Tutkimusprosessin eteneminen ongelmasta johtoptkseen Tutkimuksen suunnittelu Tutkimuksen toteutus

Tutkimusprosessin eteneminen – ongelmasta johtopäätökseen Tutkimuksen suunnittelu Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen suunnittelun perusperiaatteita • 1. Tutkimus lähtee liikkeelle havaitusta ongelmasta (esim. sähkösavukkeiden käyttö) tai uuden tiedon tarpeesta • Itse tutkimus voi tuoda ilmi ongelmia, joista halutaan saada lisätietoa • 2. aloitetaan aiheeseen tutustuminen, lukemalla aihetta käsitteleviä aiempia tutkimuksia ja kirjallisuutta • Selvitetään, mitä aiheeseen liittyvät käsitteet tarkoittavat ja mitä teoreettisia malleja siihen liittyy

• 3. tutkimuksen tarkka aihe muodostuu aikaisemman tutkimuksen ja tiedon pohjalta • 4. Luodaan aiheeseen kokonaisnäkemys kirjallisuuskatsauksella: tehdään useista samaa aihetta käsittelevistä tutkimusartikkeleista systemaattista arviointia ja yhteenvetoa • 5. pohditaan voiko aihetta tutkia, esim. suostuvatko tutkittavat henkilöt siihen

• 6. aihepiiri on valittu ja nyt se rajataan: a) halutaanko keskittyä muutaman aihepiirin syvällisempään tutkimiseen b) halutaan pintapuolista tietoa useasta asiasta • 7. tutkimuskysymys eli tutkimusongelma kertoo, mitä on tarkoitus tutkia (esim. unen määrää, liikunnan intensiteettiä, ravitsemussuositusten toteutumista) • Eli millaista tietoa tai millaisia tuloksia voidaan saada • Tutkimuksen päämääränä voi olla kuvailu, kartoittaminen, selittäminen tai ennustaminen --päämäärä vaikuttaa tutkimuskysymyksen muotoiluun, taulukko s. 34

Tutkimussuunnitelma • Kirjallinen, konkreettinen, tutkimuksen tekemisen työkalu • Tutkimussuunnitelmasta selviää: mitä tutkitaan (aihe ja tutkimuskysymys), miksi tutkitaan eli perustelu (on havaittu ongelma, halutaan asiasta uutta tietoa) ja miten tutkitaan eli tutkimuksen toteutus s. 35 (tutkittavien henkilöiden valinta, tutkimustyypin ja tutkimusasetelman valinta, eettiset kysymykset, luotettavuuden arviointi ja tutkimuksen rahoitus)

Tutkittavan joukon valinta • Tutkimuksen perusjoukko on kohderyhmä, jota halutaan tutkia • Jos perusjoukko on pieni, tutkimus on järkevää suorittaa kokonaistutkimuksena -- käydään läpi koko kohderyhmä • Usein perusjoukko on niin suuri, että tarvitaan valintaa • Satunnainen tai harkinnanvarainen otanta • Tutkimuksia ei aina tarvitse yleistää koko perusjoukkoon • Pyrkimyksenä voi olla ymmärtää tietyn ihmisryhmän näkemyksiä tai kokemuksia asiasta • Jos pyritään yleistettävyyteen, varmistetaan otoksen edustavuus

Tutkimustyypin valinta • Tutkimuksia on kaksi päätyyppiä: empiirinen ja teoreettinen • Empiirisessä tutkimuksessa kerätään aineistoa • Havainnoimalla, kyselemällä tai mittaamalla • Saadut tulokset analysoidaan ja niiden avulla tuotetaan uutta tietoa • Teoreettisessa tutkimuksessa ei tuoteta uutta aineistoa • Siinä pyritään löytämään asioille selityksiä aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla • Esim. ratkaisemaan sairauteen liittyvä ongelma

• Kokeellinen tutkimustyyppi: Hankitaan uutta tietoa, esim. tutkimuskohteena muuttuja, ruokavalio ja sen vaikutus terveyteen • kokeellinen tutkimus on perustutkimusta, josta saatuja tietoja voidaan hyödyntää myöhemmin lääkkeiden ja rokotteiden kehittämisessä • Kun perustutkimuksen tuottaman tiedon pohjalta pyritään käytännön sovellutuksiin, kyse on soveltavasta tutkimuksesta, esim. pyritään tunnistamaan reuman syntyyn vaikuttavia geenejä

Tutkimuksen lähestymistapa • 1. määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus • 2. laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus • Näissä tutkimuksen tavoitteet, kysymyksenasettelu ja tutkimusmenetelmät ovat vähän erilaisia

Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus • Tutkimustyyppi on määrällisessä tutkimuksessa empiirinen eli kerätään aineistoa, analysoidaan ja tuotetaan uutta tietoa • Yleensä aineistot ovat laajoja ja ne muunnetaan numeeriseen muotoon ja analysoidaan tilastollisin menetelmin • Mitataan ja testataan • Vastaa kysymyksiin Kuinka suuri? Kuinka monta? • Tutkimuksen lähtötilanteessa asetetaan hypoteesi eli ennakko-oletus siitä, millaiseen tutkimustulokseen mahdollisesti päädytään • yleistettävää

Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus • • Pienemmät aineistot, aineiston laadulla on merkitystä Havainnoidaan ja tulkitaan Esim. tutkittavan kohteen elinympäristöä ja taustaa Annetaan tilaa tutkittavan henkilön ajatuksille ja tunteille Internetpalstojen ja lehtien mielipidekirjoitusten tutkimus on laadullista tutkimusta Tutkija aineiston tulkitsijana (kaksi tutkijaa voi tulla eri tulokseen) Vastaa kysymyksiin Miksi? Miten? Millainen? Ei pyritä yleistämiseen

Tutkimusasetelmat • Tutkimuksen ongelman asettelu ja empiirisen tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät käytännön järjestelyt (millä tavalla, missä ja milloin aineisto kerätään ja miten se analysoidaan) • Tutkimusasetelma rajaa tutkimuksen puitteita ja auttaa määrittämään esimerkiksi tutkittavien valintaa ja aineistonkeruuolosuhteita • Käytettävissä olevat resurssit määrittävät, mikä tutkimusasetelma valitaan • 1. poikittaistutkimus • 2. pitkittäistutkimus

1. poikittaistutkimus • Kohdetta tutkitaan laaja-alaisesti tiettynä ajankohtana • Tutkitaan tiettyä ikäryhmää tai useita ikäryhmiä vain yhden kerran • Tarkoituksena on selvittää sairauksien esiintyvyyttä eli prevalenssia tiettynä ajankohtana • Vallitsevuustiheys kertoo sairaiden lukumäärän suhteutettuna väkilukuun tiettynä ajankohtana • Toistettujen poikittaismittaus avulla voidaan selvittää ilmaantuvuuden muutoksia esim. syöpäsairauksissa • Ei saada selville syy-seuraussuhteita

• Poikittaistutkimuksen tutkimusasetelmia ovat tapaus-verrokki tutkimus, kokeellinen tutkimus (käytetään myös termiä tutkimustyyppi), kuvaileva tutkimus, vertaileva tutkimus ja kaksois-sokko tutkimus • Trenditutkimus: toisistaan riippumattomien poikittaistutkimusten aineistojen yhdistäminen -- saadaan vastauksia suomalaisten terveyskäyttäytymisen muutoksiin (tutkimuksen henkilöt vaihtuvat)

Tapaus-verrokkitutkimus • Tapaus-verrokkitutkimus on sairauslähtöinen tutkimusasetelma • Kokeeseen valitaan terveitä ja sairaita henkilöitä • Sairauden syitä voidaan selvittää molempien ryhmien altistumishistorian avulla, voidaan tutkia useita altisteita samalla • Esim. säteily • Nopea ja edullinen, soveltuu harvinaisiin sairauksiin • Retrospektiivistä --- muistivirheet vaikuttavat luotettavuuteen

Kokeellinen tutkimus eli interventio • Tutkitaan muuttujien syy-seuraussuhteita • Klassisessa koeasetelmassa on mukana kontrolliryhmä sekä yksi tai useampi koeryhmä • Koeryhmälle annetaan testattavaa lääkettä ja kontrolliryhmälle lume-lääkettä, placeboa • Jos kyseessä on kaksoissokkotutkimus, tutkijat ja koehenkilöt eivät tiedä kumpaa lääkettä tutkittaville on annettu

2. pitkittäistutkimus • Tutkimusasetelmana seurantatutkimus • Samaa tutkimuskohdetta seurataan useiden vuosikymmenten ajan • Saadaan tietoa terveyskäyttäytymisestä ja terveyteen liittyvistä muutoksista pitkän aikavälin kuluessa, esim. uusi liikuntatutkimus UKKinstituutti • Tutkitaan sairauden ilmaantuvuutta eli insidenssiä, joka tarkoittaa väestössä ilmaantuvien uusien tapausten (sairauksien) lukumäärää tiettynä ajanjaksona sekä altisteen vaikutusta ilmaantuvuuteen (esim. tupakansavu keuhkosyöpään) • Suurissa väestöä koskevissa tutkimuksissa seurattavia väestöryhmiä kutsutaan kohorteiksi --- kohorttitutkimus • Mahdollistaa muutosten havaitsemisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden analysoinnin • Voi olla prospektiivistä eli ajassa eteenpäin kulkevaa (seurataan annetun hoidon tehokkuutta) • Voi olla myös retrospektiivistä, esim. tapaus-verrokkitutkimus

Kuvaileva tutkimus • Kuvaillaan jotain ilmiötä tai sen yleisyyttä • Vastataan kysymyksiin. Mitä, minkälainen tai kuinka paljon • Esim. eri sukupuolten ravitsemustottumusten eroavaisuuksia • Vertaileva tutkimus: selvittää tapausten välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja, esim. tutkitaan eri maita

Aineistonhankinta, kun tutkimuksen lähestymistapa on määrällinen • Kysely, mittaaminen, kokeet • Tutkitaan väestöryhmää, koko maan väestöä tai maanosan väestöä • Väestötutkimuksissa suositaan kyselyä ja rekisteri- ja tilastotietoja aineistonhankintana • Kyselyssä: tietyltä ihmisryhmältä kerätään vastauksia samoihin kysymyksiin • Postin tai netin välityksellä tai kontrolloituna kyselynä paikan päällä kuten kouluterveyskysely • Strukturoiduissa kysymyksissä on valmiit vastausvaihtoehdot, joista vastaaja valitsee • Lisäksi voi olla avoimia kysymyksiä, joihin voi kirjoittaa haluamansa vastauksen • Lomake on hyvä esitestata

• Aineistoa voi hankkia myös mittauksella tai kokeella: veri- ja virtsakokeet, kuntotestit, painon ja vyötärönympäryksen mittaus • Aineistoa löytyy myös rekistereistä: THL, Tilastokeskus, Kansaneläkelaitos ja Työterveyslaitos • Esim. väestörekisteri, kuolinsyyrekisteri

Määrällisen tutkimuksen aineiston analysointi • Etsitään vastauksia tutkimuskysymyksiin (alkuperäinen tutkimusongelma) • Testataan hypoteesien paikkansapitävyyttä • Analyysissä saadaan numerotietoa, jota seulotaan tilastollisin menetelmin --ristiintaulukointi ja eron merkitsevyyden testaus (tilasto-ohjelmat SPSS ja Stata, Excel) • Tulokset esitetään tiivistetysti prosentteina, keskiarvoina, pylväskuvioina tai käyrinä

Laadullisen tutkimuksen erityispiirteet • Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää kohteena olevaa ilmiötä • Tavoitteena on myös jonkin teorian testaaminen tai uuden teorian luominen • Hyväksytään se, että todellisuus on monimutkaista, eikä sitä pystytä täysin selvittämään • Kysymykset mitä, miten ja miksi • Esim. Minkälaisia menetelmiä opettajat käyttävät opettaessaan monikulttuurisessa luokassa? • Miten sanomalehdet kuvaavat nuorten seksielämää? • Millä tavoin hammashoitajat neuvovat hampaiden hoitoa? • Ihmisten näkemykset, kokemukset ja merkityksenannot

• Laadullisen tutkimuksen aineistoa kerätään kirjoitetusta tai puhutusta tekstistä (haastattelu), tilanteiden havainnoinnista ja asiakirjoista • Aineistodokumentit jaotellaan yksityisiin (päiväkirjat, kirjeet) ja julkisiin (tilastot, sanomalehdet, internet. sivut)

Tutkimusasetelma laadullisessa tutkimustyypissä • 1. Kokeellinen tutkimus: sopii paremmin määrälliseen tutkimukseen • Esim. haastatellaan koulukuraattorin asiakkaita ja tutkitaan, millainen vaikutus kuraattorin sosiaalisella tuella on opiskelin hyvinvointiin • 2. hyvinvointitutkimus: joskus tutkija osallistuu tutkittavan joukon toimintaan ja tarkkailee toimintaa sisältäpäin esim. tutkija puoli vuotta yläkoulun luokan oppilaana ---etnografia (tutkija pääsee kiinni tutkittavien todellisuuteen)

• 3. tapaustutkimus: kohteena jokin tietty joukko, ei pyritä yleistettävyyteen, esim. firman rakenneuudistuksen vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin • 4. kyselytutkimus: jos laadullisessa tutkimuksessa pyritään yleistettävyyteen, silloin aineistoa saadaan kerättyä isolta joukolta, samat kysymykset koko joukolle

Aineistonkeruu laadullisessa tutkimuksessa • Yksilö- ja ryhmähaastattelut, tarkkaileva ja osallistuva havainnointi • Avoimet kyselyt • Avoimessa haastattelussa tutkittava saa kertoa esim. omasta elämäntarinastaan • Teemahaastattelussa tutkija ohjaa haastateltavaa puhumaan tutkittavista teemoista • Strukturoidussa haastattelussa on selkeämmät kysymykset • Haastattelu tallennetaan ja litteroidaan

• Havainnointi eli observointi: tiedon keruu perustuu järjestelmälliseen tutkimuskohteen tarkkailuun • Analysointi: aineistolähtöistä, jossa pyritään yksittäisten havaintojen kautta luomaan kokoavia johtopäätöksiä • Deduktiivinen analysointi: pohjana toimii joku taustaolettamus tai teoria, jota anlyysissä testataan • Laadullisessa analyysissä: aineisto järjestetään erilaisiin teemoihin, luokkiin, näkökulmiin, joiden pohjalta lopulliset tulokset muodostuvat --- haetaan vastauksia tutkimuskysymyksiin