMINEN 5. 1 MUUTTUJA ON TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN KÄSITE SAATETTUNA MITTALUKUJEN MUOTOON MUUTTUJIEN JAOTTELUA: 1) SELITTÄVÄ JA SELITETTÄVÄ 2) KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN 3) ATRIBUUTTI JA AKTIIVINEN 4) JATKUVA JA EPÄJATKUVA

5. 2 MITTA-ASTEIKOT 1) LUOKITUSASTEIKKO 2) JÄRJESTYSASTEIKKO 3) VÄLIMATKA-ASTEIKKO 4) SUHDEASTEIKKO

5. 3 MITTAUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS 5. 3. 1 RELIABILITEETTI ILMAISEE, KUINKA HYVIN MITTAUSTULOKSET OVAT KYENNEET VASTUSTAMAAN SATUNNAISTEN VIRHETEKIJÖIDEN VAIKUTUKSIA RELIABILITEETIN ARVIOINTI: 1) UUSINTAMITTAUS 2) RINNAKKAISMITTAUS 3) SPLIT-HALF 4) CRONBACHIN ALFA

RELIABILITEETIN ARVOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT: 1) OSIOIDEN MÄÄRÄ 2) TUTKITTAVAN JOUKON HOMOGEENISUUS/ HETEROGEENISUUS 5. 3. 2 VALIDITEETTI ILMAISEE, KUINKA HYVIN MITTAUS ON ONNISTUTTU KOHDISTAMAAN SIIHEN TEOREETTISEEN KÄSITTEESEEN, JOTA OLI TARKOITUS MITATA VALIDITEETIN ARVIOINTI: VALIDITEETTIKRITEERI