Takornariaqarnermi Kisitsisit Nalunaarusiaq 2018 Kujalleq Aallaqqaasiut Nunap immikkoortuinut

  • Slides: 9
Download presentation
Takornariaqarnermi Kisitsisit Nalunaarusiaq 2018 Kujalleq

Takornariaqarnermi Kisitsisit Nalunaarusiaq 2018 Kujalleq

Aallaqqaasiut Nunap immikkoortuinut nalunaarusiat ukioq manna assut kinguaattoorfiusimapput, 2018 -imut umiarsuarnut takornariartaatinut kisitsisit piginagit

Aallaqqaasiut Nunap immikkoortuinut nalunaarusiat ukioq manna assut kinguaattoorfiusimapput, 2018 -imut umiarsuarnut takornariartaatinut kisitsisit piginagit saqqummersinnissai isumaqanngimmat, taakkulu aatsaat 27. 08. 19 stat. gl-ikkut saqqummerlutik. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup tikittunik nalunaarsuinerit assut kingusissukkut tiguneqartut utaqqisimavai. Nalunaarusiaq manna naatsoq nunap immikkoortuinut tunngatitaq nalunaarusiap nunamut tamarmut tunngatitap uiguneratut atuassallugu assut unnersuunnarpoq, takornariaqarnermi kisitsisit immikkoorutai amerlaneroqisut uani sammineqarmata kisitsisillu tunngavigineqartut tutsuiginarnerullutik. Soorlu quppernerni tulliuttuni takuneqarsinnaasoq ilaasut nunat allamiut Narsarsuarmiit avammut aallarsimasut amerlassusaat (2018 -imi 3. 330) aamma Kujallermi nunat allamiut unnuisarfinni unnuisimasut amerlassusaat (2018 -imi 5. 332) nikingapput. Tamanna annermik peqquteqarpoq nunap immikkoortuani takornariat ilai Nuuk aqqutigalugu tikittarmata taamalu Narsarsuarmi nalunaarsorneqaratik. Ilai aamma angallatit allat umiarsuarmik takornariartaataanngitsumik tikissimasinnaapput (takornarissat taakku qaqutikkut nunami unnuinissanik pisisarlutik), kisianni amerlanngitsunnguugunarput. Soorunami aasakkut takornariaqarnerpaaffiugaangat Island aamma København aqqutigalugit toqqaannartumik timmisartoqartannginnera nunap immikkoortuanut unammillernarpoq, takornarissallu Nuukkoorlutik aqqut ungasinnerusoq atortariaqartarlugu kinguaattoornernillu eqqugaanerusinnaallutik. Mittarfinnut ataatsimoortitanut qanittukkut akuerineqartunut ilaavoq Qaqortumi nunap immikkoortuanut mittarfik nutaaq 1. 500 m-inik takissusilik, Islandimut attaveqartussaq, taannalu Kalaallit Airports naapertorlugit oktober 2023 -mi piareersimassaaq. Soorunami Kujaataani takornariaqarnermik inuutissarsiorfimmut nutaarluinnarnik toqqammavissaqartitsissaaq, tassani illoqarfik pingaarneq Qaqortoq nunallu immikkoortuani illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanerit tikikkuminarnerulissallutik. Kisianni nunaqarfiit Narsarsuaq, Qassiarsuk aamma Igaliku tikikkuminaannerulissapput maanna mittarfiup inissisimaneranut naleqqiullugu. Narsarsuaq helikopterinut mittarfittut ingerlassammat aamma Qaqortumut Narsamullu immakkut angallanneq ingerlaannassammat helikopterimik angalaneq taanna immini immaqa ‘added value’ (nalinganut ilassut)-igineqarsinnaassaaq takornarissanut inuulluarniummut tassunga akissaqartunut. Kisianni aamma Narsarsuup kangerluanut immakkut angalaarneq akisunnginnerusoq nittarsaanneqarsinnaassaaq immini misigisassaqqissutut, Narsarsuullu eqqaani takornarialerusunut akornutinngortariaqarnani. Taamaalilluni takornariaqarnermik inuutissarsiorfik ukiuni tulliuttuni 3 -4 -ni ikaarsaariarfimmiissaaq nioqqutissat nutaat suullu tamarmik ilanngutereerlugit angalanerit nutaat piareersarneqassallutik, nioqqutillu suliniutillu nutaat qanoq piviusunngussanersut takussallugu pissanganassaaq. Periarfissat tamakku nutaat misissornissaannut Visit Greenland naluneqanngitsutut peqataanissaminut piareersimajuarpoq. Aamma UNESCO Kujalleq sumiiffik nunarsuarmioqatigiit kingornussaannut ilaasoq nutaaq siunissaq pissanganartoq ornippaa, nunap immikkoortuata tigusisartussanik piareersaallunilu ineriartortitsinini ingerlateqqikkamiuk, tikeraat ornittagaat sullissivik nutaaq pilersaarutigineqartoq ilanngullugu, Inuussutissarsiornermut, Nukissiuuteqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik suleqatigalugu.

Ilaasut Narsarsuarmi mittarfimmiit avammut timmisartortut Ilaasut Narsarsuarmiit nunanut allanut aallartut 95, 3%-ii nunamit suminngaanneernerat

Ilaasut Narsarsuarmi mittarfimmiit avammut timmisartortut Ilaasut Narsarsuarmiit nunanut allanut aallartut 95, 3%-ii nunamit suminngaanneernerat nalunaarsorneqarsimammat 2018 -imut nalunaarsukkat naatsorsueqqissaarnikkut atorsinnaapput, akerlianilli 2017 -imi nalunaarsukkat 87, 9%-iinnaagamik taamaagatik. Tamanna sakkortusarneqarpoq pissutigalugu immikkoortut tamarmik, DK minillugu, ilaasut 1. 000 inorlugit assersuutissaqarmata, taamaammallu allaat ukiumiit ukiumut ilaasut ikittunnguit procentikkut nikingassutinik annertuunik pilersitsisinnaasarlutik. Taamaattumik takornarissat immikkoortui tamarmik ataatsimut 2, 0%-imik siuariarsimanerat naleqquttumik sillimaffigisariaqarpoq. Malugeqquneqarpoq aqqutikkut Nuuk-Narsarsuaq takornarissanik nunap immikkoortuanut aamma tikittoqartarmat, tamannali ajoraluartumik tigussaasunik kisitsisinik suli soqangilaq. Ukiuni tamaginni ilaasut nunanut allanut Narsarsuarmiit aallartut, ilaasut nunatsinni najugallit ilangullugit, amerlassusaat tamarmiusut tamakkerlugit nalunaarsorneqarsimapput, -0, 2%-imiikkamilu nikissimanngilaq, tikkuussivorlu takornariaqarnikkut ineriartorneq immaqa nikissimanngitsup missaaniissangatinnartoq. Quppernerup tulliani nunap immikkoortuani unnuisimasunut kisitsisinut naleqqiussinnaavagut. Naak siuariartornermut procentit naatsorsueqqissaarnikkut atorsinnaanngikkaluartut 2018 -imut kisitsisit immikkut pingaartissinnaavagut, taakku Narsarsuarmiit nunanut allanut toqqaannarlugu aallartut eqqarsaatigalugit 95, 3%-iummata. Tassani takuneqarsinnaavoq Danmark aamma Spanien suli immikkoortut annersarigaat, imalu isikkoqarluni 2017 -imut naleqqiullugu soorlu annerusumik nikissimanngitsut. 2017 -imut kisitsisit piviusumut naapertuuppata immikkoortoq Island ilaasunik 98 -inik siuariarsimavoq, tassaasoq 135%-imik siuariartornerq (taannalu takussutissaavoq assersuutit ikikkaangata siuariarsimanermut procentit annertoorsuanngortarnerannut). Immikkoortoq Tyskland ilaasunik 38 -nik amerleriarsimavoq, tassaalluni 19, 4%-imik siuariarneq. Immikkoortut sinnerini amerlassutsit ima ikitsigipput 2017 eqqarsaatigalugu siuariarsimanermut procentit erseqqissarnissaat isumaqarani.

Nunap immikkoortuani unnuinerit amerlassusaat Marsimi 2019 -imi Visit Greenlandip nunatsinni siniffissanik tigusisinnaassutsit kisissimavai, tassanilu

Nunap immikkoortuani unnuinerit amerlassusaat Marsimi 2019 -imi Visit Greenlandip nunatsinni siniffissanik tigusisinnaassutsit kisissimavai, tassanilu takuneqarsinnaavoq Kujallermi siniffissanik tigusisinnaassutsip CVR-imi nalunaarsorneqarsimasup 80, 4%-ia nalunaarsukkatut nassiunneqartartoq. Atuartumut malugeqquneqarpoq takornarissat amerlassusaat ilisimaneqanngitsoq maaniinnaq unnuisarmata imaluunniit inunni, taamaattumillu nalunaarsukkat aamma titartagartaliussami siuariarsimanermut procentit naleqquttumik sillimaffigineqassapput. Timmisartumut ilaasut pillugit nalunaarsukkanit uani assigiissut tassaapput immikkoortoq Danmark eqqarsaatigalugu appariarsimammat (uani 6, 1%), tassalu DK unnuinerit 285 ikinnerusut. Immikkoortoq Europami Allat 133 -nik amerlanerusunik unnuisoqarsimavoq, assigalugu 6, 1%-imik siuariaat. Immikkoortoq Tyskland 25 -nik amerlanerusunik unnuisoqarsimavoq, assigalugu 3, 3%-imik siuariaat. Immikkoortoq Nunat Allat 545 -nik ikinnerusunik unnuisoqarsimavoq, assigalugu -47, 3%-imik appariaat. Immikkoortoq Frankrig 116 -inik amerlanerusunik unnuisoqarsimavoq, assigalugu 24, 4%-imik siuariaat. Immikkoortoq Island 101 -inik ikinnerusunik unnuisoqarsimavoq, assigalugu -17, 3%-imik appariaat. Immikkoortoq USA 125 -nik amerlanerusunik unnuisoqarsimavoq, assigalugu 38, 4%-imik siuariaat. Immikkoortup takornariat ataatsimut katillugit -5, 0%-imik appariarsimanera aallaavittut ajorpoq, kisianni aamma ukiumiit ukiumut nikerarnerusinnaalluni annerusumik minnerusumilluunniit pissusissamisoortoq. Nuna tamakkerlugu 2019 -ip ukiuata affaanut siullermut tunngatillugu kusanartumik siuariartorfiusimasoq takuneqarsinnaavoq, misilittakkalli naapertorlugit ukiup tamarmiusup ingerlanerani takornarissat ataatsimut amerlassusaasa taamaallaat 1/3 -ii Q 1 -ip aamma Q 2 -p ataatsimut katinnerisa missarisarpaat, taamaammat inaarutaasunik inerniliinissamut piffissaq siusippallaarpoq. Takornarissat affaanit amerlanerusut Q 3 -mi nunatsinnut tikeraartarput.

Nunap immikkoortuani tikeraat ataasiakkaarlugit amerlassusaat Tikeraat nunat allamiut amerlassusaasa siuariartornerat (10, 4%, titartagartaliussaq ataaniittoq

Nunap immikkoortuani tikeraat ataasiakkaarlugit amerlassusaat Tikeraat nunat allamiut amerlassusaasa siuariartornerat (10, 4%, titartagartaliussaq ataaniittoq takuuk) nunat allamiut unnuinerisa amerlassusaasa -5, 0%-imik appariarsimaneranut naleqqiullugu tupaallannartumik assut nikingapput. Tamanna piviusumut naapertuuppat isumaqarpoq, naak 2017 -imut naleqqiullugu Kujallermi unnuisarfinni tikeraat nunat allamiut 504 -nik amerlanerugaluartut ukiumut siulianut naleqqiullugu tikeraat ataasiakkaarlugit agguaqatigiissillugu unnuinernik ikinnerusunik pisisimapput. Taamaalilluni 2018 -imi tikeraat nunat allamiut agguaqatigiissinnerat unnuiffikkuutaarlugu takornariakkuutaarlugu unnuinerit 2, 0, 2017 -imi 2, 3 -iusimalluni. Nikinganeq sakkortunngilaq, taamaakkaluarli 2017 -imiit 2018 -imut siuariarsimanerup nikingassusaa ingasappasippoq, annerusumillu pissuteqarluni assersuutit ikittut tunngavigalugit naatsorsuineqarmat, naatsorsueqqissaarnermut tunngatillugu procentikkut nikingassutit naleqqutinngitsumik annertuut inernerisinnaallugit, soorlu qupperneq 3 -mi taaneqartoq. Immikkoortoq Danmark ajunngitsumik siuariartorfiusimavoq tikeraat 288 inik amerlanerullutik, assigalugu 17, 8%-imik siuariarneq. Immikkoortoq Europami Allat : Siuariaat tikeraat amerlanerusut 176 / 15, 0%. Immikkoortoq Tyskland : Siuariaat tikeraat amerlanerusut 37 / 8, 9%. Immikkoortoq Frankrig : Siuariaat tikeraat amerlanerusut 83 / 35, 1%. Immikkoortoq Nunat Allat : Kinguariaat tikeraat ikinnerusut 210 / -41, 4%. Immikkoortoq Island : Siuariaat tikeraat amerlanerusut 20 / 8, 1%. Immikkoortoq USA : Siuariaat tikeraat amerlanerusut 68 / 37, 9%. Immikkoortoq Italien : Siuariaat tikeraat amerlanerusut 44 / 46, 5%. Immikkoortoq Tuluit Nunaat : Siuariaat tikeraat amerlanerusut 40 / 44, 5%. Immikkoortut sinneri tamarmik immikkut tikeraat 100 inorpaat. Takornarissat qanoq amerlatigisut unnuisarfinni nalunaarsuutinik nassiussisartuni pinnatik allani unnuisartut ajoraluartumik kisitsisaatiginngilagut, kisianni qularnanngitsumik pisullutik angalaartut arlallit maaniinnarmi tammaarsimassapput aamma inuit ikinngutiminnut tikeraarsimasut – ingasammik immikkoortumit DK-mit.

Nunap immikkoortuani unnuisarfinni qanoq ulikkaartigisarneq Nunap immikkoortui allat amerlanerit assigalugit ukiup takornariaqarfiusup ineriartornera qaammatit

Nunap immikkoortuani unnuisarfinni qanoq ulikkaartigisarneq Nunap immikkoortui allat amerlanerit assigalugit ukiup takornariaqarfiusup ineriartornera qaammatit 12 ingerlaneranni ilusaa natsamut inngigissumut assiguvoq, aallussat amerlaneri junimiit september ilanngullugu pisimallutik. Titartagartaliussami saamerlermi Kujallermi qanoq ulikkaartigisarsimanerup ineriartornera takuneqarsinnaavoq. Takutippaa allaat takornariaqarnerpaaffiup nalaani tigusisinnaassutsip ilaa angisooq atorneqanngitsoq. Titartagartaliussami tassani tikeraat nunatsinni najugallit ilanngunneqarsimapput. Titartagartaliussami talerpillermi tikeraat nunat allamiut unnuisarsimanerisa amerlassusaat kisimik pineqarput. Nalinginnaasumik ilisimaneqareersoq aasaanerani takornariaqarnerpaaffiup avataani takornarissat Kujallermiittut amerlannginnerat uppernarsarneqarpoq. Taamaattorli 2017 -imut naleqqiullugu januar-februar 2018 ajunnginnerulaarpoq. Kujalleq takornariaqarnerpaaffiup avataani piumaneqarnermik pilersitsinissaq eqqarsaatigalugu annertuumik unammilligassaqarpoq. Inuussutissarsiutip pisariaqartippaa takornariaqarfiusup ingerlarnata ineriartornera assigiikannernerusoq ukioq naallugu suliffiit amerlanerusut pilersissinnaaqqullugit. Taamaattorli Qaqortumi mittarfittaassap kujataani illoqarfiit pingaarnersaat annertuumik tikikkuminarnerulersissavaa, ingasammik Islandimiit/-imut timmisartuussisarneq ukiumut tamarmut assigiikannernerusumik siammarneqartuuppat.

Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartarneq – tikeraat amerlassusaat 2008 -2018 Ulloq 27. 08. 19 Kalaallit Nunaanni

Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartarneq – tikeraat amerlassusaat 2008 -2018 Ulloq 27. 08. 19 Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup 2018 -imut umiarsuarnut takornariartaatinut kisitsisit saqqummersippai. Aqqusaartunik nalunaarsuinerit kingusippallaartukkut tiguneqartut peqqutigalugit kinguaattoorsimapput. Ulloq taanna 2017 -imut kisitsisit aaqqitat bank. stat. gl/tudkrp. -ikkut saqqummersinneqarput. Kisitsisit nutaat (titartagartaliussaq saamerleq takuuk) 2017 -imi aamma 2018 -imi ilaasut annertuumik amerleriarsimanerat takutippaat, tassa 2016 -imiit 2017 -imut 57, 5%-imik siuariaat taavalu 2017 -imiit 2018 -imut 19, 8%-imik siuariaat, nuna tamakkerlugu. 2015 -imut aamma 2016 -imut kisitsisit suli iluarsaanneqarput qummullu aaqqinneqarnissaat naatsorsuutigineqarluni. Titartagartaliussami talerpillermi 2017 -imi aamma 2018 -imi Kujallermi umiarsuarnut takornariartaatinut ilaasut amerlassusaat takuneqarsinnaavoq, tassani ataatsimut isigalugu 8, 7%-imik siuariarsimavoq. Qaqortuinnarmi 17, 6%-imik siuariarneqarpoq, Nanortalimmi 29, 4%-imik. Narsami Narsarsuarmilu kinguariarfiupput ima malittariillutik 80, 2% aamma -20, 9%, Qassiarsummili nikissimanngingajalluni. Misilittakkat naapertorlugit ukiumiit ukiumut nikerarnerit pisarput, umiarsuaatileqatigiit angalanissamut pilersaarutaat eqqarsaatigalugit aamma umiarsuit suut nunatsinnukartussatut atugassanngortinneqarnersut pillugit, taamaammat ineriartornerup ilaa niuffaffimmi ’pissusissamisoortumik nikerarnerit’-tut tunngatinneqassaaq, ornitassat ataasiakkaat qanoq piumaneqartiginera pivallaarnagu. 7

Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartarneq – aqqusaarnerit amerlassusaat tigusisinnaassusermut naleqqiullugit 2017 -2018 Ataani titartagartaliussami 2017 -imi

Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartarneq – aqqusaarnerit amerlassusaat tigusisinnaassusermut naleqqiullugit 2017 -2018 Ataani titartagartaliussami 2017 -imi aamma 2018 -imi Kujallermut aqqusaartut amerlassusaat takutinneqarput, immikkoortitikkanut paximik taaneqartartunut 4 -nut immikkoortiterlugit – t. i. umiarsuit ilaasoqarsinnaassusiat najoqqutaralugu. 2017 -imi aamma 2018 -imi nunap immikkoortuanut aqqusaartut 65 -iusimapput. Ilaasut tamarmik katillugit amerleriarsimanerat umiarsuit Kujataanut pisartut angissusaannik peqquteqarpoq, tassanilu takusinnaavarput umiarsuit angisoorsuit 1. 200 -nik amerlanerusunik ilaasoqarsinnaasut 5 -nik amerleriarsimasut. Paximut immikkoortitikkami 1 -250 -imi umiarsuit aqqusaartut 8 -nik ikinnerusimapput, paximut immikkoortitikkami 251 -500 -imi aqqusaartut 4 -nik amerleriarsimallutik taavalu paximut immikkoortitikkami 501 -1200 -imi aqqusaartut 1 -mik ikinnerusimallutik. Ineriartornermut pingaaruteqarsimavoq umiarsuit angisuut soorlu AIDAvita (1. 266 pax), Oriana (1. 880 pax), Serenade of the Seas (2. 490 pax) aamma Sea Princess (1. 950 pax) 2018 -imi pernaammik Kujataanut anngussimanerat. 1. januar 2016 sioqqullugu umiarsuarnut takornariartaatinut akitsuut ilaasumut ataatsimut 525 -iuvoq, umiarsuaq nunatsinni qasseriarluni aqqusaarnersoq apeqqutaatinnagu. 1. januar 2016 -ip kingorna ima naatsorsorneqartalerpoq, aqqusaarneq ataaseq 1, 1 kr umiarsuup usitussusaanik tamarmiusumik amerlisarlugu. Tassa imaappoq umiarsuaq Serenade of the Seasitut ittoq 90. 090 bruttotonsiusoq 2. 490 inillu ilaasoqartoq 2018 -imi Qaqortumut ataasiarluni aqqusaarnerminut (1, 1 x 90. 090) 99. 099 kr. akilerpai, 2015 -imili ulikkaarsimaguni (525 x 2. 490) 1, 3 mio. kr. sinnerlugit akilertussaasimallugit. Annertoorsuarmik sipaarneruvoq, taamaammat umiarsuit amerlanerusut anginerusullu kajungernerutilerniarlugit akitsuutit allanngortinniarlugit periuseqarneq siunertaq naapertorlugu ingerlarpasipppoq. Akitsuuseeriaatsimut pisoqqamut naleqqiullugu ilaasoqarsinnaassutsip alliartornera ilutigalugu sipaarutaasoq annertusiartorpoq, tamannalu umiarsuarnut angisoorsuarnut tunngatillugu siuariartornermut annerpaamut patsisaasimannguatsiarpoq.

Naggasiineq Timmisartunut ilaasut pillugit kisitsisit 2018 -imi takornariaqarnikkut annikitsumik siuariartoqarsimaneranik tikkuussivoq, unnuisimasunulli kisitsisinut tunngatillugu

Naggasiineq Timmisartunut ilaasut pillugit kisitsisit 2018 -imi takornariaqarnikkut annikitsumik siuariartoqarsimaneranik tikkuussivoq, unnuisimasunulli kisitsisinut tunngatillugu tikkuussisut ilai ajoratik ilaalu pitsaavallaaratik. Kujalleq aamma Sermersooq Kangia nunami takornariaqarneq eqqarsaatigalugu tassaapput takornariaqarnikkut nunap immikkoortui ikinnerpaanik tikinneqartartut. Oqaatigineqareersutut naatsorsueqqissaarnikkut sunniutaa tassaavoq siuariartornermut procentit pilertortumik angisuunngoriataartartut, allaat takornarissat amerlassusaat annikitsunnguamik allanngoraangamik, taamaammat 2018 -imut siuariartornermut procentit sillimaffigineqassapput. Tamatuma saniatigut takornarissat amerlassusaat ilisimaneqanngitsoq timmisartunut ilaasut kisitsisaanni aamma unnuisimasut kisitsisaanni takuneqarsinnaanngillat. Ataatsimut isigalugu nunami takornariaqarneq pillugu nalunaaqqutat ineriartornertut ingasanngitsumik ajunngitsutut isigineqarsinnaannguatsiarpoq. Umiarsuarmik takornariarnermut kisitsisit paatsuugassaannginnerupput, Kujataa tamarmi ataatsimut isigalugu 8, 7%-imik siuariarfiusimalluni. Aamma 2019 -imut aqqusaartussatut nalunaarsimasut naapertorlugit siuariartorneq ukioq manna ingerlaannarniarpasippoq. Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartarnermi atajuarsinnaasumik ineriartortitsineq qanoq qularnaarneqarsinnaanersoq isumaliutigissallugu naleqquttuussaaq, tassa ingasammik umiarsuit anginersaat tamarmik immikkut CO 2 -mik aniatitsisarmata biilit tuusintilikkaat aniatittagaattut annertutigisumik. Aamma nunamut ikaartarnermut tunngatillugu umiarsuaatileqatigiit suleqatiginerisa annertusarnissaa naleqquttuusinnaavoq, taamaalinikkut takornarissat aamma najukkamiittut ataatsimut isigalugu ajunngitsumik pissarsiaqarnissaat qularnaarneqarsinnaalluni. Visit Greenlandip 2019 -ip ukiaata ingerlanerani nunatsinni innuttaasut akornanni immersugassaq atorlugu misissuinermik ingerlatsiniarpoq, takornariaqarneq ulluinnarni taakkununnga qanoq misigisaqarfiunera pillugu siunissamilu ineriartornissaa qanoq isumaqarfigineraat. Naggaterpiaatigut inuutissarsiummik ineriartortitsinerup aamma atajuarsinnaanerup akornanni naligiissumik pinissaq pineqarpoq. Nunap immikkoortua takornariaqarnikkut ineriartortitsinermi nikeriarfiusussaq nutaaq pissanganartoq iserfigigaluttualerpaa, periarfissat nutaat Kujalleq UNESCO aqqutigalugu saqqummersut pissutigalugit aamma periarfissat nutaat Qaqortumi mittarfittaassaq aqqutigalugu neqeroorutigineqarsinnaalertussat. Tamatuma saniatigut ukiuni kingulliunerusuni kingumut nunap immikkoortuani ornitami suliffeqarfik kimgumut pilerseqqinneqarsimavoq, suliassaralugu nunap immikkoortuani takornariaqarnikkut ineriartornerup, nittarsaassinerup meqqiatalu patajaallisarnissaa. Visit Greenlandip ilimagaa suliniutit periarfissallu tamakku tamarmik nunap immikkoortuani takornariaqarnikkut ajunngitsumik ineriartortitsilerumaartut. Nangittumik pissarsiffiulluartumik suleqatigiinnissaq qilanaaralugu! Inussiarnersumik inuulluaqusikuttoorluta Visit Greenland Suliarinnittoq Mads Lumholt, Visit Greenland, september 2019