MULTITASKING Tuukka Kivioja Samuel Rahikainen Jesse Huttunen Matias

MULTITASKING Tuukka Kivioja Samuel Rahikainen Jesse Huttunen Matias Juomoja

ESIMERKKEJÄ ARTIKKELEISTA v Exam performance and attitudes toward multitasking in six multimediamultitasking classroom environments v Unregulated use of laptops over time in large lecture classes v Technology use and academic performance v Making sense of multitasking: The role of Facebook v What else do college students ”do” while studying? An investigation of multitasking v Laptop multitasking hinders classroom learning for both users and nearby peers

LÄHTÖKOHDAT MULTITASKINGIIN? Suhtautuminen v 12 artikkelia v. Positiivinen/Negatiivinen v. Miksi? v Aikaisemmat tutkimukset v Perustelut: v Toimintojen automaattisuus v Aivot Positiivinen Negatiivinen

KUKA KÄYTTÄÄ TEKNOLOGIAA JA KETÄ TUTKITAAN? v Suurin osa tutkimuksista keskittyi yliopisto-opiskelijoihin (yleisesti, psykologia, maantieto, lääketiede) v Naisia sekä miehiä v Suurin osa tutkituista opiskelijoista oli osana ”peruskurssia” v Eli eri alan opiskelijoita v Sekä eri ikäluokista v Osallistujamäärät v Noin puolissa tutkimuksista jopa tuhansia v Noin puolissa kymmeniä, alle sadan

KÄYTETTY TEKNOLOGIA? v Suurin painotus kannettavilla tietokoneilla v Syyt? v Mobiililaitteet toisena v Käytössä perehdyttiin: v Sosiaaliseen mediaan v Verkkosivustoihin v Musiikin kuuntelu

KUKA TUTKII? v Tutkijaryhmät eri yliopistoista v Psykologia v Teknologia v Lääketiede

YMPÄRISTÖ? v Suurimmassa osassa pyrittiin toteuttamaan tutkimus normaalissa luokkatilassa / oppimistilanteessa v Isot luentosalit suurimmassa suosiossa v 1 laboratorio –olosuhteissa v 2 tietokoneluokkaa

MULTITASKING v. Samanaikaistehtävien suorittamista, huomion kiinnittämistä samaan aikaan eri aistiväylin moniin eri asioihin. v. Sequent multitasking (peräkkäinen samanaikaistehtävä) v. Esim. ruoka valmistumaan samaan aikaan kuin syö itse. v. Concurrent multitasking (tehtävien tekeminen samaan aikaan) v. Esim. tekstiviestin naputtelu, navigointi ja autolla ajo samaan aikaan. Multitasking opiskelukontekstissa = jaettu huomio ja jatkuva siirtyminen tehtävistä toisiin ennalta määrittelemättömiin tehtäviin oppimistilanteissa, esim. tiedon etsiminen luennon aikana aivan eri aiheesta, tekstivietin naputtelu tai Facebookin selaaminen yleensä ilman ennalta määritettyä oppimisfunktiota.

KETÄ HARRASTAVAT USEIN MULTITASKINGIA? v. N-generation eli Y-sukupolvi, Yhdysvalloissa ja Euroopassa 1980 -luvun alusta 1990 -luvun puolivälin välillä syntyneet, ns. diginatiivit. Yleistys: hyväksyvät yleensä välittömästi kannettavien teknologisten laitteiden käytön eri tilanteissa. (Olisiko sosiaalinen koodi? ) v. Myös jonkin verran X-sukupolvi, 1980 -luvulla nuoruutta eläneet ja 1980 - ja 1990 -luvulla aikuistunut sukupolvi, mutta yleistettynä: laitteiden käyttäminen ei niin hyväksyttyä, ehkä enemmän kontrollia tai itsesäätelyä. (Voisiko selittää, että 1990 -luvun alussa oli pitkälti raahattavia laitteita, joita oli vain harvoilla? Tietoverkot eivät olleet kovin kehittyneitä. Langaton teknologia. )

STRUKTUROITU VAI STRUKTUROIMATON? v. Multitasking voi liittyä oppimistilanteeseen liittymättömän tiedon selailuun tai häiriötekijöihin ja holtittomuuteen tiedon ja kognitiivisen kapasiteetin hallinnassa v. Multitasking voi liittyä oppimistilanteeseen, jossa haetaan tietoa vain luennon aiheesta, mutta esim. spontaanisti luennon jatkuessa v. Tapaan harjoittaa multitaskingia liittyvät motivaatiotekijät ja muut oppimismuuttujat v. Selailutyylillä on merkitystä v. Kannettavaa voi käyttää myös luentomuistiinpanojen tekemiseen. Mitkä sen vaikutukset ovat?

MUITA KÄSITTEITÄ ARTIKKELEISSA v. BYOD v. Off-task v. Multitasking segment, esim. 20 min v. PBL v. Human Cognitive Architecture v. Valikoiva tarkkaavaisuus v. Oppimiseen liittyvät muuttujat

TAUSTATEORIOITA v. ACT-R (adaptive control of thought –rationale) on psykologian professori John Robert Andersonin lanseeraama käsite v. Threaded cognition theory v. Multimediaoppimisen teoria v. Langin rajoittuneen kapasiteetin teorian v. Kognitiivisen tutkimuksen perinteet jo 1950 -luvulta (kognitiivinen psykologia) v. Valikoivan tarkkaavaisuuden teoria

AIKAISEMPIEN TUTKIMUKSIA – MITÄ TESTATTU? v. Paljon tutkimuksia tietokoneen käyttämisestä luennon aikana. v. Reaktioaikatestit v. Auditiiviset testit v. Kuulotestit v. Muistin testaaminen v. Tarkkaavaisuuden testaaminen v. Kognitiivinen kapasiteetti v. Yleensä mitattu multitaskingin vaikutusta oppimiseen ja itseohjautuvuuteen

AIKAISEMPIEN TUTKIMUSTEN LAAJUUS v. Joissakin otos on ollut jopa 10 000 opiskelijaa. v. Usein tutkimuksissa on ollut 40 -150 yliopisto-opiskelijaa. v. Lukuisia tutkimuksia teknologian käyttämisen vaikutuksesta opiskelutuloksiin eri konteksteissa ja järjestelyissä (vapaa, tiukasti määritelty tilanne). v. On tehty myös meta-analyyseja, jotka ovat yleensä luotettavia. v. Tutkimuksia kognitiivisesta ylikuormittumisesta tehty ainakin jo 60 vuotta psykologiassa.

AIKAISEMPIA TUTKIMUSTULOKSIA v. Esim. tietokonetta luennolla käyttävien opiskelijoiden huomio kiinnittyi 61 % luennon ajasta sellaisiin tehtäviin, jotka eivät liittyneet opiskeluun tai käsillä olevaan aiheeseen. (Vapaa selailu). v 62% keskimäärin opiskelijoista käyttää kannettavia laitteita opetuksen aikana. v. Kyselytutkimuksilla saatu multitaskingia koskien usein negatiivisia tuloksia. v. Yhdessä tutkimuksessa opiskelijat avasivat keskimäärin n. 66 aktiivista ikkunaa tietokoneelleen luentojen aikana, joista noin 25 ikkunaa liittyivät käsillä olevaan opiskeltuun aiheeseen

ODOTUKSET JA LÄHTÖKOHDAT, JOILLA TUTKIMUKSET LÄHTIVÄT KÄYNTIIN (AIEMPIA TULOKSIA) v. Opiskelijat, joiden häiriötekijöiden suhdeluku oli suuri, saivat myös huonompia oppimis- ja koetuloksia, kun mittarina käytettiin menestystä kotitehtävissä, vastauksissa kysymyksiin, projektien toteutuksessa, tenteissä ja lopputenteissä. v. Akateeminen suorituskyky laskee. v. Vapaasti koneita käyttävistä 2/3 keskittyy muihin asioihin kuin muistiinpanojen tekemiseen. v. Kognitiivinen kapasiteetti ylikuormittuu

AIKAISEMPIA TUTKIMUSTULOKSIA SELITTÄVIÄ TEKIJÖITÄ v. ACT-R v. Threaded cognition theory v. Multimediaoppimisen teoria

POIKKEUKSET AIEMMISSA TUTKIMUKSISSA v. Jos opiskelija keskittyy etsimään hillitysti tietoa, joka liittyy aiheeseen, voi tapahtua edistyksellistä monisensorista integraatiota, joka on edullista oppimiselle. v. Selailutyylillä ja itsesäätelyllä on paljon merkitystä.

TUTKIMUSJÄRJESTELYT Lähes kaikkiin tutkimuksiin kuului jonkinlainen järjestetty tai vapaamuotoinen opetus- tai oppimistilanne Testi/kysely/koe Anonyymi/omalla nimellä? Kerättiin dataa käytöksestä Tiesivätkö koehenkilöt tästä? Tiesivätkö he mitä tutkittiin?

HYPOTEESIT Esimerkkejä hypoteeseista: ”Kuinka kannettavien laitteiden käyttö vaikuttaa oppimistuloksiin? ” ”Multitaskaavatko Facebookia käyttävät todennäköisemmin? ” Usein myös vertailuryhmä Voidaan luokitellaan kolmeen kategoriaan: 1. Oppimistuloksiin keskittyvät 2. Multitaskingiin keskittyvät 3. Henkisiin ominaisuuksiin keskittyvät

AINEISTO Suurin osa tutkimusten tuloksista numeerista dataa Kyselylomakkeiden vastauksia, kokeiden tuloksia Observointiin perustuvien tutkimusten kohdalla tutkijan muistiinpanot, videot ja äänitiedostot Esim. nauhoitukset haastatteluista tai valvontakameramateriaali koetilasta Lisäksi poikkeuksena tutkimuksia, jotka perustuivat täysin aiemmalle tutkimuskirjallisuudelle ja jossa ei ollut omaa empiiristä osuutta Aineistona aiempi materiaali

TUTKIMUKSEN KESTO Tutkimusten koejaksojen kestot hyvin vaihtelevia: alle 10 minuutin testistä kuuden kuukauden seurantaan Nämä kuitenkin mahdollista selkeästi jakaa kahteen eri kategoriaan: 1. ”Osaamista tutkivat”: 10 min – 3 h Yksi opetustilanne -> testi Lyhyt aikaväli 2. ”Käyttäytymistä ja ulkoisia tekijöitä tutkivat”: 2 kk – 6 kk Pitkä tarkkailujakso Saatettiin tutkia osaamistakin,

ANALYYSI Käytössä erilaisia analyysimenetelmiä Useissa tutkimuksissa toistuvia analyysimenetelmiä: Yksinkertainen vertailu ja luokittelu ANOVA varianssianalyysi Monessa tutkimuksessa oli käytössä SPSS-ohjelmisto Yksittäisissä tutkimuksissa lisäksi käytössä erilaisia analyysimenetelmiä: Mann-Whitneyn U-testi Fenomologinen metodianalyysi Regressioanalyysi T-testi

TUTKIMUSTULOKSIA Tulokset v. Multitaskingia harrastaneilla ryhmillä/opiskelijoilla selkeästi huonommat testitulokset sekä luentomuistiinpanot kuin niillä, jotka eivät multitaskanneet → Negatiivinen vaikutus oppimiseen sekä opiskeluun käytettävään aikaan v. Myös multitaskingia harrastaneiden läheisyydessä (takana) istuvilla oli huonommat testitulokset kuin niillä, jotka välttyviät häiriötekijöiltä v. Hyvä itsesäätely johti kuitenkin parempiin oppimistuloksiin v. Motivaation puute, negatiiviset mielialat ja löysä oppituntirakenne olivat suuria syitä, jotka johtivat multitaskaamiseen v. Opiskelijoiden mielestä multitasking ei ole tarkoituksenmukaista, vaan se tapahtuu ikään kuin "vahingossa"

TUTKIMUSTULOKSIA Asenteet v. Kokeiden jälkeen opiskelijoiden asenteet multitaskingia kohtaan muuttuivat skeptisemmäksi v. Eräässä tutkimuksessa 41% oppilaista eivät käyttäneet opiskelussa tietokonetta, koska eivät uskoneet sen parantavan opiskelua Käyttö v. Useimmiten multitasking tarkoittaa musiikin kuuntelua (vapaa-aika), sosiaalisen median ja Internetin käyttöä sekä matkapuhelimella viestittelyä

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TUTKIMUKSISTA v. Viime vuosien aikana noussut esiin useita koulutusteknologisia ratkaisuja → Empiirinen näyttö näiden hyödyllisyyden tueksi on kuitenkin melko vähäistä, mutta negatiivisia vaikutuksia sen sijaan on esiintynyt enemmän v. Suuri merkitys on kuitenkin myös sillä, mihin teknologiaa käytetään ja missä olosuhteissa v. Multitasking ei ole toimiva konsepti opiskelussa, paremmat tulokset tulevat keskittymällä opetettavaan aiheeseen v. Facebook tai jokin muu sosiaalisen media palvelu on lähes kaikilla opiskelijoilla jollain tapaa läsnä opiskelussa v. Kontrolloimattomalla multitaskingilla (erityisesti off-task) kuten myös epäsuoralla multitaskingilla selvä negatiivinen vaikutus oppimistuloksiin

RATKAISUJA MULTITASKINGIN ONGELMIIN v. Multitaskingia voi hallita itsesäätelyä opettamalla/opiskelemalla → Häiriötekijöiden määrän minimointi, olennaiseen keskittyminen v. Avoin keskustelu luokassa multitaskingin ongelmista sekä selkeiden ohjeiden/pelisääntöjen luominen luokan kesken tietokoneen/puhelimen käytöstä v. Monipuolisemmat oppitunnit sekä oppilaiden jatkuva aktivointi → Oppilaille ei jää aikaa ylimääräiseen multitaskaamiseen