Pauliina Laitinen 14 2 2018 Kasvinsuojeluaineiden ympristriskit ja











































- Slides: 43
Pauliina Laitinen| 14. 2. 2018 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskit ja niiden hallinta Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus 2018
Sisältö • • • Yleistä Kasvinsuojeluaineisiin liittyvä lainsäädäntö Hyväksymisprosessi Ympäristöriskinarviointi Mitä ympäristöriskien hallintakeinoja on Suomessa käytössä? Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus, 14. 2. 2018 2
Kasvinsuojeluaineet • Kehitetty tuhoamaan tiettyjä torjuttavia eliöitä • Levitetään ympäristöön ja ravintokasveihin • Haitallisia vaikutuksia muillekin kuin torjuttaville eliöille (terveys, ympäristö) markkinoille saattaminen edellyttää hyväksymistä Suomessa kasvinsuojeluaineita ennakkotarkastettu vuodesta 1952 lähtien 3
Kasvinsuojeluaineet lainsäädännössä Asetus kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta EY N: o 1107/2009 Direktiivi torjunta-aineiden kestävästä käytöstä EY N: o 128/2009 KASVINSUOJELUAINEIDEN HYVÄKSYMINEN KASVINSUOJELUAINEIDEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ Ympäristö- ja terveysriskien arviointi; vain hyväksyttyä valmistetta saa käyttää Esim. käyttäjäkoulutukset, neuvonta, levitysvälineiden testaus, integroitu kasvinsuojelu Asetus torjunta-aineita koskevista tilastoista EY N: o 1185/2009 Koneturvallisuusdirektiivin muutos EY N: o 2009/127 TIETOJEN KERÄÄMINEN KASVINSUOJELUAINEIDEN MYYNNISTÄ JA KÄYTÖSTÄ KASVINSUOJELUAINEIDEN LEVITYSKALUSTON YMPÄRISTÖVAATIMUKSE T 4
Miten riskinarviointiprosessi etenee? 1/2 • Hakija toimittaa EU-tutkimusvaatimusten mukaiset tehoaineiden ja valmisteen tutkimukset ja alustavan riskinarvioinnin • Kansainväliset testiohjeet • Hyvä laboratoriokäytäntö (GLP) • Tukes arvioi valmisteen käytöstä aiheutuvat riskit • Tehoaineet arvioidaan ja hyväksytään EU-tasolla • Vain EU: ssa hyväksyttyjä tehoaineita (osoitettu turvallinen käyttökohde) sisältäviä valmisteita voidaan hyväksyä. • Valmisteiden riskinarviointityö jaetaan vyöhykkeen jäsenmaiden kesken - Pohjoinen vyöhyke: Pohjoismaat ja Baltia • Vyöhykkeellä pyritään harmonisoimaan valmisteiden käyttökohteet ja käyttömäärät 5
Miten riskinarviointiprosessi etenee? 2/2 • Valmisteet hyväksytään ja riskinhallintamenetelmät päätetään kansallisesti • Suomessa vastuuviranomainen Tukes • Ympäristöriskien ehkäisemiseksi annetut käytön rajoitukset voivat vaihdella eri jäsenmaissa • Hyväksymisen voimassaolo riippuvainen sisältämän tehoaineen/aineiden hyväksymisestä • Vain Suomessa hyväksyttyjä, Suomesta ostettuja ja suomen- ja ruotsinkielisillä myyntipäällyksillä varustettuja valmisteita saa käyttää! 6
Hyväksymispäätöksen valmistelu pohjautuu valmisteen vaikutusten ja riskien arviointiin: • Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ja analyysimenetelmät • Terveysvaarat ja työntekijän altistuminen • Riskit kuluttajille (jäämät elintarvikkeissa) • Käyttäytyminen ympäristössä (pitoisuudet) • Vaikutukset eliöille • Biologinen tehokkuus • Luokitus ja merkinnät 7
Mitä ympäristöriskinarvioinnissa tehdään?
Kasvinsuojeluaine on myös ongelma päätyessään ympäristöön ? ? ? 1 Hajoaminen ilmassa 2 Tuulikulkeuma 3 Huuhtoutuminen sateen mukana 4 Haihtuminen 5 Hajoaminen maassa valon vaikutuksesta 6 Tuulieroosio 7 Kulkeutuminen kasvissa 8 Hajoaminen maassa (kemiallinen tai biologinen) 9 Kiinnittyminen maahiukkasiin 10 Huuhtoutuminen 11 Pintavalunta 12 Kulkeutuminen pohjavesiin 13 Liikkuminen pohjavedessä 14 Hajoaminen vedessä ja sedimentissä ? 9
Ympäristöriskinarviointi Kasvinsuojeluainevalmisteen hyväksymishakemuksen mukainen käyttö Käyttäytyminen ympäristössä arvioidaan ympäristöpitoisuudet Ekotoksikologiset vaikutukset myrkyllisyyttä kuvaavat arvot Riskin luonnehdinta Riskin suuruus ilmaistuna suhdelukuna (myrkyllisyys: altistuminen) Riskin hallinta Keinot, joilla riskiä kuvaavat suhdeluvut saadaan hyväksyttävälle tasolle (ei aina onnistu) 10
Altistuminen + myrkyllisyys = riski Käyttäytyminen ympäristössä arvioidaan ympäristöpitoisuudet Ekotoksikologiset vaikutukset myrkyllisyyttä kuvaavat arvot • Arvioidaan, millaisen pitoisuuden käytetty määrä valmistetta aiheuttaa ‒ Maaperässä ‒ Pohjavedessä ‒ Pintavedessä ‒ Sedimentissä • Linnut ja nisäkkäät • Vesieliöt: kalat, vesiselkärangattomat, levät, vesikasvit • Mehiläiset ja muut hyötyniveljalkaiset • Maaperäeliöt ja mikrobiaktiivisuus • Ei-torjuttavat kasvit Kasvinsuojeluaineasetuksesta hyväksytyt raja-arvot kasvinsuojeluaineiden myrkyllisyys: altistumissuhdeluvuille 11
Mitä ympäristöriskien hallintakeinoja Suomessa on käytössä?
Toistuvan käytön rajoitus Käyttömäärät ja -kerrat Vesistönsuojaetäisyydet Eliövaroitukset TURVALLINEN KÄYTTÖ EDELLYTTÄÄ YLEENSÄ RISKINHALLINTAMENETELMIÄ Pohjavesirajoitukset 13
Pohjaveden suojelu
Pohjavesirajoitus Rajoitus perustuu tehoaineen tai sen hajoamistuotteen/tuotteiden kulkeutuvuuteen • Kasvinsuojeluaine ja sen hajoamistuotteet voivat kulkeutua maassa, minkä vuoksi kasvinsuojeluainetta ei saa käyttää tärkeillä tai muilla vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään 30 -100 metrin levyinen kasvinsuojeluaineella käsittelemätön suojavyöhyke. Kasvinsuojeluaineen käyttöä karkeilla hietamailla tai sitä karkeammilla maalajeilla tulisi välttää. 15
Pohjavesialueet www. paikkatietoikkuna. fi Pohjavesialueet Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus, 6. 4. 2016 16
Ympäristökarttapalvelu https: //wwwp 2. ymparisto. fi/Karpalo 17
Vesistörajoitukset Lisätietoja vesistösuojaetäisyyksistä: Leona Mattsoff etunimi. sukunimi@tukes. fi
Vesistösuojaetäisyyteen vaikuttavat asiat 1 Tuulikulkeuma 2 Pintavalunta • Myrkyllisyys vesieliöille • Käyttömäärä ja -kerrat • Tuulikulkeuma ja pintavalunta • Tuulikulkeumaa alentavat suuttimet Pohjautuu riskiin! Salaojavalunta mukana riskinarvioinnissa. 19
Mitä suojellaan, mikä on vesistöä? • Vesilaki - vesistöllä tarkoitetaan: ‒ Järveä, lampea, jokea, puroa ym. luonnollista vesialuetta ‒ Tekojärveä, kanavaa ja ym. keinotekoista vesialuetta ‒ Vesistönä ei pidetä noroa, ojaa ja lähdettä Vesistön valuma-alue on > 10 km 2 • Vesistönsuojaetäisyydet koskevat myös merta • Älä saastuta lähdettä tai kaivoa kasvinsuojeluaineilla 20
Ympäristökarttapalvelu https: //wwwp 2. ymparisto. fi/Karpalo 21
Uomaverkosto paikkatietoikkunasta (ei toiminut, pitäisi tulla sininen viiva) Joet, purot 22
Maataloustukia saava viljelijä: Vesistöt löytyvät Vipupalvelusta 23
Suojaetäisyydet myyntipakkauksissa – tuulikulkeuma ensisijaista • Kaikki ruiskutettavat valmisteet (myös kuluttajakäyttö): Älä saastuta vesiä tuotteella tai sen pakkauksella. Vältä ruiskuttamista tuulisella säällä. • Ammattikäyttöön tarkoitetut valmisteet: Vesistöihin rajoittuvilla alueilla ruiskutettaessa on jätettävä vesieliöiden suojelemiseksi 3 metrin suojaetäisyys vesistöihin. Traktoriruiskun täyttöön vesistöstä ei saa käyttää ruiskun täyttölaitetta eikä ylijäänyttä ruiskutusnestettä tai ruiskunpesunestettä saa päästää vesiin. Suojaetäisyydet aina valmistekohtaisia! 14. 2. 2018 | Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus 2018 24
Miksi eri kasveilla on erilaiset suojaetäisyydet? 25
26
Milloin viuhkasuutinta saa käyttää? Miten pitkälle valittuja suuttimia pitää käyttää? 3 -100 m 10 -100 m 5 -100 m 3 -100 m 27
Jos viuhkasuutin ei sallittu tai jos lyhennät suojaetäisyyksiä • Perusviuhkasuutinta ei saa käyttää 100 metrin etäisyydellä vesistöstä • Sitä lähempänä on käytettävä tuulikulkeumaa vähentävää tekniikkaa myyntipakkauksen taulukon ohjeiden mukaisesti Pintavesien suojelu – aina valmistekohtaista! Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus, 6. 4. 2016 28
Suuttimien tarve kasvinsuojeluaineilla vuonna 2013 3 metriä viuhkasuuttimilla Ilma-avusteisilla suuttimilla suojaetäisyys pienenee Pakko käyttää ilma-avusteisia suuttimia Kasvunsääteet Herbisit 100 % - - 90 % 5% 5% Fungisidit 25 % 37 % 38 % Insektisidit 4% 36 % 60 % 29
www. tukes. fi/vesistorajoitus • Listat suuttimista ja sallituista käyttöpaineista, joilla saadaan haluttu tuulikulkeuman vähentyminen Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus, 6. 4. 2016 30
Listassa 50, 75 ja 90 % tuulikulkeumaa vähentävät suuttimet 31
Vesistöjen suojelu pintavalunnalta (2) • Suojaetäisyys traktoriruiskulla aina 10 metriä. • Valmistekohtainen • Voi olla kasvilajikohtaisia tarkennuksia, jotka johtuvat esim. ruiskutusajankohdasta ja käyttömäärästä • Kaistalle suositellaan monivuotista nurmikasvustoa, joka on tukikelpoinen • Suojaetäisyyttä ei voi kaventaa käyttämällä tuulikulkeumaa vähentäviä suuttimia.
Eliövaroitus: lintujen, nisäkkäiden, pölyttäjien, maaperäeliöiden ja luonnonkasvien suojelu
Eliövaroitus: linnut ja nisäkkäät • Kasvinsuojeluaine on linnuille ja nisäkkäille erittäin myrkyllistä, minkä vuoksi valmisteella peitatut siemenet tulee kylvettäessä huolellisesti peittää maahan. Ylijääneitä siemeniä ei saa säilyttää lintujen tai nisäkkäiden ulottuvilla. • Ympäristöön vahingossa levinneet peitatut siemenet on poistettava lintujen ja nisäkkäiden suojelemiseksi 34
Kasvinsuojeluaineiden mehiläisvaroitukset • Insektisideissä useita eri kemiallisia ryhmiä, joilla on mehiläisvaroituksia • Myös eräillä herbisideillä mehiläisille haitallisia ominaisuuksia 35
Mehiläisvaroitusesimerkkejä myyntipäällyksissä • Mehiläisille ja kimalaisille vahingollinen (haitallinen) kasvinsuojeluaine. Kukkivien kasvien käsittely sallittu vain mehiläisten lentoajan jälkeen klo 21 ja 06 välisenä aikana. • Valmiste on erittäin myrkyllistä mehiläisille ja muille pölyttäville hyönteisille. Ei saa käyttää kukkivien kasvien käsittelyyn. • Aina: Käyttö lähempänä kuin 60 m mehiläispesistä on kielletty ilman mehiläishoitajan suostumusta. • Kasvikohtaisia vapautuksia, esim. ‒ Ei saa käyttää kukkivien kasvien käsittelyyn lukuun ottamatta hernettä tai perunaa. Esim. kukkivan herneen käsittely on sallittua vain mehiläisten lentoajan jälkeen kello 21 ja 06 välisenä aikana. • Tukesissa tavoitteena tarkentaa myyntipäällysten mehiläisrajoituksia 36
Maaperäeliöt, pohjaveden suojelu tai muu syy • Toistuvan käytön rajoitus voi koskea valmistetta tai tehoainetta ‒ Maaperäeliöiden suojelemiseksi tätä nimenomaista valmistetta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina samalla kasvulohkolla. ‒ Maaperäeliöiden suojelemiseksi tätä tai mitä tahansa muuta valmistetta, joka sisältää tehoainetta X, ei saa käyttää useammin kuin joka toinen vuosi samalla kasvulohkolla. • Vanhemmissa pakkauksissa lauseke on muotoa: ‒ Koska tehoaine hajoaa maassa hitaasti ja saattaa toistuvan käytön seurauksena kertyä maahan, valmistetta ja muita samaa tehoainetta sisältäviä valmisteita ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina samalla kasvulohkolla. 37
Ei-torjuttavien kasvien suojelu • Tämä on suositus! • Mm. viereisen lohkon kasvuston suojelu, pihat, kasvimaat 38
Lopuksi
Kasvinsuojeluaineiden myynti 40
Kasvisuojeluaineiden myynti Suomessa v. 2015 41
Kasvisuojeluaineiden myynti Suomessa v. 2015 42
Kiitos! Pauliina Laitinen Sari Autio Leona Mattsoff Venla Kontiokari Riitta Silvo Virpi Virtanen etunimi. sukunimi@tukes. fi











































