Takornariaqarnikkut kisitsisit 2017 imut nalunaarusiaq 1 Imarisai Pingaarnersiuilluni

Takornariaqarnikkut kisitsisit 2017 -imut nalunaarusiaq 1

Imarisai Pingaarnersiuilluni Eqikkaaneq Aallaqqaasiut Timmisartukkut ilaasut pillugit kisitsisit Unnuisarnerit - 2017 -imi 2016 -imut naleqqiullugu unnuinerit Unnuisarfiit 2017 -imi nalunaarsuilersimasut Nunap immikkoortuini 5 -ni 2017 -imi 2016 -imut naleqq. unnuinerit Ukiuni 2007 -2017 unnuisarfinni unnuinerit amerlassusaat Ukiumiit ukiumut sumut ingerlaqqajaaneq – 2008 -2017 takornariat unnuisarnerat 2017 -imi 2016 -imut naleqqiullugu tikeraat amerlassusaat 2017 -imi unnuisarfinni ‘nutaani’ tikeraat amerlassusaat Nunap immikkoortuini 5 -ni 2017 -imi 2016 -imut naleqq. tikeraat amerlassusaat Ukiuni 2007 -2017 tikeraat amerlassusaat Ukiumiit ukiumut sumut ingerlaqqajaaneq – 2008 -2017 tikeraat avataaneersut amerlassusaat qupp 15 Immakkut takornariat pillugit kisitsisit Illoqarfinnut assigiinngitsunut aqqusaarnerni ilaasut amerlassusaat Angalanerit amerlassusaat ilaasoqarsinnaassusermut agguarlugit Takornariat sorliusarneri - 2016 -imi 2017 -imilu akunnerminni agguataarnerat qupp 3 qupp 4 qupp 5 qupp 6 qupp 7 qupp 8 qupp 9 qupp 10 qupp 11 qupp 12 qupp 13 qupp 14 qupp 16 qupp 17 qupp 18 qupp 19 Takornarialerisut oqaatigisaat Kalaallit Nunaanni takornarialerisut 2017 -imi takornariaqarsimaneq pillugu oqaatigisaat Takornarissanik apersuinerit – ingerlanneqarfik ukioqatigiikkuutaartiternerilu Najugaqarfik, isertitaqqortussuseq ilinniagaqarsimassuserlu qupp 22 Misigisassat salliutikkusutat aamma qanoq inniminniisarneq Akissuteqartut immikkoortunut agguataarnerat Kajumissisitsineq pingaarneq aamma immikkoortut tulliusut Paasissutissarsiffiit aamma piffissaq inniminniiffiusoq Internetikkut inuit naapittarfiisa sunniutaat Aqqutit tikiffiusartut aamma angalanerit allanik ilaneqartarnerat Misigisassat/sammisaqarnerit qinerneqarnerpaasimasut Akissuteqartut angalanerat pillugu ingerlasimanerit piviusut qupp 30 Misigisat ajunngitsut nuanninngitsullu Tamakkiisumik aamma døgnimut atuisimanerup missiliorneri Takornarissanik apersuinerit – eqikkaaneq qupp 20 qupp 21 qupp 23 qupp 24 qupp 25 qupp 26 qupp 27 qupp 28 qupp 29 qupp 31 qupp 33 qupp 34 Timmisartortitseqatigiiffiit Air Iceland Connectip angallavigisartagai qupp 35 Naggasiineq qupp 36 2

Pingaarnersiuilluni Eqikkaaneq 2017 -imut timmisartukkut ilaasut pillugit nalunaarsuinerit ajoraluartumik ima amigarsimatigipput allaat takornariaqarnerup sutigut siuariartorsimaneranut nalunaaqqutaasinnaanatik. Taamaattorli unnuisarfiit immakkullu takornariartut kisitsisaataat aammalu kalaallit takornarialerisartut oqaatigisaat tunngavigalugit suup tungaanut ingerlaqqajaasoqarnersoq qiviaraanni qularnaatsumik oqaatigineqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni suli aamma takornariaqarnikkut ukioq pitsaasoq atorneqarsimasoq. Ataatsimut isigigaan -ni siuariartorneq 10% missaanniippoq. Nutaatut ukioq manna kalaallit takornarialerisartut 240 aperisimavagut, emailikkut, ukioq 2017 taakkununnga qanoq issimanersoq pillugu kiisalu 2018 -imut qanoq ilimasunnersut. Akissuteqartut 82 takutippaat taakkunannga 20, 5% 2016 -itulli ipajaarsimasoq, 26% annikitsumik siuariartorfiusimasoq, 32, 9% akunnattumik siuariartorfiusimasoq, taavalu 15, 1 % annertuumik siuariartorfiusimasoq. Ataatsimut katillugit taamaallaat 5, 5% kinguariartorfiusimapput. 2017'imi nunakkut umiarsuarnullu ilaallutik takornariat naatsersornerisigut katillugit 84. 299'iupput - annerulaarsinnaavorli, tamanna pillugu qup. 19'imi atuarneqarsinnaavoq. Takornarialerisartut taakkuttaaq tunngavigalugit 2018 -imut ilimasuutaat taamatuttaaq isumalluarnartigipput, taannalu isumalluarnarluni, amerlanerimmi maangamut inniminniinerpassuarnik tigusaqareersimapput (sap. ak. 11 -mi akissuteqarput). Immakkut takornariaqarnermi kisitsisit qiviarutsigit nikingassuteqalaarput. Amerlassusaat ataatsimut 2016 -imit 13, 1%-imik amerlanerusimapput. Kisiannili ilaasoq nunamut niulluni nioqqutinik imaluunniit takornarissanut nioqqusianik pisiniarnissaminut qasseriarluni periarfissaqarsimanersoq qiviaranni, ilaasumut ataatsimut agguaqatigiissinnerani 2017 -imi nunamut aqqusaarnerit ikinnerusimapput. Qanoq pisoqarsimavinnersoq naluarput kisianni inuussutissarsiortut aperigaangatsigit amerlanerit oqartarput ukioq pitsaasimasoq. Aamma Naatsorsueqqissaartarfiup paasinarsisippaa imaassinnaasoq umiarsuit ikittut nalunaarsuutaat amigaatigineqartut. Takusinnaavarput ukiumut nalunaarusiortarnerit uku aallartikkatsigilli siuariartorneq pitsaasimasoq. Aatsaat juli 2014 -imi timmisartunut ilaasut nunami sumi najugaqarnersut nalunaarsortalersimavarput, 2017 -imullu timmisartunut ilaasut pillugit nalunaarsukkat ajoraluartumik atorsinnaanngillat. Kisianni ukiut kingulliit 10 sinnerlugit unnuisimanerit pillugit nalunaarsukkat pigaavut, siuariartornerlu isikkivik taanna atorlugu qiviarutsigu ima isikkoqarpoq ukiuni 2008 -p kingorna sangujaap ammuinnaq ingerlasimanera 2014 ip aamma 2015 -ip akornanni qummut saatinneqarsimasoq – ingerlaannassasutullu isikkoqarpasilluni. Ilutigalugulu Islandimi, qitiusumik timmisartoqarfissuarmi qaninnermi, annertuumik siuariartorneqarluni, minnerpaamillu pappiliakkut Islandimut-Kalaallit Nunaannut angalanerit allanik ilaneqartartut piukkunnarnerulissallutik, nunarsuarmilu tamarmi angalarusunneq suli annertuupilussuulluni. UNWTO ukiuni aggersuni nunarsuarmi takornariartarnerup agguaqatigiissillugu 4 -5%-imik siuariartornissaanik ilimasaarivoq, taamaammallu ilimaginngilluinnakkamik pisoqassanngippat isumalluaannartoqarsinnaalluni. 3

Aallaqqaasiut Kalaallit Nunaanni 2017 -imi takornariaqarneq qanoq ineriartorneqarnersoq aalajangiivigissallugu pisarnermit unammillernarnerusimavoq. Timmisartukkut ilaasut nunami sumi najugaqarnersut pillugit nalunaarsuinerit 2017 -ip annersaani amigartarsimapput. Timmisartukkut ilaasut nunami sumi najugaqarnersut tamakkiisumik nalunaarsornerat tassaagaluarpoq takornariaqarnerup qanoq ineriartornerata aalajangiiviginissaanut nalunaarsukkanik pissarsiffiit pitsaanerpaat. Ajoraluartumik 2017 timmisartukkut ilaallutik Kalaallit Nunaannit aallartut 89. 892 akornanni taamaallaat 78. 872 nunami sumi najugaqarnerannik nalunaarsorfigineqarput. Tassa 13%-imik amerlanerusut nalunaarsorneqarsimanngillat ajoraluartumillu minnerunngitsumik aasakkut takornariaqarnerpaaffiup nalaani. Kisitsisinik nalunaarsuineq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaat unammillernartoqarfioreerpoq ukiumut takornariaqartarnera taama annikikannertareertigigami – 2016 -imi 75. 553. Ima sunniuteqarpoq untritilikkaanik amerlanngitsunnguanik nikingassut, ukiumiit ukiumut, procentinngornerini annertuumik nikingasarmata. Tamanna ingammik nunakkuutaarlugu immikkoortuni mikinerusuni takussaasarpoq, soorlu Norge. 2015 -imi ilaasut Norgemeersut 1. 109 -usimapput, naleqqiullugu 2016 -imi 1. 301 -iusimallutik. Taamaalilluni siuariartorneq 17, 4%-iusimalluni naak inuit 192 -iinnaat pineqaraluartut. Taamaammat titartagartaliussani nunakkuutaarlugu immikkoortuni inuit 1. 000 -inik ikinnerugaangata siuariartorfiusut procentii tamarmik qasertumik allassimavagut erseqqissarniarlugu siuariartorfiusut procentii taakku immikkut aappaatigoqartinneqalaassammata. Kisitsisitigut ‘sanngiiffiit’ assigiinngitsut ataatsikkoorneri taakku pissutigalugit 2017 -imi timmisartukkut ilaasut nalunaarsorneqarsimanerat Kalaallit Nunaanni takornariaqarnerup suup tungaanut ingerlaqqajaanera pillugu naammaginartumik tatiginassuseqanngillat. Taanna peqqutigalugu Visit Greenland, Naatsorsueqqissaartarfik aamma Mittarfeqarfiit ataatsimoorlutik suliniutinik aallartitsisimapput 2018 -imi timmisartukkut ilaasut sapinngisamik tamakkiisumik nalunaarsorneqarnissaat qularnaarniarlugu. Taamaattorli Kalaallit Nunaanni unnuisarfiusut amerlanerpaartaannit kisitsisit pigaavut. Taakku saniatigut ukioq manna kalaallit takornarialerisartut 240 aperiniarlugit qinersimavarput, 2017 -imi qanoq ingerlasimanersut paasiniarlugu, timmisartukkut ilaasut pillugit kisitsisit eqqunngitsuusarnerat tunngavilersukkamik isummiussarput uppernarsarumallugu. Timmisartukkut ilaasut pillugit kisitsisit eqqunngitsut siuariartunngitsoornermik takutitsisut, unnuisimanerit pillugit kisitsisit siuariarsimaneq kusanartoq takutippaat. Ajoraluartumik immakkut takornariat pillugit kisitsisit nunami takornariaqarnerup suup tungaanut ingerlaqqajaaneranut tunniussassaqanngillat, tamarmik imminnit immikkoorlu-tik ingerlammata. Immakkut takornariartitsisartut iluanaarniallaqqissuupput, tassa imaappoq imakkut takornariat nunami kaaviiaartitaasa annersaat namminneq pisaramikkit. Taamaakkaluaq immakkut takornariaqarnermi kisitsisit kusanartut Kalaallit Nunaanni takornarianut misigisassat ataatsimut isigalugu piumaneqarnerannut takussutissaasinnaapput. Nunarsuarmi tamarmi 2017 takornariaqarnermi kingumut pitsaasimaqaaq. UNWTO naapertorlugu 2017 -imi nunarsuarmi tamarmi siuariartorneq 7%-iusimavoq, 2018 -imullu siuariartorneq ilimagineqartoq 4 -5%-iulluni. Ukiuni aggersuni annertunerusumik unikaallattoqarnissaa ilimagineqanngilaq. Ingammik Asia/Manerassuaq UNWTO naapertorlugu ukiumut 5%-imik siuariartorfiusassaaq. 4

Timmisartukkut ilaasut pillugit kisitsisit Malugeqqilaaruk ataani 2017 -imi timmisartukkut ilaasut pillugit kisitsisit tutsuiginanngimmata, ilaasut amerlavallaartut nalunaarsorneqarsimanngimmata. Soorlu takuneqarsinnaasoq – siorna nalunaarusiami aamma taamaassimalluni – ilaasut 1. 700 ukunaneersut Canada, USA, Norge, Sverige, Finland aamma Rusland Arctic Winter Gamesimut atatillugu ilanngaatigineqarsimapput. Nunatta avataaneersut 1. 700 taakku AWG-mut peqataajartortut ilanngaatiginngikkutsigit 2016 -imut kisitsisit naleqqutinngitsumik ‘equngassagaluarput’, takornariaqarnikkullu ineriartorneq piviusorsiortoq takutinnaviarnagu. Tamatigut timmisartukkut ilaasut pillugit titartagartaliussanik sanagaangatta ilaasut nalunaarsorneqarsimanng-itsut amerlassusaat ilannguttarpavut, taamaaliunngikkut-ta eqqunngitsumik takutitsissagatta. Naatsorsueqqissaar-tarfik isumaqatigiissuteqarfigisimavarput amerlassutsit taakku nunanut immikkoortunullu najugaqarfittut nalunaarsorsimasunut naleqqiullugit tulluartumik agguataarniarlugit (soorlu ’Europami allami’ aamma ’Nunat Allat’). Imaaliallaannaq takkulliunneq pitsaanerpaaq tassuuna anguneqarpoq. Kisianni 2017 -imut nalunaarsukkani aporfiunerpaavoq aasakkut takornariaqarnerpaaffiusoq amigaateqarfiuner -paammat. Taamaalineranimi takornarissat amerlanerpaasarmata taamaammallu immikkoortoq takornarissat nalunaarsuisimannginnermik eqqorneqarnerpaalluni. Takornarissat timmisartukkut tikittut procentinngorlugu siuariartorsimanerat, nalunaarsukkat pigineqartut tunngavigalugit naatsorsorneqarsimasut, Visit Greenlandip aamma Naatsorsueqqissaartarfiup ukioq manna eqqunngitsutut nalilerniarlugit qinersimavaat. 5

Unnuisarnerit pillugit kisitsisit – unnuinerit tunineqarsimasut amerlassusaat Unnuinerit pillugit kisitsisit 2017 -imi nalunaarsorneqarsimasut timmisartukkut ilaasut pillugit nalunaarsukkanit pitsaanerupput. Suli Kalaallit Nunaanni unnuisarfiit tamarmik nalunaarsukkanik nassiussuineq ajorput taamaattorli amerlanerpaat – ukiullu tamangajaasa nutaanik ilaneqartarlutik. Taamaalilluni 2017 -imi unnuisarfiit nutaat 11 nalunaarsukkanik nassiussisalerput. Taamaalilluni kisitsisinik toqqorsivimmi unnuinerit tikeraallu amerlanerit takuneqarsinnaapput, taannalu ‘siuariartornertut’ malugineqarluni. Kisitsisit nalunaarsorneqartut takutippagut, ilutigaluguli nassuiaatigerusullugu ataatsimut katinnerisa aggorneri qassit ‘unnuisarfiit nutaat’-nik peqquteqarnersut, atuartussaq taamaalilluni tamanna sillimaffigilaarsinnaassammagu. Timmisartukkut ilaasut pillugit kisitsisit assigalugit kisitsisit Q 1 -16 -imi qaavatigut unnuisimanerit annertoqataat ilanngaatigisimavagut – immikkut pisimasoq Arctic Winter Gamesimik peqquteqartut. Allatut oqaatigalugu kisitsisit pisimasunit nalinginnaanngitsunit qaqutigullugu pisartunit aaqqinneqarsimapput (AWG 2002 -mi aamma 2016 -imi Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarpoq) – taamaalineqanngippata kisitsisit ukiuni Arctic Winter Gameseqarfiusuni paasiuminaatsumik takutitsissagaluarmata. Quppernerup tulliani unnuisarfiit nutaat 11 kisitsisaataatsimut katinneri takutissavagut (unnuinerit amerlassusaat). 2017 -imut nalunaarsukkanit ilanngaa -tigigaanni 2016 -imiit 2017 -imut siuariartorneq eqqornerusoq ersersinneqassaaq. 6

Unnuisarnerit pillugit kisitsisit – unnuinerit tunineqarsimasut amerlassusaat Ataani titartagartaliussami 2017 -imi Kalaallit Nunaanni unnuisarfinni unnuisimasut amerlassusaat takutinneqarput. Marlunnut avinneqarsimapput: 2016 -imi unnuisarfiit nalunaarsukkanik nassiussisimasut (qorsuk) – taaavalu 2017 -imi unnuisarfiit nalunaarsukkanik nassiussisalersimasut (qasertoq qaamasoq). Unnuisarfiit nutaat nalunaarsuutat siuariartornermut qanoq sunniuteqarnersut sillimaffigilaartariaqarput. Takuneqarsinnaasutut unnuisarfiit nutaat 2017 -imi nunat allamiut (t. i. takornarissat) unnuineri 8. 351 nalunaarsorsimavaat – imminilu taanna siuariarnerulluni eqqunngitsoq, pissutigalugu unnuisarfiit ‘nutaat’ aamma 2016 -imi tikeraaqarsimammata – kisianni nalunaarsorneqarsimanngitsut Naatsorsueqqissaartarfimmullu nassiunneqarsimanatik. Taamaammat takornarissat unnuisimaneranni 17, 6%-imik siuariarneq aaqqiiffigisariaqassaaq, kisitsisit eqqornerusut anguniarlugit. Nunat allamiut unnuisimaneri 8. 351 takornarissat unnuisimaneri ataatsimut katinnerannit ilanngaatigigaanni 9, 3%imik siuariarneq inernerivaa. Ajoraluartumik ilisimanngilarput unnuisarfiit ‘nutaat’ 2016 -imut naleqqiullugu 2017 pitsaanerusimanersoq ajornerusimanersorluunniit. Ilimagigutsigu takornarissat unnuisimaneri taamaakannersimas -sasut 9, 3% attatiinnarsinnaavarput. Ataatsimut isigalugu 2017 2016 -imit pitsaanerusimappat siuariarneq piviusoq 9, 3%-imit anginerussaaq. 7

Nunap immikkoortuini 5 -ni unnuisimanerit - 2017 2016 -imut naleqqiullugu Titartagartaliussami nalunaarsuutit stat. gl –imit pisut takutinneqarput, kisianni 2017 -imut nalunaarsuutini unnuisarfiit siullermeerlutik nassiussisut nalunaarsuutaat ilaammata 2016 -imut naleqqiussinermi nalunaarsuutit nutaat ilanngaatigisariaqarput. Kujataa pillugu naqqiut: Takornarissat unnuisimaneri 3. 263 nutaat (unnuisarfiit aatsaat 2017 -imi nassiussisimasut) nunap immikkoortuani takornarissat unnuisimanerinit 11. 404 nit ilanngaatigigaanni unnuisimanerit 8. 141 inernerissavaa. 2016 -imut naleqqiukkaanni tassaavoq 81, 7%-imik siuariarneq. Imaalitsiaannaq ima ingasappalutsigaaq allaat ilimanarsinnaalluni nalunaarsuutit ilai kukkusumik ingerlanneqarsimasinnaasut – taamaammallu sillimaffigisariaqarlutik. Tunu pillugu naqqiut: 2017 -imi unnuisarfiit akunnattumik angissusillit 3 takornarissat unnuisarnerannik nalunaarsuutinik nassiussisalerput, taakkulu 5. 088 -iusimallutik. Taakku 15. 675 -init ilanngaatigigutsigit takornarissat unnuisimaneri 10. 587 inernerissavaa, tassalu siuariaat 39, 7%-iulluni. Aamma imaalitsiaannaq annertorpalummat taannattaaq kukkusumik nalunaarsuuteqarsinnaanera sillimaffigisariaqarpoq. Oqaatigereerneqartutuut Kalaallit Nunaanni unnuisarfiit tamarmik nalunaarsuutinik nassiussineq ajorput, amerlanerpaartaalli taamaaliortarlutik. Visit Greenlandip aamma Naatsorsueqqissaartarfiup unnuisarfiit suli amerlanerusut nalunaarsuinermut ilanngutitinneqarnissaat ataavartumik sulissutigivaat. 8

Ukiuni 2007 -2017 unnuisarfinni unnuinerit amerlassusaat Naatsorsueqqissaartarfimmit nalunaarsuutit ataatsimoortut immikkut ittut piniarsimavagut, Visit Greenlandip nalunaarsuutit suliarineqanngitsut unnuisarfinnut aalajangersimasunut tunngatitat pissarsiarisinnaanngimmagit. Titartagartaliussami saamiup tungaani ukiuni kingullerni 11 -ni unnuisarnerit amerlassusaasa ineriartorsimanerat takutinneqarpoq (kalaallini innuttaasut ilanngullugit). Nalunaarsuutit gruppimit immikkut nakkutigisassamit pisut anisinneqarsimapput, tassaasut hotelit ullorialersorlugit immikkoortiterneqarsimasut angisuut 9 ukiuni 11 -ni tamani nalunaarsuutinik nassiussuisarsimasut. Ukiut 11 taakku ingerlanerat qiviaraanni ukiuni 2008 -mi aningaasarsiornikkut ajornartoorfiup pilernerata kingorna gruppimi ‘unnuisarfiit tamarmik’ kinguariarneq unittoornerlu takusinnaavarput. 2014 -imiilli siuariartorneq pitsaasoq takusinnaavarput. Hotelit annersaanni 9 -ni piffissami 2007 -imiit 2013 -imut arajutsisassaanngitsumik aalaakkaassuseqarsimavoq. Hotelit annersaat 9 aningaasarsiornikkut ajornartoorfiup sunniutai akiorluarnerusinnaasimassagunarpaat. 2014 -imiit nalunaarsuutit ataatsimoortut taakku marluk akornanni assigiissuseq imaluunniit allanngoraqatigiissuseq annertuvoq. Titartagartaliussami talerpiup tungaani takornarissat unnuisarneri kisiisa takutinneqarput. Eqqaamallugu 2017 -imut nalunaarsuutini unnuisarfinnit aatsaat 2017 -imi nalunaarsuinermik aallartissimasunit takornarissat unnuineri 8. 351 ilaammata. Allaat taakkua ilanngaatigigaluarlugit (118. 009 – 8. 351 = 109. 658) 2014 -imiilli siuariartorneq pitsaasoq takuneqarsinnaavoq, soorlu aamma hotelit annersaat 9 nalunaarsuutaanni ataatsimoortuni taamaattoq. 9

Unnuisarnerit pillugit kisitsisit - ukiumiit ukiumut sumut ingerlaqqajaaneq 2008 -mi Kalaallit Nunaanni takornarissat unnuisut nalunaarsorneqarsimasut amerlanerpaasimapput: 121. 624. Tamatuma kingorna ukiuni tulliuttuni aningaasarsiornikkut ajornartoorfiusimavoq, takornariaqarnikkullu ineriartorneq ataatsimut kinguariarsimalluni. Kinguariartorneq 2014 -imi naqqinnissimavoq takornarissat unnuineri taamaallaat 95. 342 tunineqarsimallutik. Taamanili siumukarneq pisimavoq, 2017 -imilu 2008 -mi amerlassutsit qanillingaatsiarsimallugit takornarissanut unnuinerit 118. 009 tunineqarsimagamik (eqqaamallugu unnuisarfinni 2017 -imi nalunaarsuilersimasuni takornarissat unnuineri 8. 351 sillimaffigineqartussat). Ukiuni 2008 -2017 -imut qaammatini 12 -usuni titartagartalius-sap ilusaa qimerlooraanni juni-juli-augustseptemberimi takor-nariaqarnerpaaffiup qummut ingerlaqqajaanera ersarippoq, juni-september qularnaatsumik takornariaqarnerpaaffiusar-lutik. Upernalernerani ukiut tamarmik marsip kingorna ‘peqiffeqar-put’, 2008 minillugu. Ukioq taanna upernariartornera tamaat piserusussuseq taamaaginnarnerusimavoq, ukiukkut aasakkullu takornariaqarnerpaaffiusut akornanni unitsiarnermit pitsaa-nerulluni. Amerlanernit naluneqanngitsutut takornarissat ukiumut tamar-mut assigiikannersumik agguarsinnaasuugaanni takornariaqar-titsineq atajuarsinnaassagaluarpoq, taamaalilluni hotelini angallassisartunilu piffissaq tamakkerlugu atorfillit amerlane-rusinnaallutik. Takornariaqarnerpaaffik sioqqusugarlugu/kingoqqusugarlugu piserusussutsip annertusarnissaanik sulissuteqarneq imaanngitsuuvoq, kisianni Islandimi taassumap tungaanut inger-lasoqartoq takusinnaavarput, taamalu kinaassusersiunngit-sumik isigalugu ilippanaateqarsimassaaq. 10

Unnuisarnerit pillugit kisitsisit – tikeraat ataasiakkaarlugit amerlassusaat Aamma nalunaarsukkanik peqarpugut unnuisarnerit pillugit kisitsisinik allamiit isikkiveqartunik – tassalu tikeraat ataasiakkaarlugit amerlassusaat (head count). Unnuinernut ataasiakkaanut tunineqartunut naleqqiullugu ineriartorneq alla takutissinnaavaa, tassa tikeraap agguaqatigiissillugit unnuinerit qassit pisiarisarnerai ukiumiit ukiumut nikerarsinnaasarmata. Ukioq ataaseq agguaqatigiissillugit unnuinerit amerlassusaat tikeraap ataatsip pisiarisimasai 2, 7 -iusinnaavoq – aappaaguanilu tikeraamut ataatsimut agguaqatigiissillugit 2, 5 iusinnaalluni. Titartagartaliussami saamimmi takuneqarsinnaasutut siuariarneq 19, 7%-iusimavoq, tikeraat nunanit allaneersut eqqarsaatigalugit (t. i. takornarissat, isumaqartillugu innuttaasut kalaaliunngitsut) – kisianni soorlu takornarissat unnuisimanerisa amerlassusaat assigalugu unnuisarfiit aatsaat 2017 -imi nalunaarsuisalersut nalunaarutaat ilanngaatigisariaqarpagut kisitsisit tutsuiginarnerusut anguniarlugit. Unnuisarfiit ’nutaat’ 2017 -imi katillugit tikeraat nunat allamiut 2. 772 nalunaarutigaat. Taakku 2017 -imi tikeraat nunat allamiut ataatsimut katinnerannit ilanngaatigigutsigit 12, 6%-imik siuariarsimaneq inernerissavaa. Taamaalillunilu 2017 -imi tikeraat nunat allamiut unnuisarfinniissimasut siuariartorsimanerannik piviusorsiornerusumik ersersitsilluni. 11

Unnuisarnerit pillugit kisitsisit – tikeraat ataasiakkaarlugit amerlassusaat Soorlu takornarissat unnuisimanerisa amerlassusaat qimerlooraangatsigit 2017 -imut nalunaarsuutit nutaat tiguneqarsimasut sillimaffigisassavagut. Oqareernittut tassaallutik Tunumi unnuisarfiit akunnattumik angissusillit 3, Kujataanilu unnuisarfiit mikinerit 7. 2017 -imi nunat allamiut unnuisarfinniissimasut 46. 358 akornanni 2. 772 unnuisarfinneersuupput taamaallaat 2017 -imi nalunaarsuuteqarsimasut. Nalunaarsukkanut 2016 -imeersunut naleqqiussissagutta 2. 772 qaangiinnartariaqarpagut naleqqiussineq eqqortuutikkumallugu. Quppernermi tullermi Kalaallit Nunaanni nunat allamiut unnuisarfinniissimasut amerlassusaasa imminnut naleqqiunnerat takuneqarsinnaavoq – 2017 2016 -imut, nunap immikkoortukkuutaarlugu. 12

Nunap immikkoortuini 5 -ni tikeraat ataasiakkaarlugit amerlassusaat – 2017 2016 -imut naleqqiullugu Titartagartaliussami nalunaarsuutit Naatsorsueqqissaartarfimmeersut takutinneqarput, nalunaarsuinerit nutaat taamaallaat 2017 -imi nassiunneqarsimasut ilanngullugit, Kujataanut aamma Tunumut atuuttut. Kujataa pillugu naqqiut: Piviusorsiortumik 2016 -imut naleqqiussinermi nalunaarsukkat nutaat 1. 757 ilanngaatigineqassapput. Taamaalilluni 2017 -imut inernera tassaavoq tikeraat nunat allamiut 3. 206, 2016 -imi 2. 132 -iusimallutik – siuariarneq 50, 4%-iulluni. Qupperneq 8 -mi eqqaaneqartutuut kukkusumik nalunaarsuisoqarsimasinnaanera sillimaffigineqassaaq, sualuppalummat. Tunu pillugu naqqiut: Aamma tassani nunat allamiut unnuineri 1. 015 -iusut (unnuisarfinnit 3 -neersut perngaammik nalunaarsukkanik nassiussisimasut) 2016 -imut naleqqiunnerini ilanngaatigineqassapput. Inerneraa nunat allamiut unnuineri 3. 556, assigalugu 2, 9%-imik siuariarneq. 13

Kalaallit Nunaanni unnuisarfinni tikeraat amerlassusaat – 2007 -imiit 2017 -imut Titartagartaliussaq saamimmiittoq Naatsorsueqqissaartarfimmit immikkut anisitanik imaqarpoq, tassani gruppi immikkut nakkutigisassaq ilanngunneqarsimalluni, tassaasut hotelit ullorialersorlugit immikkoortiterneqarsimasut angisuut 9. Takuneqarsinnaasutut unnuisarfiit tamarmik ataatsimut aamma hotelit anginerit 9 akornanni inernerit assut assigiissuseqarput allanngoraqatigiittarlutilluunniit. Taamaattorli hotelit annerit 9 akornanni nikerarneqalaarpoq, tamanna aamma qupperneq 7 -imi unnuinerit amerlassusaasa qitiutinneqarfianni takuneqarsinnaavoq. Aamma tamatuma soorlu uppernarsaraa hotelit anginerusut aningaasarsiornikkut ajornartoorfiup sunniutaa, 2008 -p kingorna, unnuisarfinnit minnerusunit ajunnginnerusumik anigorsimagaat. Titartagartaliussami talerpimmiittumi piffissami tassanissaaq tikeraat nunat allamiut (takornarissat) qitiutinneqarput. Aamma tassani nalunaarsuutinut ataatsimoortunut allanut assigiissuseqarneq allanngoraqatigiinerluunniit annertukannersoq takusinnaavarput – gruppimut tamaasa ataatsimut katinnerannut (tikeraat tamarmik kalaallit ilanngullugit) assigiissuseqarneq allanngoraqatigiinerluunniit anginersaalluni. Tassanili 2017 -imi nalunaarsukkat nutaat 2. 772 ilanngaatigineqarsimanngillat. Taamaalisoqarpat 2017 -imi tikeraat nunat allamiut 43. 586 -iussapput. 14

Tikeraat nunat allamiut amerlassusaat – 2008 -2017 ukiumiit ukiumut sumut ingerlaqqajaaneq 2017 sioqqullugu 2008 tassaavoq ukioq nunanit allamiunit tikeraaqarnerpaaffiusoq. Nalunaarsukkat ’nutaat’ 2. 772 2017 -imeersut aaqqiissutigigutsigit 43. 586 -iusimapput – tassalu 2008 -mi 41. 811 -usunit amerlanerullutik. 2010 -mi piffissami takutinneqartumi tikeraat nunat allamiut ikinnerpaasimapput (33. 403). Qupperneq 8 -mi takornarissat unnuisimanerisa amerlassusaat assigalugu aamma uani aasakkut takornariaqarnerpaaffiup nalaani qullariarneq takusinnaavarput. Qupperneq 10 -mi takornarissat unnuisarnerisa amerlassusaannut tunngatillugu titartagartaliussaq assigalugu 2017 -imi marsip kingorna aamma ’peqiffeqarpoq’, 2008 -milu taamaattoqarsimanani. Tikeraat ataasiakkaat unnuisarfiit ilaanni unnuinerit qanoq amerlatigisut agguaqatigiissillugu pisiarisarnerai allanngorartuarput – puigornagulu takornarissap Nunatsinni angalanermi ataatsimi unnuisarfinni 2 -nni amerlanerniluunniit inniminniisimasinnaammat. Ukiuni kingullerni amerlasuuni agguaqatigiissitsineq taanna ukiumiit ukiumut allanngoralaartarsimavoq, kisianni piffissami 2008 -2017 agguaqatigiissinnera tassaavoq unnuisarfimmi ataatsimi takornariaq ataaseq unnuinerit 2, 7 inniminnertarsimagai. 15

Immakkut takornariat pillugit kisitsisit – ilaasut tamarmik katillugit 2017 -imi Kalaallit Nunaannut umiarsuarni takornariartaatini ilaasut ataasiakkaat 13, 1%-imik amerlanerusimapput. Ilaasut qassiunersut periaatsit assigiinngitsut atorlugit kisinneqartarput, unalu ilagaat ataaseq. Tassani ’head count’ pineqarpoq – t. i. inuit ataasiakkaat ukiup pineqartup ingerlanerani umiarsuarnut takornariartaatinut ilaallutik Kalaallit Nunaannut tikeraarsimanersut. Imaassinnaavoq tikeraat taakku ilai nunamut niusimanngitsulluunniit, taamalu sumiiffinni takornarialerisartut kaaviiaartitaannut tuniseqataanatik. Ajoraluartumik aqqusaarnerit tamaasa takornarissat qassit ilumut nunamut niusimanersut kisitsisaatiginngilagut. Kisianni umiarsuarnik takornariartaatinik misissuineq kingulleq 2015 -imi ingerlanneqartoq qiviarutsigu takutippaa ilaasut 98%-ii Kalaallit Nunaanniinerup nalaani minnerpaamik ataasiarlutik nunamut niusimasut. Periaaseq alla tassaavoq qasseriarluni umiarsualivinnut aqqusaarsimanersoq, taamalu takornarissat nunamut niullutik aningaasanillu atuinissamut periarfissaqarlutik. Taanna quppernerup tulliani sammineqassaaq. 16

Immakkut takornariat pillugit kisitsisit – nunamut aqqusaarnermi ilaasut amerlassusaat Ataani titartagartaliussami aqqusaarnerni tamani umiarsuit qassinik ilaasoqarsimanersut pineqarpoq, nunap immikkoortuini assigiinngitsuni. Umiarsuup ataatsip nunap immikkoortuisa 5 ilaanni ataatsimi illoqarfippassuit aqqusaarsimasinnaavai allamili ataasiinnaq. Taamaassimasinnaanera nalunaarsukkanit takuneqarsinnaanngilaq. Ataani kisitsisit takutitaat tassaavoq qasseriarluni ilaasoq nunamut niunissamut periarfissaqarsimanersoq. Ilaasoq qasseeriarluni kisitsisini ilaavoq – tassa illoqarfimmut aqqusaarnerit tamaasa ataasiarluni. Paasiuminarnerutikkumallugu takorlooriartigu aqqusaarnerit tamaasa tikeraat 65%-ii nunamut niusartut. Takorluugaq eqqorsimappat titartagartaliussami kisitsisinit 35% ilanngaatigissavarput, nunap immikkoortuani pineqartumi ilaasup nunamut qasseriarluni niusimanera eqqortoq pissarsiarissagutsigu (oqaatigereersutut ilaasoq ataaseq qasseeriarluni). 65%-imik takorluugaq aamma kisitsisinut 2016 imeersunut eqquuppat imaassimassaaq 2016 -imi ataatsimut isigalugu 2017 -iminngarnit amerlanerulaartut nunamut niusimassasut – ingammik umiarsuarni Kujataani illoqarfinnut aqqusaartuni ilaasut amerlassusaat qiviaraanni. Kisianni ilumut qassit nunamut niusimanersut eqqoriaanerinnaavoq, aamma nunamut niunerminni takornarissanut nioqqutit qanoq amerlatigisut pisiarisimassagunagaat ajoraluartumik naluarput. Naatsorsueqqissaartarfiup naliliinera naapertorlugu 2017 -imi aqqusaarnerit ilai arlaannik peqquteqartumik nalunaarsorneqanngitsoorsimasinnaapput. 17

Angalanerit amerlassusaat ilaasoqarsinnaassusermut agguarlugit Umiarsuit takornariartaatit Kalaallit Nunaannut pisartut pax-inut assigiinngitsunut immikkoortitaarsimasarput, qanoq ilaasoqarsinnaassuseqarnerat naapertorlugu. Uagut immikkoortitaarinerit (klassit) paxit 4 atorpagut. Klassi minnerpaaq 250 pax tungaanoortoq tassaapput angalanerit ukiuni 10 -ni kingullerni ukiut tamaasa amerlanerpaasarsimasut. Kisianni tassaavoq aamma klassi ukiumiit ukiumut angalanerit amerlassusaat nikerarnerpaaffiusoq, soorlu titartagartaliussami takuneqarsinnaasoq. 2016 -imiit 2017 -imut kinguariarneq annertooq takuneqarsinnaavoq angalanerit 69 iniit 47 -nut. Kinguariarnerup ilaa peqquteqarpoq Rembrandt Van Rijn (34 pax) 2016 -imi 10 -riarluni angalasimagami 2017 -imili angalasimanani. Ukiumiit ukiumut nikerartarnerujussuaq eqqaagaanni, 0 -250 pax klassimi angalanerit amerlassusaat eqqaagaanni, taava 2016 -imiit 2017 -imut kinguariarneq pissusissamisoortutut isigineqarsinnaavoq. Piffissami 2011 -miit 2017 -imut 251 -500 pax klassimiittut angalasarsimaneri aalaakkaasumik amerlassuseqarsimapput. 2017 -imi angalanerit 16 piffissami ataaniittumi nalinginnaasuuvoq. 501 -1200 pax klassimi ukiumut angalasarnerit 6 aamma 17 akornanni nikerartarsimavoq, matuma ataani ukiut 10 pineqartut ingerlaneranni aallartinnerani naaneranilu amerlanerpaasimallutik. 2017 -imi angalanerit 15 naammaginartutut oqaatigisariaqarpoq. Pax klassit annersaanni 1200+ ukiumut angalasarsimanerit taamaallaat 5 aamma 8 akornanni nikerarsiampput. 2017 -imi angalanerit 6 nalinginnaasumik amerlassuseqarput. 18

Takornariat sorliusarneri – akunnerminni agguartaarsimanerat Takornarissat sorliusarneri assigiinngitsut qanoq agguataarsimanerat takorlooruminarsarniarlugu ’qaleriiaarsimavagut’, ataatsimut katinnerat tassaalluni takornarissat 2016 -imi aamma 2017 -imi Kalaallit Nunaannut tikeraarsimasut. Maanna qasseeriarluni oqaatigineqareerpoq: 2017 -imi timmisartukkut tikissimasut amerlassusaat pillugit nalunaarsukkat pissarsiarisinnaasagut ajoraluartumik tutsuiginanngillat. Unnuisut pillugit kisitsisinut naleqqiukkaangatsigit kisitsisit eqqortut 5% - 10%-imik qaffasinneruneranut tikkuussisut arlaliupput. Kisianni takornarissat umiarsuanngitsut taavalu immakkut takornariartut typii marluk – umiarsuarlutik tikittartut timmisartukkullu tikillutillu aallartartut – akornanni sunniivigeqatigiinneq paasinarsarpaa. Tassa 2017 -imi immakkut takornarissat 4. 500 timmisartorlutik tikillutillu aallartarsimapput, taamaammallu takornarissatut umiarsuanngitsutut kisinneqartussaanatik. Ilimagigutsigu timmisartorlutik takornariartut piviusumik siuari -arsimanerat 5%-iusoq assigissa-vaa 2017 -imi katillugit 59. 750 timmisartorlutik tikissimassasut, taamalu takornarissat ataatsimut katillugit 87. 175 -iusimassasut. Timmisartorlutik takornariartut piviusumik siuariarsimanerat 10%-iusimappat assigissavaa 2017 -imi katillugit 62. 600 timmisartorlutik tikissimassasut, taamalu takornarissat ataatsimut katillugit 90. 025 -iusimassasut. 19

Kalaallit Nunaanni takornarialerisut oqaatigisaat Timmisartunut ilaasut pillugit nalunaarsukkat tutsuiginanngitsut pigigaangakkit, naluaarsuutit amigarneri pissutigalugu, takornarialerisuniit allanik suup arlaanut tikkuussisunik piniartariaqarpoq. Taamaammat ukioq manna Kalaallit Nunaanni takornarialerisut 240 apersorsimavagut uku qanoq nalilerusunneraat pillugu: 1) takornariaqarfiusoq 2017 2016 -imut naleqqiullugu, taavalu 2) takornariaqarfiusumut 2018 -imut ilimasuutaat 2017 -imut naleqqiullugu. Qujanartumik takornarialerisut 73 (t. i. 30, 4%) misissuineq naatsunnguaq akisimavaat. Taassumap Visit Greenlandip aamma Naatsorsueqqissaartarfiup tunngavilersorlugu isummiussaat uppernarsarpaa, tassa 2017 -imi unnuisimanernut kisitsisit timmisartunut ilaasimasunut nalunaarsuutininngarnit annertuumik eqqornerusut. Takornarialerisut kinaassusaat isertuuteqqissaarniarlugit neriorsorsimavagut, saniatigut procentit siuariartuutaasut kinguariartuutaasulluunniit piumasimanngilagut. Kisiannili tamatigoornerusumik aperisimavugut akissutillu 7 qinerneqarsinnaanngorlugit, ataani titartagartaliussani takuneqarsinnaasutut. Kisitsisit namminneq oqaluttuarput. Amerlanerpaartaannut 2017 takornariaqarfiusimavoq ajunngitsoq, taannalu ilutigalugu 2018 -imut ilimasuutit taamatuttaaq pitsaallutik. Tamarmik misissuineq marsip qiteqqunnerani 2018 -imi akisimavaat, taamaalineranilu takornarialerisut inniminnikkat tutsuiginartut pigilereersimallugit. 20

Takornarissanik apersuinerit – ingerlanneqarfik ukioqatigiikkuutaartiternerilu 2017 -imi Visit Greenlandip Aalborg Universitetimi takornarialerinermik ilinniarfimmiit sulinermik sungiusartut marluk sulisussarsiarivai, takornarissat umiarsuanngitsut (292) aamma umiarsuartut (88) sukumiisumik apersorniarlugit. Apersuinerit julimi aggustusimilu ingerlanneqarput, illoqarfinni / nunap immikkoortuini assigiinngitsuni Kalaallit Nunaanni tamarmi (titartagartaliussaq saamerleq), amerlanernik sinniisoqarnissaq qulakkeerniarlugu. Quppernerni tulliuttuni takornarissat umiarsuanngitsut kisiisa isiginiassavagut. Immakkut takornariartut 88 apersorneqarnerisa inerneri, takornariartaassuarnilu ilaasut immikkoortumi allamiimmata, ilassutitut immikkoortutut ugguuna atuarneqarsinnaavoq. Takorneqarsinnaasutut nunap immikkoortua ataaseq kisiat sinniisuutitaqarpallaanngilaq, tassalu Capital (illoqarfik pingaarneq). Ukioqatigiikkuutaartiternerisa takutippaat ukioqatigiikkuutaani utoqqaanersat 3 sinniisuutitaqarnerusut ((titartagartaliussaq talerpilleq), kisianni ukioqatigiikkuutaat agguarsimanerat suliffimmik sungiusartut takusaat taannaakannersimavoq. Quppernerni tulliuttuni titartagartaliussat amerlanerusut takutinneqassapput annikitsuinnarmik oqaasertalersukkat, annerusumik namminneq oqaluttuartuummata. Naggataatigut nassaat pingaarnerit eqikkarlugit saqqummiunneqassapput. 21

Takornarissanik apersuinerit – najugaqarfik, isertitaqqortussuseq ilinniagaqarsimassuserlu Akissuteqartut pillugit piusut, oqaatigineqareersutut uani umiarsuanngitsut pineqarput. Kisitsisit ataatsimut isigalugu Visit Greenlandip tunngavilersorlugit isummiussatut suliaqarfigisai uppernarsarpaat: Isertitaqqortussutsip agguaqatigiissinneranit qaffasinnerusut aamma akunnattumik sivisuumilluunniit ilinniagaqarsimasut amerlanerupput. 22

Takornarissanik apersuinerit – misigisassat salliutikkusutat aamma qanoq inniminniisarneq Ornikkusutat tikeraarnissaannut pilerittatsitsisimasut pillugit akissutit qinikkat, aamma inniminniinermi qanoq iliukkajuttarnersut. Tupinnanngitsumik 45% missaat pinngortitamik aamma kulturimik akullugu misigisassarsiorniarlutik ornitassarsiortarput. 35% missaat pinngortitamik allamillu naamik misigisassarsiortarput, 7%-illu missaat kulturimik allamillu naamik misigisassarsiortarlutik. Gruppi ’Special Interest’ (13% missaat) tassaapput inuit aalajangersimasumik sammisaqarnissaq pillugu angalasartut, assersuutigalugu kuunni aalisarnissaq, tammajuitsussarsiorluni piniarneq il. Uani misissuinermi akissuteqartut 292 misigisassarsiornissatik namminneq inniminnikkajunnerusarpaat, angalatitsivik aqqutigalugu angalanissaq aaqqissuuteriigaq pinnagu. 23

Takornarissanik apersuinerit – Akissuteqartut immikkoortunut agguataarnerat Titartagartaliussami saamerlermi immikkoortut 5 ukunani pingaarnerusut takutinneqarput: 39% Globetrotters, 20% Nature Lovers, 11% Wilderness Seekers, 7% Special Interest (susassareqatigiinneq) taavalu 7% Special Interest (tamakkiisumik itisilerineq/ ilanngutitinneqarneq). Nature Appreciators (4, 5%), Sightseers (4, 5%), Ethnophiles (3%), Culture Lovers (3%), Authenticity Seekers (1%), Culture Appreciators (0, 7%) aamma Extreme Adventurer (0%) immikkoortuliatta 12 -usut akornanni kingullerni 7 -niipput – taakkunannga Special Interest 2 ilanngussimallutigit. 24

Takornarissanik apersuinerit – kajumissisitsineq pingaarneq aamma immikkoortut tulliusut Titartagartaliussami saamerlermi takusinnaavarput pinngortitaq, uumasut aamma pinngortitami pisartut akissuteqartut 45%-iisa pingaarnertut kajumissisissimagaat. Ikinngutit ilaqutallu tikeraarnissaat tulliuvoq, kisianni 14, 6%-iinnarnut pingaarnertut kajumissisitsisimalluni. Angalanerup nalaani immikkortut tulliusut takornarissanut sunniuteqarsinnaasut apeqqutigineqarmata akissutaat titartagartaliussami talerpillermiipput. Saqqummersoq assigiinngisitaangaatsiarpoq. Angalasoq klimamik sianissuseqartoq akuersaarneqarnerpaavoq, internetimullu attaveqarneq ajornerpaaffimmiissimalluni. 25

Turist interviews – informationskilder og tidspunkt for booking Tupinnanngitsumik internet Kalaallit Nunaat pillugu pingaarnertut isumassarsiffiullunilu paasissutissarsiorfiusimavoq, angalanerup inniminnernera sioqqullugu. Inuttut nalunngisat unnersuussinerillu pingaarnerit tullerivaat 31%-imiilluni. Greenland. com (maanna visitgreenland. com-iusoq) pingaarnerit pingajorivaat 24%-imiilluni. Taava tulleriiaarput ilisimasaqarfigereerlugu (23%), atuagaq ilitsersuut (21%) aamma angalatitsivik (21%), atuagassat/ atuakkat allat, angalasunut atuagassiaq (3%), aviisit (1, 4%), aammalu ’paasisaqarfiit’ allat qinigassatut allattorsimasut avataanniittut. Piffissat inniminniiffiusut nalinginnaanerpaat tassaapput qaammatit 3 -6 angalaneq sioqqullugu (36%), qaammatit 6 -12 sioqqullugu (31%), taavalu qaammatit 1 -3 sioqqullugu (16%). ’Angalanissaq qaammat 1 inorlugu’ 10%-iinnarmiippoq, taavalu ’ukioq 1 sinnerlugu’ akuttunerpaalluni 5%-imiilluni. Tamanna Visit Greenlandip nittarsaassinermik suliaqarneranut tunngatillugu misilittagaanut tunngavilersorlugillu isummiussaanut naapertuulluinnarpoq. 26

Takornarissanik apersuinerit – internetikkut inuit naapittarfiisa sunniutaat Matuma ataani titartagartaliussat 4 ipput isumassarsisinneqarnermut angalanissamullu aalajangernermut tunngatillugit internetikkut inuit naapittarfiisa sunniutaannik pingaarutaannillu takutitsisut. Aperineqartut 9%-ii internetikkut inuit naapittarfiinik atuisimapput – ingammik Facebook aamma Instagram Kalaallit Nunaat pillugu isumassarsisinneqarnissaq paasissutissanillu piniarluni. 55% Visit Greenlandip nittartagaa – imaluunniit aallutaqartut attuumassuteqartut allat internetikkut inuit naapittarfii – iserfigisimavaat. Annerusumik takusassanik ujarlertarput, soorlu assit videollu, annikinnerusumillu atuagassanik. 27

Takornarissanik apersuinerit – aqqutit tikiffiusartut aamma angalanerit allanik ilaneqartarnerat Kalaallit Nunaannut aqqutit tikiffiusartut qimerloortillugit Københavnip aamma Islandip akornanni agguataarsimaneq soqutiginaateqarpoq. Apersorneqartut 51%-ii Københavnikkoorlutik nunatsinnukarsimapput, 46%-ii (291 -iusunit 136) Islandikkoorsimallutik Air Iceland Connect imaluunniit Air Greenland atorlugu (titartagartaliussami saamerlermi taama malittariillutik 42% aamma 4, 5%). Taamaalillutik akissuteqartut uku annertungaatsiartumik Island timmisartoqarfissuartut atorsimavaat. Ataatsimut isigalugu ilaasut 1/3 missaat (kalaallini innuttaasut ilanngullugit) Islandikkoorlutik angalasarput, taavalu 2/3 Københavnikkut. Apersorneqartut akornanni 117 angalanerminni tassani Islandimi ullualunni feriarsimapput, tassaasut Islandikkoorlutik Nunatsinnut pisut 136 -usut 86%-ii. Tamatuma takutippaa tassani atareersumik niuerfeqartoq angingaatsiartumik, angalanerit allanik ilasat Island aamma Nunarput tassani ilaallutik. Allatut oqaatigalugu, takornarissat Islandi timmisartoqarfissuartut atorlugu Kalaallit Nunaaliarnertik iluaqutigalugu Islandimi feriarnissamut atoqqajaasaraat. Aamma imaassinnaavoq inuit Islandimut feriarnissartik pilersaarutigereerlugu ilallugu Kalaallit Nunaannut tikeraartut. Sorliugaluarpat taava Islandimi nunatsinnilu takornarialerisartunut win-iuvoq tamaginnut nuisitsivik annertusineqarsinnaammat. 28

Takornarissanik apersuinerit – Misigisassat/sammisaqarnerit qinerneqarnerpaasimasut Akissuteqartut 289 -iusut aperineqaramik misigisassat/sammisaqarnerit/angalaarnerit suut misigisimaneraat imaluunniit pisiarisimaneraat akissutaat titartagartaliussami talerpillermi suut nuannarineqarnerpaasimasut takutinneqarput. Tupinnanngitsumik sammisat nammineq ingerlanneqartut marluk qaqqani aamma illoqarfinni pisunneq nuannarineqarnerpaasimapput. Tulliusut 2 (angallammik angalaarneq katersugaasivimmiinnerlu) tamarmik takornarissa-nut nioqqusiaapput pisiarineqarsimasut, aappaa pinngortitamut tunngasoq aappaalu kulturimut. 29% guideteqarlutik qaqqatigut pisunneq misilissimavaat. 23% guideteqarlutik illoqarfim-mi pisuttuarneq, 18% namminneerlutik aliikkutaralugu aalisarneq, 16% arfernik takusassarsiorneq, 11% guideteqarlutik qajartorneq, 11% guideteqarlutik ullorlugu sikukkut/ sermikkut pisunneq, 9% timmisartumik takornariarneq, 6% guideteqarlutik biilinik uumasu-nik takusassarsiorneq, 5% guideteqarlutik sikukkut/sermikkut tammaarneq, 5% nammin-neq qajartorlutik, 5% guideteqarlutik nunaqarfimmut takusassarsiorsimapput, 5% guide-qarlutik qallunaatsiakoqarfimmut takusassarsiorsimapput, 5% kaffisoriarsimapput taavalu 3% timmissanik takusassarsiorsimallutik. Allattorsimaffimmi sammisat allat ilaagaluarput akissuteqartut 3%-imik ikinnerusut misilissimasaannik, kisianni uani tamanik isiginninnissaq pingaarnerutinneqarmat ilanngunneqaratik. Talerpiup tungaani allattorsimaffimmi sammisat 18 akornanni katillugit 12 guideqarput/ pisiaapput. Katersugaasivimmiinnerat ilaatigoortumik nammineq ingerlataapput. Sinneri 5 tamakkiisumik nammineq ingerlanneqarput. Malugu: Apersorneqartut tamarmik aasaanerani takornariat nunatsinniittut VG’mit naapinneqartut, taamaammallu pissusissamisuuginnarpoq aasaanerani sammineqartut aallunneqarmata. VG Airgreenland peqatigalugu Tysklandimi, Tuluit Nunaanni, Frankrigimi USA’milu tuniniaaviusinnaasunik annertuumik misissuisimapput, uanilu qup. 27’imi nunat akornanni soqutigisat sorliunerinik assersuussinerit takuneqarsinnaapput, assersuutitullu taaneqarsinnaavoq ’Qimussineq’ franskit akornanni soqutigineqarpaat pingajuattut inissinneqarsimammat, taakkuattaaq aperitittut ’ukiut tulliuttut tallimat iluini nunarput tikeraarusullugu. ’ 29

Takornarissanik apersuinerit – Akissuteqartut angalanerat pillugu ingerlasimanerit piviusut Qanoq unnuisimanersut apeqqutigineqaraangat akissutit assigiinngisitaarput, atorneqarnerpaalli 3 tassaapput hotel (55%), hostel (36%) aamma tammaarneq (34%). Eqqaamallugu apersuinerit juli-aggustimi 2017 -imi ingerlanneqarmata, taamaammat tammaartut taama amerlatiginerannut nassuiaatip ilaa tassaniippoq. Amerlanersaat (63%) unnuinernik 9 -nik amerlanerusunik sivisussusilinnik angalasimapput. Apersorneqartut akornanni ulluinnarlugu takornariaqanngilaq. Nunap immikkoortui Avannaa, Arctic Circle aamma Tunu apersorneqartunit tikeraarneqarnerpaasimapput. Nunap immikkoortua Capital tikinneqannginnerpaasimallu ni (17%). 30

Takornarissanik apersuinerit – Misigisat ajunngitsut nuanninngitsullu Misigisat aalajangersimasut apeqqutigineqarmata ajunngitsut titartagartaliussami saamimmi nuanninngitsullu talerpimmi takuneqarsinnaapput. Ajunngitsut akornanni annerusumik pinngortitamut, sikunut tunngasut angalaarsimanerlu aalajangersimasoq qinerneqarnerpaasimapput. Nuanninngitsut akornanni uparuaaneq aalajangersimasoq annerpaaq tassaavoq illoqarfimmi eqqakkat ersarissusiat taavalu angalaniartilluni imaluunniit angalaarniartilluni kinguaattoornerit/allanngortitsinerit. 31

Takornarissanik apersuinerit – naammagisimaarinninneq takkuteqqikkumaarnerlu Takornarissat nunatsinni feriareerlutik utileraangamik angalaneq ilimasuutaannut qanoq eqquilluartigisimanersoq tusassallugu tamatigut soqutiginartarpoq. Kalaallit Nunaat ornittakkat akornanni akikitsuunngilaq, amerlasuullu sivisuumik sipaarsimasarput, taamaammat atuisut naammagisimaarinninnissaat soorunami pingaarpoq. Akissuteqartut 288 akornanni 1 kisimi 2 -mik minnerusumilluunniit naliliivoq, 1 tassaalluni naammaginninneq appasittoq 5 -ilu qaffasissoq. 8 3 -mik naliliipput, 75 -illu 4 -mik naliliillutik. Akissuteqartut 204 naliliineq qaffasinnerpaaq 5 qinersimavaat, tassaasoq 71%. Uuttuummi alliartortumi 1 minnersalluni 5 -ilu annersaalluni apersorneqartut akisimavaat Kalaallit Nunaannut uteqqikkumaarnissaat qanoq ilimanartiginersoq. Akisut 288 akornanni 57 1 qinersimavaat, 39 2 qinersimavaat, 67 3 qinersimavaat, 47 4 qinersimavaat, 78 5 qinersimavaat. Ilaatigut Kalaallit Nunaat taaneqartarpoq ”once in a lifetime destination” – ”inuugallartilluni ornitassaq” – ataasiinnaanngitsumik isumaqarsinnaasoq. Isumaqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat pavani ”sinnattorisat” akornanniittoq – imaluunniit ornissallugu ima akisutigisoq ataasiaannarlutit akissaqartissinnaallugu. Kisianni kisitsisit matuma ataaniittut uppernarsisippaat uteqqittoqarsinnaanera ilippanaateqartoq. 32

Takornarissanik apersuinerit – tamakkiisumik aamma døgnimut atuisimanerup missiliorneri Takornarissat Kalaallit Nunaaliarnerminnut aningaasat qanoq amerlatigisut atortarpaat? Titartagartaliussami saamerlermi 292 -iusut akornanni 255 tamakkiisumik akunnaallisakkamillu inummut agguaqatigiissillugu aningaasat suut tamarmik ilanngullugit angalanermi tamarmi atorneqarsimanersut missiliornerat akisimavaat. Titartagartaliussami talerpillermi 292 -iusut akornanni 254 døgnimut atuisimanertik, suut tamarmik ilanngullugit, missiliorlugu akisimavaat. ’Takornariat akikinnersiuisut’ amerlanngitsut Kalaallit Nunaannut pisarput – tupinnanngilarlu ornitassat akornanni akisummat. Soqutiginartoq tassaavoq ’akinut immikkoortitaartunut’ qanoq agguarsimanersut. Uuttuut naallugu assigiiaakannersumik agguarsimapput. 33

Takornarissanik apersuinerit – eqikkaaneq Apersuinerit 292 ataatsimut isigikannerlugu ersarinnerulersitsiniarluta apersuinitsinni siullermi, niuffaffinni misissuinerni, misissuinerni allani, takornarialerisartunik angalatitsivinnillu takornarissanillu aallussisartunik allanik oqaloqateqartarnerni tunngavilersorlugit isummiussat misilittakkallu qaleriiaarlugillusooq katersorsimasagut uppernarsarpaat. 2012 -imi Visit Greenlandip ersarinnerulersitsiniarluni apersuinerit siulliit ingerlappai. Taaguummi ’mapping’ (maani: ersarinnerulersitsineq/erseqqissaaneq) unnersuussutigineqarpoq Visit Greenlandip (erseqqinnerusumik taallugu Sarah Woodallip) taamani taanna ilutigalugu immikkoortiteriaaseq (takuuk titartagartaliussaq qupp. 22) taamanili atorneqarsimasoq suliarimmagu. Apersorneqartut akissutaat naapertorlugit modelimi immikkoortitikkanut 12 -nnut agguartarpagut, taannalu najoqqutaralugu immikkoortut angalallutik Kalaallit Nunaat orninniarlugu qinersisartut pillugit ilisarnaat isumalik suliarisarlugu. Piumaguit immikkoortiterinerput annertunerusumik paasisaqarfigisinnaavat uani tourismstat. gl. Ersarinnerulersitsiniarluni apersuinerit immikkoortuisa aappaat manna immikkoortitseriaatsip atorsinnaanera uppernarsarpaa. Taamaattorli ilisimalersimavarput akissuteqartartut ilaasa ’kulturi’, ’pinngortitaq’ taavalu ’pinngortitaq kulturilu’ immikkoortinnissai paasiuminaatsittaraat, aperineqaraangamik suna pingaarnertut misiginiarlugu angalasarnersut. Amerlanerpaat ’misigisaq suut tamarmik ataatsimut akuleruffiat’-tut isigisarpaat qaqutikkullu pinngortitaq kulturimut salliutillugu qinerusuttarlugu, arlaatigut kulturi toqqaannaq taanngikkaluarlugu ilaatillugu – paarlattuanilluunniit. Ersarinnerulersitsiniarluni apersuinerit siunertaat pingaarnertut tassaavoq immikkoortitseriaaseq nutaanik ilaartussallugu, tulliatut najoqqutagut allat annertussutsimik tunngavillit, t. i. internetikkut misissuinerit, akissutit siumut oqaasertalersoriikkat akornanni qinersisarnikkut, piukkunnartunngortinniarlugit. Ersarinnerulersitsiniarluni apersuinerit inuk saanniitillugu ingerlanneqartarput, taamaaliornikkut apeqqutit paatsoorneqarsinnaaneri minnerulersinneqartarluni. Taanna ilutigalugu apeqqutinik ammasunik amerlalaartunik akoqartarpoq. Taakkununngali akissutit uani sammineqanngillat. Uani vg. gl/mapping 17 akissutit pillugit nalunaarsuutit tamarmik aaneqarsinnaapput, apeqqutinut ammasunut akissutit ilanngullugit. Visit Greenlandip 2016 -imi aamma 2017 -imi Air Greenland aamma NIT Kiel suleqatigalugit Tysklandimi, Frankrigimi, Storbritanniami aamma USA-mi niuffaffinni misissuinerit anginerit ingerlassimavai, internetikkut misissuinerit atorlugit, nunani ataasiakkaani tamani akissuteqartut 4000 tunngavigalugit. Visit Greenlandip saqqummersinneqarnerata kingorna ukiumi siullermi nalunaarusiaq tamakkiisoq kisermaallugu atorsinnaasimavaa, kisianni 1. april 2018 -imiit kikkunnit tamanit pineqarsinnaalissaaq. Nalunaarusiat marluupput: Siulleq Tysklandimi, Storbritanniami aamma USA-mi akissutit ataatsimoortillugit. Uani atuarneqarsinnaavoq vg. gl/de-gb-us. Tullia franskit niuffaffiannut tunngavoq, niuffaffinnut siuliinut 3 -nut atassuteqartillugu, uanilu atuarneqarsinnaalluni vg. gl/fr. Ataasiakkaannguit immikkut pingaaruteqassuseqareersut taassagaanni ilagaat 46%-inik ikinnerunngitsut Island aqqusaarlugu nunatsinnut tikissimammata – taakkunanngalu 86%-ii ilutigalugu Islandimi ullualunni feriarsimallutik. Taamatuttaaq eqqarsarnalaarnanngitsuunngilaq ajornerpaatut qinerneqarsimammat (akissutit siumut qinigassatut piariikkat akornanni) illoqarfimmi eqqakkat ersiinnarnerat. Kisianni pisariikannersumik qanoq iliorfigineqarsinnaavoq. Assersuutigalugu illoqarfinni saliisarneq annertusiartortumik tapersersorneqartarpoq suliniut Saligaatsoq aqqutigalugu. Akissuteqartut akornanni 35% pinngortitami misigisassarsiorneq kisiat isiginiarneqarsimavoq, 7% kulturimik misigisassarsiorneq kisiat. Taamaattorli malugeqqusariaqarpoq 45% pinngortitamik aamma kulturimik misigisaqarnissaq, akuleriissilluarlugit, kajungerfigigamikku. 8% oqaatigaat inuup aalajangersimasup naapissimanera misigisaasoq nuannernerpaaq. Tamatuma takutippaa takornarialerisartutut, kiffartuussisutut imaluunniit guidetut takornarissat naapinneranni inuup sunniutaa minnaarlugu takorloorneqartassanngitsoq. 34

Air Iceland Connectip angallavigisartagai Ukiuni makkunani Islandimi takornarissanik annertuumik siuariarfiuneq pissutigalugu Island-Kalaallit Nunaat imminnut katigullugit tunineqarsinnaanerat immikkut soqutiginarsi-sippaa. 2017 -imi Air Iceland Connectip (AIC) nunatsinnut aqqutimini ataatsimut katillugit 9, 7%-imik kinguariarneq misigisimavaa, imaaliallaannaq paasiuminaassinnaasoq. Taa-maakkaluaq suli Island tassaavoq timmisartoqarfissuaq takornarissat nunatsinnut aqqutigisartagaat assut naleqquttoq, Keflavik angalasussanik piareersaaneq aqutsinerlu eqqarsaa-tigalugit Europap aamma Amerika Avannarliup akornanni aqqutit naapiffiattut pissusissamisoortutut inissisimammat. Keflavik-Kangerlussuaq: 2017 -imi AIC-p aqqutaa nutaaq Keflavikip aamma Kangerlussuup akornanni ammarneqarpoq, taannalu juli-aggustimi ingerlasimalluni. 2018 -imili nanginneqassanngilaq AIC ima naliliimmat ilimagisatut inerneqarsimanngitsoq. Reykjavik-Narsarsuaq: AIC aqqummi tassani 2016 -imi siuariarluarsimagaluarluni 2017 -imut pilersaarummini annertusaaniarsimagaluarpoq. Kisianni umiarsuaq takornariartaassuaq (2016 ilanngullugu Narsarsuarmi niusisarlunilu ikisisartoq) 2017 -imi pisussanit tunuarmat taamaatiinnartariaqarsimallugit. Reykjavik-Nuuk: Aqqummi tassani AIC 2016 -imi upernaakkut piumaneqarnera ilimagisamit annikinnerummat april 2017 -imi sapaatip akunneranut aallartarnerit ikiligamigit 3 -niit (2016 -imi) 2 -nnut, inerneraalu april 2016 -imiit april 2017 -imut 12%-imik kinguariarneq. Reykjavik-Kulusuk: AIC aqqummi tassani Islandimut toqqaannartumi kisermaassisuuvoq. 2017 -imi -10%-imik aqqut taanna kinguariarfiusimavoq. Akureyri-Nerlerit Inaat: Nordland Airip aqqut taanna ingerlappaa timmisartoq De Havilland Twin Otter atorlugu, AIC sinnerlugu aqqummi tassani Islandimut toqqaannartumi kisermaassisuulluni. 2017 -imi ilaasut 1. 570 -iusimapput, 2016 -imi 986 -iinnaasimallutik, ilaatigut 2017 -imi akulikinnerusumik ingerlasoqartarneranik peqquteqarluni. Siuariarneq taanna 59%-iuvoq. 35

Naggasiineq Neriunarpoq timmisartukkut ilaasut kisitsisaannik tamanik ilanngussisunik peqaleraluttuartugut. Oqaareernittut Visit Greenland, Naatsorsueqqissaartarfik aamma Mittarfeqarfiit ingerlassaqareerput nalunaarsuinerup pitsaanerulernissaanik siunertalimmik. Aamma Visit Greenlandip i. Padsit siunertamut tassunga atorneqartartut misissoramigit nutaanillu ilaartorlugit, internetimut attavik pingaarneq kiisalu attavik sillimmat qularnaarniarlugit (2 G, 3 G imaluunniit 4 G mobildatanut attavik). Unnuinerit pillugit kisitsisit eqqarsaatigigaanni ukiut tamaasa nalunaarsuutit tamanik ilanngussisut pigilernissai qaninnerulertarparput, ukiut tamangajaasa unnuisarfiit amerlanerusut iluatsittumik nalunaarsuisalertittaratsigit, tamakkernissaali ukiorpaaluusinnaapput. Maannakkuugallartoq nalunaarsuutit qulaani taaneqarlutik najoqqutarineqartut takornarissat umiarsuanngitsut qanoq iliortarnerisa paasinissaannut qitiupput, kisianni suliniut nutaaq piariilerpoq takornarissat angalariaaseqarnerannik aamma aningaasanik atueriaaseqarnerannik itinerusumik tikkuussisinnaasumik. Statistics Icelandip Islandimi kreditkortinik neqerooruteqartartut annersaasa aningaasanik aallersimanerit pisisarnerillu nalunaarsuutaat suliarineqarsimanngitsut pissarsiarisinnaavai. Nalunaarsuutit tamakku annikitsortanik amerlasuunik attuumassuteqartunillu takutitsisarput, Bifrost Universitetilu, statice. is-ip kreditkortit nalunaarsuutaannik pissarsiaqartalersinnaaneranut aqqutissiuussisimasoq, kreditkortinik neqerooruteqartartunut saaffiginninnissamut siunnersuisartutut ikiuukkumalluni akuersisimavoq, ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nalunaarsuutinik taamaattunik Kalaallit Nunaata pissarsiaqartalernissaa siunertaralugu. Suliniutip taamaattup iluatsinnissaa qularnaveeqqutissaqanngilaq, taamaassappalli ilaatigut takornarissat døgnimut agguaqatigiissillugu atuisarnerat, qanoq pisiniartariaaseqarnersut, Kalaallit Nunaata iluani qanoq angalariaaseqarnersut allarpassuillu pillugit kisitsisit eqqortut qaninnerungaatsialissavagut, ilisimasallu taamaattut annertuumik iluatinnaateqassallutik. Naggasiutigalugu kikkut tamaasa ukiumik takornariaqarfiusumik 2018 -imik pitsaasumik iluatsitsilluartumillu kissaakkusuppagut! Inussiarnersumik inuulluaqqusingaarluta Visit Greenland Siunnersuisartuunermit Mads Lumholt-imit suliarineqarpoq, april 2018 36