Psykoosialttius Juha Veijola akatemiatutkija Psykoosialttius esityksen rakenne I

Psykoosialttius Juha Veijola akatemiatutkija

Psykoosialttius esityksen rakenne I. Taustaa II. Structured Interview for Prodromal Syndromes SIPS III. North American Prodrome Longitudinal Study NAPLS

I. Taustaa Emil Kraepelin 1856 -1926

Schizotaxia Meehl PE. Schizotaxia, schizotypy, schizophrenia. American Psychologist 1962; 17: 827 -838 Paul Meehl 1920 -2003

Perinnöllinen alttius, sukurasitus skitsofrenialle Gottesman II (1991) Schizophrenia genesis. The origins of madness. New York: W. H. Freeman and Company. Fig 10

Psykoosialttius Zubin & Spring. Vulnerability - a new view of schizophrenia. Journal of Abnormal Psychology 1977; 86: 103 -126. ”The one feature that all schizophrenics have in common is not the ever presence of their illness, but rather the ever presence of their vulnerability”

Prodromaalivaihe Schizophrenic prodrome (Falloon 1992) Ian Falloon At Risk Mental State, ARMS (Mc. Gorry et al. 2001) Patrick Mc. Gorry

Psykoosin ennaltaehkäisy Personal Assessment and Crisis Evaluation (PACE) clinic Melbourne Australia PRIME clinic Yale, USA

Prodromaalivaihe

(Salokangas, Suomela: SLL 2004)

Skitsofrenian ennakko-oireet (prodromaalioireet) Neuroottiset oireet Ahdistuneisuus Levottomuus Vihaisuus, ärtyneisyys Mielialaoireet Masennus Kyvyttömyys kokea nautintoa Syyllisyys Itsetuhoiset ajatukset Mielialan heilahtelu

Skitsofrenian ennakko-oireet (prodromaalioireet) Tahtoelämän muutokset Apaattisuus, heikentynyt libido Ikävystyneisyys, mielenkiinnon puute Väsyneisyys, energiattomuus Kognitiiviset muutokset Huomiokyvyn heikkeneminen Keskittymiskyvyttömyys Ajatuksiin vaipuminen, päiväuneksunta Ajatusten salpautuminen Heikentynyt käsitteellinen ajattelu

Skitsofrenian ennakko-oireet (prodromaalioireet) Fyysiset oireet Ruumiilliset vaivat Ruokahaluttomuus, laihtuminen Unihäiriöt Muut oireet Pakkoajatukset ja -toiminnot Lisääntynyt sensitiivisyys ihmissuhteissa Muuntunut itsen ja ympäristön kokeminen Liikkeiden muuttuminen Puheen poikkeavuudet Havaintovääristymät Epäilevyys Muuntuneet affektit

Skitsofrenian ennakko-oireet (prodromaalioireet) Käyttäytymisen muutokset Koulunkäynnin, työnteon ja muiden toimintojen heikkeneminen Vetäytyminen sosiaalisista suhteista Impulsiivisuus Kummallinen käyttäytyminen Aggressiivinen käyttäytyminen

Skitsotyyppisyyden arviointi Schizoidia Scale (Meehl 1964) Chapman kyselyt (1970 -luku) - Magical Ideation, Social Anhedonia, Physical Anhedonia, Perceptual Aberration, Body Image Aberration Psychotisism Scale (Eysenck 1976) Schizotypal Personality Questionnaire (Raine 1991) Structured Interview for Schizotypy (Kendler et al. 1989)

Psykoosialttiuden seulonta PROD-screen (Heinimaa et al. 2003) Youth Psychosis at Risk Questionnaire, Y-PARQ (Ord et al. 2004) SIPS screen (Miller et al. 2004) Early Recognition Inventory, ERIaos (Häfner et al. 2004) Prodromal Questionnaire, PQ (Loewy et al. 2005) Basel Screening Instrument for Psychosis, BSIP (Riecher-Rössler et al. 2007)

Pyramid model of psychosis and psychotic like experiences, PLEs (Yung et al. 2006).

Psykoosialttiuden arviointi Bonn Scale for the Assessment of Basic Symptoms (BSABS) Comprehensive Assessment for At Risk Mental State (CAARMS) Structured Interview for Prodrome Syndrome (SIPS)

II. Sructured Interview for Prodromal Syndomes, SIPS Thomas Mc. Glashan

Psykoosialttius 1. Prodromaalioireilu 2. Sukurasitus

SIPS – Prodromaalisyndroomien strukturoitu haastattelu Ohjeet haastattelijalle Tämän haastattelun tavoitteet ovat: I. Sulkea pois aiemmin sairastettu tai tämänhetkinen psykoosi II. Todeta yksi tai useampia kolmesta prodromaalisyndroomasta III. Arvioida prodromaalioireiden vaikeusaste

SIPS – Psykoottinen syndrooma A. Positiivisia oireita psykoottistasoisella voimakkuudella (pistemäärä 6) B. Mikä tahansa A-kohdan oireista riittävän usein esiintyvänä, pitkään kestävänä tai hälyttävänä: - vähintään yksi A kohdan oireista on esiintynyt ainakin yhden tunnin ajan päivässä minimissään keskimääräisesti neljänä päivänä viikossa yli kuukauden ajan TAI Oire on vakavasti disorganisoiva tai vaarallinen.

SIPS - Prodromaalisyndrooma Vaimentuneet psykoottiset oireet – prodromaalisyndrooma 2. Geneettinen riski ja toimintakyvyn huononeminen – syndrooma 3. Lyhytkestoinen ohimenevä psykoottinen syndrooma 1. Prodromaalitilat A, B ja C eivät sulje toisiaan pois.

Vaimentuneet psykoottiset oireet – prodromaalisyndrooma 1. 1. Prodromaalisia tai vaimentuneita positiivisia oireita (3 kohtalainen-5 vaikea) on todettavissa SOPS-asteikoilla P 1 -P 5. 1. 2. Oireita/oire on esiintynyt tällä vaikeusasteella keskimäärin ainakin kerran viikossa viimeisen kuukauden aikana 1. 3. Mikä tahansa oireista on alkanut viimeisen vuoden aikana tai on voimakkuudeltaan ainakin yhden pisteen korkeammalla verrattuna 12 kk takaiseen tilanteeseen

Geneettinen riski ja toimintakyvyn huononeminen –syndrooma 2. Geneettinen riski ja toimintakyvyn huononeminen – syndrooma 2. 1. Henkilöllä on mitä tahansa psykoottista häiriötä (affektiivista tai ei-affektiivista) sairastava ensiasteen sukulainen ja/tai henkilö itse täyttää DSM-IV mukaisen psykoosipiirteisen persoonallisuushäiriön kriteerit. 2. 2. Toimintatason lasku määritellään operationaalisesti 30 % tai suurempana alenemisena GAF pistemäärässä viimeisen kuukauden aikana verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta aiemmin

Lyhytkestoinen ohimenevä psykoottinen syndrooma 3. 1. Todettavissa voimakkuudeltaan psykoottistasoisia positiivisia oireita (SOPS pistemäärä=6) 3. 2. Oireita on kuluneen kuukauden aikana vähintään useita minuutteja päivässä. 3. 3. Oireet ovat alkaneet viimeisen kolmen kuukauden kuluessa 3. 4. Oireet eivät ole disorganisoivia tai vaarallisia 3. 5. Oireet eivät kestä vähintään yhtä tuntia päivässä keskimäärin neljänä päivänä viikossa yli kuukauden ajan

SIPS – Oireet P 1 -P 5 N 1 -N 6 D 1 -D 4 G 1 -G 4 Positiiviset oireet Negatiiviset oireet Disorganisaatio-oireet Yleisoireet

SIPS – Positiiviset oireet P 1. Epätavallinen ajatussisältö/ harhaluuloiset ajatukset P 2. Epäluuloisuus/ vainoamisajatukset P 3. Suuruusajatukset P 4. Havainnon poikkeavuudet/ aistiharhat P 5. Hajanainen kommunikointi

P 2 Epäluuloisuus/vainoamisajatukset P. 2. EPÄLUULOISUUS/ VAINOAMISAJATUKSET: 1. Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että ympärilläsi olevat ihmiset ajattelisivat sinusta kielteisesti? Oletko koskaan huomannut jälkikäteen, että tämä ei ollut totta tai että epäilysi olivat perusteettomia? E ET K (Kirjaa tarkennukset) 2. Oletko koskaan huomannut itsessäsi epäluottamuksen tai epäluulon tunteita toisia ihmisiä kohtaan? E ET K (Kirjaa tarkennukset) 3. Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että sinun täytyy kiinnittää erityistä huomiota siihen mitä ympärilläsi tapahtuu, jotta tuntisit olevasi turvassa? E ET K (Kirjaa tarkennukset) 4. Tuntuuko sinusta koskaan siltä, kuin sinut olisi otettu silmätikuksi tai seurattavaksi? E ET K (Kirjaa tarkennukset) 5. Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että ihmiset saattaisivat aikoa vahingoittaa sinua? Onko sinulla ajatusta kenestä saattaisi olla kysymys? E ET K (Kirjaa tarkennukset)

P 2 Epäluuloisuus/vainoamisajatukset TARKENNUKSET: Kirjaa kaikista Kyllä- vastauksista: KUVAUS-ALKU-KESTO-ESIINTYMISTIHEYS HUOLESTUNEISUUDEN ASTE: Millainen tämä kokemus on sinun kannaltasi? (Vaivaako se sinua? ) VAIKUTUS JOKAPÄIVÄISEEN ELÄMÄÄN: Toimitko koskaan tämän kokemuksen pohjalta? Teetkö koskaan jotain toisin tämän kokemuksen takia? VAKUUTTUNEISUUDEN/MERKITYKSELLISYY DEN ASTE: Miten selität tämän kokemuksen? Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että se voisi tapahtua vain omassa päässäsi? Ajatteletko tämän olevan todellista?

P 2 Epäluuloisuus/vainoamisajatukset 0 = poissa 1 = kyseenalainen esiintyminen - ”varuillaanoloa” 2 = lievä -” Epäilyksiä turvallisuuden suhteen. Ylivalpas ilman selvää vaaran lähdettä. ”

P 2 Epäluuloisuus/vainoamisajatukset 3 = kohtalainen - ” Käsityksiä siitä, että ihmiset ovat vihamielisiä, epäluotettavia ja/tai herkästi pahantahtoisia. Tunne siitä, että ylivalppaus voi olla välttämätöntä. Toistuva (kuitenkin perusteeton tai ajoittain liioiteltu) tunne siitä, että ihmiset ajattelevat tai sanovat kielteisiä asioita itsestä. Saattaa vaikuttaa epäilevältä haastattelussa. ”

P 2 Epäluuloisuus/vainoamisajatukset 4 = kohtalaisen vaikea - ” Selviä tai pakottavia ajatuksia siitä, että on seurattuna tai on valittu silmätikuksi. Tunne, että toiset ihmiset aikovat vahingoittaa. Epäilevä. Pääsee helposti eroon uskomuksista. Olemus voi vaikuttaa varautuneella. Vastahakoinen tai ärtynyt kyselystä. ”

P 2 Epäluuloisuus/vainoamisajatukset 5 = vaikea muttei psykoottinen - ”Löyhästi organisoituneita uskomuksia vaarasta tai vihamielisestä aikeesta. (Terve) skeptisismi ja näkökulma voidaan saada esiin uskomukset kumoavilla todisteilla tai mielipiteillä. Vaikuttaa käyttäytymiseen jossain määrin. Varautuneisuus voi jonkin verran häiritä tiedon keruuta haastattelussa. ”

P 2 Epäluuloisuus/vainoamisajatukset 6 = vaikea ja psykoottinen - Vainoharhainen vakuuttuneisuus (ilman mitään epäilystä) ainakin ajoittain. Vaikuttaa todennäköisesti toimintaan.

SIPS and PANSS Delusions 7 6 5 4 3 SIPS Unusual Thought Content/Delusional Ideas 6 5 4 Psychosis Threshold 2 3 2 1 1 0

III. North American Prodrome Longitudinal Study NAPLS

Psykoosiin sairastuneiden osuus, NAPLS 1 Prodromaalisyndrooma (SIPS+) Seurantaaika Yleisväestön sairastuminen psykoosiin Relative Risk 35% sairastui 2, 5 Noin 0. 08% sairastuu 405 psykoosiin vuotta 2, 5 vuodessa 1 AESOP Study: Kirkbride et al. Arch Gen Psychiatry 2006; 63: 250 -258.

PACE ja PRIME klinikoilla psykoosialttiiden sairastumisosuus alkuperäistutkimuksissa Tutkimus PACE (Melbourne) PRIME (Yale) . N 104 13 Sairastun eiden osuus 35% 54% Seuruu 1 vuosi

Suuressa psykoosivaarassa olevien ennuste Psykoosin puhkeamista ennustivat: 1. geneettinen riski yhdessä viimeaikaisen toimintakyvyn laskun kanssa 2. epätavalliset ajatussisällöt 3. epäluuloisuus ja harhaluuloisuus 4. toimintakyvyn huonontuminen 5. päihteiden väärinkäyttö Jos 2 tai 3 näistä riskitekijöistä oli yhdessä, niin ennustettavuus lisääntyi prodromaali-kriteeriin verrattuna

Best Multivariate Prediction Models Predictor(s) N 2 p HR PPP Sens. Spec. 1 & 2 291 23. 88 . 0001 3. 08 69 38 85 1 & 3 291 23. 05 . 0001 2. 93 57 56 72 1 & 4 290 26. 39 . 0001 3. 14 61 55 75 3 & 4 290 19. 48 . 0001 2. 83 53 67 63 1, 2 & 3 291 29. 27 . 0001 3. 58 74 34 89 1, 2 & 4 290 25. 42 . 0001 3. 41 81 30 90 1, 3 & 4 290 30. 77 . 0001 3. 43 67 48 82 1, 2, 3 & 4 290 29. 18 . 0001 3. 84 81 28 92 1, 2, 3 & 5 270 15. 71 . 0001 5. 53 78 8 98 1, 2, 3, 4 & 5 270 15. 71 . 0001 5. 53 79 8 98 1 Genetic Risk with Functional Decline 3 Suspicion-Paranoia (> 2) 5 Any Drug Abuse 2 Unusual Thought Content (> 3) 4 Social Functioning (<7)

IEPA (The International Early Psychosis Association) http: //www. iepa 2008. com/