Trauman vaikutukset lapsiin ja nuoriin Mia Kivioja Ps

Trauman vaikutukset lapsiin ja nuoriin Mia Kivioja, Ps. L Kehitys- ja kasvatuspsykolgian erikoispskologi 26. 10. 2017

Mikä on trauma? • Trauma voi olla yksittäinen tapahtuma, esimerkiksi onnettomuus, tulipalo, maanjäristys • Trauma voi olla useita tapahtumia sisältävä, esimerkiksi kotiväkivalta, sota, vankila • Trauma voi olla kehityksellinen eli se voi hidastaa kehitystä, esimerkiksi väkivallan uhkan alla eläminen, vanhempien avioero • Stressaavan tai traumaattisen tapahtuman jälkeenkin lapsen / nuoren / aikuisen aivot ja keho ovat edelleen stressitilanteessa • Trauma muuttaa maailmankuvaa

Trauma voi vaikuttaa lapsen ja nuoren kehitykseen monella osaalueella

Stressaavan tai traumaattisen tapahtuman jälkeenkin lapsen / nuoren / aikuisen aivot ja keho ovat edelleen stressitilanteessa Varuillaan olo, ylivirittyneisyyttä Vain vähän tilaa oppia, koska aivot ”käyvät ylikierroksilla” ja kehon kemikaalit ovat sekaisin Jatkuva jännitystila heikentää keskittymistä, huomion kiinnittämistä ja muistamista Pahimmassa tapauksessa kehitys voi pysähtyä kokonaan

Miksi trauma voi vaikuttaa eri tavoin eri perheenjäseniin? Koska aivojen kehitysvaiheella on merkitystä sille, miten trauma koetaan.

Traumaattinen kokemus muuttaa aivotoimintaa, pitkäkestoisena vasta pysyvästi Yksittäisen trauman kokeminen voi aiheuttaa säpsähtelyä, häiritseviä ajatuksia, nukkumisvaikeuksia, painajaisia, vihaisuutta, tunteiden vaihtelevuutta ja sosiaalista tilanteista vetäytymistä. Se voi myös vaikuttaa keskittymiseen ja muistiin. Pitkäkestoisemman traumaattisen tilanteen kokeminen, erityisesti lapsuudessa, voi: - Vaikuttaa haitallisesti tarkkaavuuteen, muistiin ja kognitioihin - Vähentää lapsen taitoa kohdistaa tarkkaavaisuutta, organisoida ja prosessoida tietoa - Sotkea tehokasta ongelmanratkaisua ja/tai suunnittelua - Tuottaa ylitsevuotavia ahdistuksen ja turhautumisen tunteita

Traumatisoitunut lapsi voi kokea fyysistä ja psyykkistä tuskaa • • • Fyysisiä oireita kuten esim. päänsärky ja vatsakivut Huonoa tunteiden hallintaa Epäjohdonmukaista akateemista suoriutumista Ennustamatonta ja/tai impulsiivista käyttäytymistä Ylireagointia erilaisiin ääniin, fyysiseen kontaktiin, ovien paukahduksiin, salamoihin jne.

• Voimakkaita reaktioita traumaattisesta tapahtumasta muistuttaviin asioihin: - Kokee muiden rikkovan henkilökohtaisia rajoja (”Mitä tuijotat? ) - ”Räjähtäminen” kun auktoriteettinen henkilö korjaa suoritusta tai pyytää tekemään jotain - Tappeleminen, kun on tullut kritisoiduksi tai kiusatuksi muiden taholta - Vastustaa muutoksia ja siirtymiä

Millaiset asiat voivat laukaista traumakokemuksen? • • Pimeät käytävät Kova tai vihainen puheääni Kellot, palohälytykset Uniformupukuiset henkilöt tai raskaat kengät • Vaikeus ymmärtää kehonkieltä

Mitä opettaja voi tehdä? Rakentaa turvallisuutta rutiinien avulla Ennakoi muutokset rutiineissa Tunnistaa ja vältää trikkereitä - Voimaannuta - Tarjoa varauksetonta positiivista huomiota - Ylläpidä korkeat odotukset - Älä oleta, vaan havaitse ja esitä kysymyksiä - Ole ihmissuhdevalmentaja - Tarjoa ohjattuja mahdollisuuksia osallistumiseen

Kiintymyssuhde ja sen puuttuminen • Jotkut lapset eivät ole löytäneet kasvuympäristönsä kaoottisuuden takia mitään toimivaa kiintymyssuhdetta aikuiseen henkilöön. • Stressaavissa tilanteissa jotkut näistä lapsista käyttäytyvät hyvin poikkeavasti. He saattavat olla kauhuissaan ja jähmettyä paikoilleen sijaan, että hakisivat turvaa aikuisesta. Joskus heidän käytöksensä näyttää päällisin puolin normaalilta, mutta tarkempi analyysi paljastaa outoja piirteitä, kuten tuskaisia irvistyksiä tai stereotyyppisiä liikkeitä.

• Edelleen on olemassa joukko lapsia, joilla ei ole syntynyt yhtään erityistä kiintymyssuhdetta kehenkään äärimmäisen deprivaation ja lukuisien hylkäämiskokemusten johdosta. • Voi näkyä kahdella tapaa lapsen toiminnassa vieraiden aikuisten kanssa: estottomassa muodossa lapsi suhtautuu valikoimattoman sosiaalisesti aivan tuntemattomiinkin ihmisiin; estyneessä muodossa hän on vetäytynyt kontaktien ulottumattomiin