Perheterapiaa lastensuojelun rajapinnassa 18 3 2016 Seinjoki Jaana

Perheterapiaa lastensuojelun rajapinnassa 18. 3. 2016 Seinäjoki Jaana Kivistö (VTL, perheterapeutti) Minna Manelius (VTM, perheterapeutti)

Sosiaalityöntekijänä lastensuojelussa • Lastensuojelulla on pitkät perinteet maassamme. Työorientaatiot ovat vaihdelleet yhteiskunnan tilanteen ja vallitsevan lainsäädännön mukaisesti. • Lastensuojelutyön painotuksiin vaikuttavat perheen ja valtion väliset suhteet ja lasten tarpeiden hahmottamistavat. • Hahmottamistavat yhdistyvät aikaan, paikkaan, arvoihin ja yleisiin käsityksiin hyvinvoinnista ja lapsen asemasta. Nämä muovaavat lastensuojelun ideologioita ja asiakastyön arkea.

• Lastensuojelun työntekijät määrittävät jatkuvasti työssään sitä, mikä on lapsen kannalta normaalia tai epänormaalia lapsuutta ja vanhemmuutta. • Lastensuojelun sosiaalityöntekijä arvioi, kontrolloi, käyttää valtaa ja voi puuttua perheiden elämään hyvinkin konkreettisesti. • Toisaalta pyritään tukemaan ja auttamaan luottamuksellisen vuorovaikutuksen avulla. • Työssä näkyy usein ristiriitaisuutta. • Reflektion välttämättömyys.

• Lastensuojelulaki määrittää sosiaalityöntekijän työtä ja antaa sille reunaehdot. • Tämän hetkisessä laissa korostetaan perheen jälleenyhdistämistä, sijoitusten määräaikaisuutta ja lapsen osallisuutta. • Lastensuojelussa tuen ja kontrollin sidos on vahvempi kuin muilla sosiaalityön osa-alueilla. • Työssä joudutaan toimimaan muun kuin vuorovaikutuksen tasolla esim. huostaanotto tilanteessa, jossa tehdään konkreettisia päätöksiä lapsen kasvuolojen turvaamiseksi.

Perheterapeuttina lastensuojelussa • Kokeiluja tehty ja kiinnostusta asiaan löytyy. • Terapiassa tarkoituksena on parantaa perheen vuorovaikutusta, systeemejä ja tarjota/etsiä voimavaroja heidän omista lähtökohdista käsin. • Työskentely lähtee enemmän perheen omista lähtökohdista ja heidän tarpeistaan, lastensuojelussa tarvitaan usein huomattavasti direktiivisempiä tapoja tehdä työtä. • Huomion kiinnittäminen koko perheeseen.

”Terapeuttista on niinku se, että saa niinku asiakkaat miettimään tuen tarvetta tai jotenkin havahtumaan siihen, että apua on olemassa ja ei tarvitse pärjätä yksin. Niin kuin yksi ja jatkaa sitä kulttuuria, että nämä ongelmat ovat ihan tyypillistä arkipäivää. ” ”Perheet ovat haavoittuvaisia, jonkun tulisi ottaa kokonaisvastuu. ”

Mitä yhteistä? • Perhe keskiössä kummassakin • Yhteisiä elementtejä ja työmenetelmiä voidaan hyödyntää vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa (sukupuu, elämänjana yms. ) • Yhteistä teoreettista viitekehitystä • Terapia koulutus lisää ymmärrystä… ”Mä mietin, et se terapeuttisuus on tavallaan meidän ydin tehtävä. Eli vaikka se, et pystyy niin kuin tekemään niitä arviointeja niiden tietojen perusteella, joilla ollaan saatu ja silloin on kontakti asiakkaaseen. Vuorovaikutusta!”

Rajapinnoilla työskentelyä • Lastensuojelun ja perheterapian yhdistämisessä liikutaan eri rajasysteemeissä ja pinnoilla. • Lainsäädäntö: terveydenhuolto-lastensuojelu. • Yksiköt ja perheiden tarpeet: lastensuojelu avohuolto - sijaishuolto - psykiatrinen apu. • Perheiden auttaminen heidän lähtökohdistaan ei instituutiosta käsin. • Työntekijöillä omat näkemykset riippuen yhteisöstä, jossa työskentelee.

Sosiaalityöntekijöiden toiveet • Sosiaalityöntekijät pitävät psykososiaalista ja terapeuttista työotetta tärkeinä. • Sosiaalityötekijät toivovat, että asiakkaan psykososiaalinen tuki, kohtaaminen ja oikeiden tukitoimien antaminen olisi mahdollista. • Sosiaalityöntekijät toivovat, että psykososiaalisen ja terapeuttisen työn tekeminen mahdollistuisi lastensuojelussa. ”Vaatimukset sosiaalityöntekijöitä kohtaan on aika hurjia. Et meillä on helvetin pitkä koulutus ja muuta työkokemusta – pystytään mihin pystytään mut yli-ihmisiä ei olla. ”

Sosiaalityöntekijöiden huolet Sosiaalityöntekijät ovat huolissaan lastensuojelun tilasta: • asiakassuhteisiin käytetty aika on vähentynyt • avohuollontukitoimet ovat vähentyneet ja hankintoihin ei tarvittavaa päätösvaltaa • nykyiset työntekijäresurssit ovat riittämättömiä • aikarajat ovat tiukentuneet • asiakasmäärät eivät ole vähentyneet

”Et auttamishaluu on- mut resurssit on vajaat” ”Koska me arvioidaan samalla lasten tilannetta ja meillä on tällainen kaksoisrooli; et toisaalta tuetaan mutta toisaalta me joudutaan olemaan aika tiukasta myös tätä lasten tilannetta arvioimassa ja usein myöskin vanhempien arvioissa, jos vaikka tulee konflikti tilanne. Se on vaikeeta. ”

”Koska me arvioidaan samalla lasten tilannetta ja meillä on tällainen kaksoisrooli, et toisaalta tuetaan mutta toisaalta me myös joudutaan olemaan aika tiukasti myös tätä lasten tilannetta arvioimassa ja usein myöskin vanhempien arvioissa, jos vaikka tulee konflikti tilanne. Se on vaikeaa. ”

Mahdollisuudet • Sosiaalityöntekijöitä työskentelee lastensuojelussakin monissa positioissa ja ympäristöissä, perheterapeuttinen työskentely/perheterapia on mahdollista monissa paikoissa. • Työntekijät toivovat muutosta, oman työn kehittämistä ja ovat siihen valmiita. • Verkosto on hyödyllinen kumppani. • Rinnallakulkija, vastuutyöntekijä, prosessin haltija, oma työntekijä. • Yhden työntekijän periaate

Teidän ajatukset? Esteitä: • Raha ja resurssit, uutena kilpailutus ja sen tuomat vaikutukset • Työntekijöiden vaihtuvuus • Ennakkoasenteet, jotka vaikuttavat siihen miten halutaan ja osataan tehdä yhteistyötä • Tarvittaisiinkin joustavuutta työtavoissa ja verkostotyöotetta/osaamista • Sosiaalityöntekijän kaksoisroolin haaste

Mahdollisuudet: • Parempi hoito perheelle • Kokonaisvaltainen näkemys • Sote ja sen tuomat mahdollisuudet, rohkeus ja kriittisyys myös omia työtapoja kohtaan • Yhteistyön parantaminen, tiedostaminen ja työparityö • Koulutukset paremmin käytäntöön • Perheen osallisuuden parantaminen tavoitteiden asettelussa

Toiveita: • Vastuutyöntekijä koko matkan ajaksi asiakkaiden rinnalle • Aito ja raja-aidat ylittävä yhteistyö • Sosiaalityöntekijöiden kyky kohdata perheet muutakin kuin valtaa käyttävänä viranomaisena / työotteen kehittäminen • Avoimen tiedon vaihdon tärkeys, toisen työotteen kunnioittaminen ja riittävä tieto • Johto sitoutuu ja kouluttaa koko organisaatioon • Keskiössä lapsen hyvä ja aito yhteistyö

• Kiitos aktiiviselle ryhmälle ja hyvää kevättä! jaana. kivisto@hiiskahdus. fi minna. manelius@hiiskahdus. fi