Lastensuojelun asiakasprosessi 24 1 2008 Oulun seudun lastensuojelun

Lastensuojelun asiakasprosessi 24. 1. 2008 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö-hanke Tuula Kivistö-Pyhtilä, kehittäjäsosiaalityöntekijä Mirva Makkonen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä ja Lasse-hanke Anna Kärkkäinen, projektikoordinaattori

Vireilletulo · lastensuojeluilmoitus · asiakkaan oma yhteydenotto · tieto muuta kautta ·arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve ·päätös 7 arkipäivän sisällä aloitetaanko selvitys lastensuojelun tarpeesta Selvitys lastensuojelun tarpeesta · kirjallinen yhteenveto lastensuojeluasiakkuuden jatkuminen Asiakassuunnitelma Avohuollon tukitoimet ei lastensuojelun tarvetta Asiakkuus päättyy · asiakirjat säilytettävä Kiireellinen sijoitus ·yli 6 kk kestänyt sijoitus avohuollon tukitoimena Huostaanotto ja sijaishuolto Asiakkuus päättyy ·ei lastensuojelun tarvetta Jälkihuolto 2

Lastensuojeluilmoitus Ls. L 25§ • Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvitystä. 3

• Myös muu kuin em. henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. • Ennen lastensuojeluilmoituksen tekemistä olisi hyvä keskustella asiasta lapsen ja huoltajien kanssa, ellei asia ole kiireellinen. • Ilmoitusvelvolliset eivät voi tehdä lastensuojeluilmoitusta anonyymisti. • Sosiaaliviranomaisen on tarvittaessa varmistettava ilmoituksen tekijältä onko kyseessä lastensuojeluilmoitus vai muu yhteydenotto viranomaiseen. • Lastensuojelun sosiaalityöntekijä on pääsääntöisesti aina ryhdyttävä selvittämään lastensuojeluilmoituksen sisältöä ja arvioitava lapsen mahdollinen lastensuojelun palvelujen ja tukitoimien tarve. • Varhaisen puuttuminen sekä avun antaminen lapselle ja perheelle. 4

Sosiaaliviranomaisen ilmoitusvelvollisuus • Jos lapsi muuttaa pois kunnasta lastensuojelutarpeen selvityksen aikana tai olleessaan muutoin lastensuojelun asiakkaan, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoitettava muutosta uudelle asuinkunnalle. • Lastensuojeluviranomaisen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössä kohdistettu rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. 5

Lastensuojeluasian vireille tulo ja asiakkuuden alkaminen Ls. L 26§ • Lastensuojeluasia voi tulla vireille joko lastensuojeluilmoituksen kautta tai lapsen huoltajan tai 12 vuotta täyttäneen lapsen hakemuksesta taikka sosiaalityöntekijä on muutoin saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta olevasta lapsesta. • Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarve. • Alustavan selvityksen perusteella on ratkaistava se, alkaako asiassa lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakkuus (7 arkipäivää). • Lapselle nimetään hänen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. 6

Selvitys lastensuojelutarpeesta Ls. L 29§ • Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta. • Työparina voi olla toinen sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä. • Selvityksessä arvioidaan lapsen tilannetta kokonaisvaltaisesti: * lapsen kasvuolosuhteet * huoltajien tai muiden lasten hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuutta huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta * lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. 7

• Tarkoituksena on selvittää nimenomaisen lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat seikat. • Työskentelyn suunnitelmallisuus. • Selvitys tehtävä vaikka olisi ryhdytty kiireellisesti lastensuojelutoimenpiteisiin. • Selvitystä laadittaessa on tavattava lasta, hänen vanhempiaan ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä. • Tarvittaessa sosiaalityöntekijä voi konsultoida muita lapselle läheisiä henkilöitä sekä eri yhteistyötahoja ja asiantuntijoita. • Selvityksen tulisi tapahtua yhteisymmärryksessä lapsen ja vanhempien kanssa, mutta selvitys on tehtävä vaikka lapsi tai hänen vanhempansa vastustaisivatkin sen tekemistä. 8

• Mahdollisuus hakea myös tuomioistuimen lupaa lapsen tutkimiseen (Ls. L 28§) ja tavata lasta ilman huoltajien suostumusta (Ls. L 29§). • Selvitys on tehtävä viivytyksettä ja tarvittavassa laajuudessa sekä saatava valmiiksi 3 kuukauden kuluessa. • Kirjallinen yhteenveto, jossa työntekijöiden kannanotto, annetaan asiakkaille. • Huoltajille ja lapselle ilmoitetaan jatkuuko asiakkuus vai ei. • Yhteenvedossa tuodaan esille selvityksen sisältö, käytetyt menetelmät, kaikkien osapuolten näkemykset asiassa ja tehdyt havainnot asiassa. 9

Lastensuojelutarpeen selvityksen keskeisiä asioita • ü ü ü Ø Lapsen tarpeet Lapsi ja lapsen arki Kasvatus ja huolenpito Lapsi ja hänen verkostonsa Kohteena juuri tietyn lapsen tilanne, tarpeet sekä lapsen oma toiminta suhteessa niihin. Ø Lapsen tarpeita tulisi tutkia suhteessa hänen vanhempiensa ja ympäristönsä kykyyn vastata niihin sekä huolehtia hänen perusoikeuksiensa toteutumisesta. • Vanhemman valmiudet ü Suojella ja hoivata lasta ü Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä ü Turvata lapselle läheiset ihmissuhteet ü Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa Ø Vanhempien ongelmien tarkastelussa keskitytään siihen, mikä merkitys niillä on lapsen kannalta. 10

Lapsilähtöinen tilannearvio Oulun kaupungissa http: //www. sosiaalikollega. fi/mallit/lapsilahtoinen_tilannearvio 11

Avohuollon tukitoimet 34§ • Velvollisuus ryhtyä avohuollon tukitoimiin viipymättä jos – Kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai – Lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään • Tarkoituksena edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia • Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa – Lähtökohtaisesti molempien huoltajien suostumus – Kaikkien osapuolten aktiivisuus palvelujen toteuttamisessa 12

• Avohuollon tukitoimia toteutetaan asiakassuunnitelman perusteella • Tukitoimista päättää pääosin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä • Avohuoltoa toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lasta riittävän usein henkilökohtaisesti – Tarvittaessa ilman huoltajan suostumusta (29§) – Lasta koskeviin asiakirjoihin kirjattava syyt, jotka ovat edellyttäneet tapaamista ilman huoltajan suostumusta – Huoltajalle on ilmoitettava tapaamisesta, jos ei se ole selvästi lapsen edun vastaista • Avohuollon tuki 13

Avohuollon tukitoimet: palvelut 36§ • • • Tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen Lasten päivähoito Kotipalvelu Perhetyö Tukihenkilö tai –perhe Lapsen terapia Koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon Vertaisryhmätoiminta Loma- ja virkistystoiminta Muut sosiaalihuoltolain 17§ 1 ja 2 mom. mukaiset palvelut 14

Avohuollon tukitoimet: taloudellinen tuki 35§ • Lapsen taloudellinen (ja muu) tukeminen – Koulunkäynnissä – Ammatin hankinnassa – Työhön sijoittumisessa – Harrastuksissa – Läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä – Muiden henkilökohtaisten tarpeiden täyttämisessä • Asumiseen liittyvien ongelmien ratkaisu • Puutteelliset asumisolot tai perheen riittämätön mahdollisuus huolehtia toimeentulosta eivät koskaan voi olla yksinään perusteita lapsen huostaanotolle 15

Sijoitus avohuollon tukitoimena • Avohuollon sijoitus on rajattu, tuen tarvetta arvioiva tai kuntouttava suunnitelmallinen jakso • Lapselle voidaan asiakassuunnitelman mukaisesti järjestää avohuollon tukitoimena tuen tarvetta arvioivaa tai kuntouttavaa perhehoitoa/ laitoshoitoa yhdessä vanhemman, huoltajan tai muun hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön kanssa (37§) • Lapsi voidaan lyhytaikaisesti sijoittaa myös yksin, jos sijoitus on tarpeen – Lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi – Lapsen kuntouttamiseksi – Lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi 16

Avohuollon sijoitusten rajoitukset • Ei voi olla huostaanoton vaihtoehto – Lasta ei voida sijoittaa avohuollon tukitoimena, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät • Lasta ei saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena kuin välttämättömissä tilanteissa • Sijoituspäätöksen yhteydessä määriteltävä sijoituksen tavoitteet ja arvioitu kesto – Kun lapsi on sijoitettu yksin, on sijoituksen jatkamisen edellytykset arvioitava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sijoituksen alkamisesta 17

Lapsen huolto ja kasvatus avohuollon sijoituksen aikana • Lapsi ei ole sijaishuollossa – Huoltaja päättää mm. lapsen huollosta ja muista lapsen asioista • Hoito ja kasvatus • Asuinpaikka • Terveydenhoito • Koulujärjestelyt, opetus • Lapseen ei voi kohdistaa rajoitustoimenpiteitä • Avohuollon sijoitus ainoastaan 12 vuotta täyttäneen lapsen ja huoltajan suostumuksella – Jos lapsella useampi kuin yksi huoltaja ja jotakin heistä ei voida kuulla matkan tms. takia tai huoltajat ovat sijoituksesta erimielisiä, lapsi voidaan sijoittaa jos sijoituksen kannalla on se huoltaja, jonka luona lapsi asuu tai jonka kanssa lapsi tulee sijoituksen aikana asumaan 18

Päätöksenteko ja muutoksenhaku • Kaikista avohuollon tukitoimista on tehtävä päätös – Jos asiakkaan hakemaa palvelua ei voida järjestää, tehdään kielteinen päätös • Päätöksentekijä pääsääntöisesti lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä • Päätökseen voi hakea oikaisua toimielimeltä (lautakunta/ jaosto) • Toimielimen päätöksestä muutoksenhakuoikeus hallintooikeuteen • Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos asia koskee toimeentulon ja asumisen turvaamista 19

Hakemukset hallinto-oikeudelle • Lupa lapsen tutkimiseksi • Väliaikainen määräys lapsen sijoituspaikasta 20

Avustajan määrääminen lapselle 87§ • Tuomioistuin voi määrätä lapselle avustajan lastensuojeluasian tuomioistuinkäsittelyyn – Lapsen tai hänen edustajansa pyynnöstä – Jos tuomioistuin pitää avustajan määräämistä muutoin tarpeellisena • Lapsella ja hänen huoltajallaan voi olla sama avustaja, mikäli lapsen huoltajan edut eivät ole ristiriidassa keskenään • Avustaja toimii päämiehen rinnalla hänen apunaan 21

Lupa lapsen tutkimiseksi 28§ • Lupa lääkärin tai muun asiantuntijan suorittamaan tutkimukseen – Tutkimus välttämätön lastensuojelutarpeen selvittämiseksi – Huoltaja kieltää tutkimuksen tekemisen • Lapsen mielipide selvitettävä ennen hakemuksen tekemistä – Jos ei ole mahdotonta huomioiden lapsen ikä, kehitystaso ja muut olosuhteet • Johtava viranhaltija tekee hakemuksen • Ennen luvan antamista hallinto-oikeus kuulee huoltajaa ja 12 vuotta täyttänyttä lasta – Erityisen painavasta syystä lupa voidaan antaa, vaikka kuulemista ei ole voitu suorittaa • Yksi hallinto-oikeuden lainoppinut jäsen voi tehdä päätöksen 22

• Lupa annetaan määräajaksi • Hallinto-oikeus voi määrätä, että luvan mukainen tutkimus saadaan tehdä muutoksenhausta huolimatta • Lasta hoitavan lääkärin/ terveydenhuollon henkilön vastuu lapsen tahdon merkityksen arvioinnista tutkimuksen suorittamisen yhteydessä – Tutkimusta ei toteuteta vastoin omasta hoidostaan päättämään kykenevän lapsen tahtoa • Huoltajille asetettavista velvoitteista soveltuvin osin voimassa, mitä säädetään lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetussa laissa – Nouto – Uhkasakko 23

Väliaikainen määräys 83§ • Hakemus huostaanottoa koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä – Aina jos huostaanottoasia on vireillä tuomioistuimessa ja lapsi otetaan kiireellisesti huostaan => haettava väliaikaista määräystä – Voidaan tehdä jos lapsi esim. kotona tehtäessä hakemus varsinaisesta huostaanotosta – Kuvataan kiireellisen sijoituksen perusteet ja lapsen lastensuojelutarve – Vaatimus väliaikaisesta määräyksestä perusteluineen – Mihin asioihin väliaikaista määräystä haetaan • Ehdotus lapsen olinpaikasta, hoidon ja kasvatuksen järjestämisestä sekä yhteydenpidosta lapsen ja läheisten välillä – Myös lapsen terveydenhoidosta • Lapsen tilanteen mukaiset olosuhteet – Asianosaisten mielipiteen ja käsityksen kuvaaminen 24

• Myös asianosainen voi tehdä hakemuksen väliaikaisesta määräyksestä • Hallinto-oikeus antaa määräyksen lapsen olinpaikasta ja siitä, miten lapsen hoito ja kasvatus on tuomioistuinkäsittelyn aikana järjestettävä – Asianosaisia kuulematta, jos asiaa ei voida viivyttää – Lievin riittävä toimenpide, joka määräytyy tilannekohtaisesti • Päätöksen voi tehdä yksi hallinto-oikeuden lainoppinut jäsen • Päätöksestä ei ole valitusoikeutta • Sijaishuollon rajoitustoimenpiteitä voi kohdistaa väliaikaismääräyksen perusteella sijoitettuun lapseen – Lakimuutos 49§: n osalta voimaan 1. 1. 2008 • Väliaikainen määräys voimassa huostaanottopäätöksen antamiseen saakka – Jos määräystä ei aiemmin peruuteta tai muuteta 25

Yhteydenpidon rajoittaminen • Sijaishuollossa olevan lapsen yhteydenpito-oikeuden rajoittaminen – jos yhteydenpidosta ei voida sopia asiakassuunnitelmassa tai erityisestä syystä muuten sopia – Muut edellytykset yhteydenpidon rajoittamiselle 62§ 1 mom. – Yhteydenpidon rajoittamisen muodot 62§ 2 mom. • Määräaikainen päätös enintään vuodeksi kerrallaan – Rajoituksen syy, henkilö johon kohdistuu, millaista yhteydenpitoa koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan • Päätöksen yhteydenpidon rajoittamisesta tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä – Kiireellisen sijoituksen yhteydessä tai muuten kiireellisessä tilanteessa kelpoisuusehdot täyttävä sosiaalityöntekijä (13, 2§) • Lyhytaikaisista, enintään 30 vrk kestävästä rajoittamisesta voi päättää lastensuojelulaitoksen johtaja • Rajoitus on lopetettava heti, kun se ei ole enää tarpeen 26

Muut rajoitustoimenpiteet • Aineiden ja esineiden haltuunotto 65§ • Henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus 66§ • Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen ja lähetysten luovuttamatta jättäminen 67§ – Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää viestin/ lähetyksen kokonaan tai osittain luovuttamatta/ toimittamatta jättämisestä • Kiinnipitäminen 68§ • Liikkumisvapauden rajoittaminen 69§ – 7 -30 vrk kestävästä rajoittamisesta päättää lapsena asioista vastaava sosiaalityöntekijä • Eristäminen 70§ • Erityinen huolenpito 71§ 27

Päätöksenteko rajoitustoimenpiteissä • Päätöksentekijät todetaan asiakohtaisesti lastensuojelulaissa • Päätöksenteko suurelta osin lastensuojelulaitoksen johtajalla ja hänen määräämällään laitoksen kasvatus- ja hoitohenkilökuntaan kuuluvalla • Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä: – Yhteydenpidon rajoittaminen max. 1 vuosi – Liikkumisvapauden rajoittaminen 7 -30 vrk – Lähetysten/viestien luovuttamatta/ toimittamatta jättäminen • Lastensuojelun johtava viranhaltija – Erityinen huolenpito 28

Kiireellinen sijoitus Ls. L 38§ • Jos lapsi on välittömässä vaarassa (Ls. L 40§ mainitut syyt) tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon taikka järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. • Ls. L 40§ 1 mom: 1) puutteet lapsen huolenpidosta tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai 2) lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. • Kiireellinen sijoitus on akuutti turvaamistoimenpide. • Kiireellistä sijoitusta ei saa tehdä, jos lapsen tilanne voidaan turvata jotenkin muuten (esim. avohuollon tukitoimet, lähiverkosto). 29

• Kiireellisen sijoituksen tarpeen arvioinnissa on punnittava välittömän vaaran vakavuutta suhteessa pois lapsen viemisen hänelle aiheuttamaan järkytykseen. • Kiireellisestä sijoituksesta voi päättää kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä. • Kiireellisen sijoituksen (päätöksen) jälkeen on perusteellisesti perehdyttävä lapsen ja perheen tilanteeseen, jotta voidaan arvioida perheen edellytykset tukea lapsen kasvua ja kehitystä. -> lapsen palauttaminen kotiin + avohuollon tukitoimet -> huostaanoton valmistelu. • Sosiaalityöntekijällä tai sijaishuoltopaikassa lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavalla henkilöllä on velvollisuus selvittää lapselle kiireellisen sijoitustoimenpiteen syyt ja perusteet, oikeusvaikutukset sekä lapsen asema päätöksiä tehtäessä. Lisäksi on selvitettävä minkälaisiin toimenpiteisiin ryhdytään ja miten lapsen yhteydenpito läheisiin toteutetaan. 30

Mielipiteen selvittäminen • Ennen kiireellistä sijoitusta tulisi selvittää lapsen, huoltajan, vanhemman ja muun lapsesta huolta pitäneen henkilön mielipide ja käsitys asiasta; käsitys kiireellisestä sijoituksesta, mihin lapsi sijoitetaan ja voidaanko lapsen hoito järjestää väliaikaisesti jotenkin muutoin. • Mielipiteen selvittäminen ei ole hallintolain mukaista kuulemista. • Mielipiteen ja käsityksen selvittämättä jättäminen kokonaan tai osittain on mahdollista, jos - asia on kiireellinen ja asian käsittely aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle - henkilöitä ei tavoiteta - on perusteltu epäily siitä, että päätöksen täytäntöönpano estetään • Mielipiteen selvittämättä jättäminen on perusteltava. 31

Lapsen huolto kiireellisen sijoituksen aikana • Kiireellisen sijoitus siirtää osan huoltajan oikeuksista sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle ja antaa toimielimelle melko laajat oikeudet päättää lapsen huolenpitoon liittyvistä asioista (mm. lapsen hoito, välttämätön terveydenhuolto, olinpaikka ja yhteydenpito). • Kiireellisen sijoitus vastaa oikeusvaikutuksiltaan huostaanottoa, mutta on kestoltaan rajatumpi. • Kiireellisen sijoituksen aikana toimielin voi päättää lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä ainoastaan sijoituksen tarkoitukseen edellyttämässä laajuudessa (suhteellisuusperiaate). • Kiireellisen sijoituksen aikana on lapsen asioista neuvoteltava vanhempien kanssa ja pyrittävä yhteisymmärrykseen. • Jos lapsen yhteydenpito rajoitetaan kiireellisen sijoituksen aikana, asiasta on tehtävä erillinen päätös. 32

Kiireellisen sijoituksen lakkaaminen Ls. L 39§ • Kun peruste kiireelliselle sijoittamiselle on lakannut tai sijoitus on rauennut (ei ole tehty hakemusta hallintooikeudelle sijoituksen jatkamisesta tai huostaanotosta), sosiaalityöntekijän on tehtävä aina päätös sijoituksen lakkaamisesta. • Ennen kiireellisen sijoituksen lakkauttamista, tulee selvittää lapsen, huoltajan, vanhemman sekä sijoituspaikan vastuuhenkilön mielipide sijoituksen lakkaamisesta. • Päätöksessä tulee perustella kiireellisen sijoituksen lakkaaminen sekä tuoda esiin lapselle ja perheelle tarjotut tukitoimet sijoituksen jälkeen. 33

Kiireellisen sijoituksen jatkaminen Ls. L 39 • Kiireellisen sijoituksen jatkamista haetaan hallinto-oikeudelta. • Hakemuksen voi tehdä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. • Hallinto-oikeus voi jatkaa kiireellistä sijoitusta (enintään 60 vrk), jos se on välttämätöntä huostaanoton valmistelua varten. • Määräajan saaminen edellyttää, että lapsen tilanne ja sen selvittäminen edellyttää lausuntoja tai muuta lisäselvitystä. Hallinnolliset syyt eivät vaikuta määräajan jatkamiseen. 34

Määräajat • Kiireellisen sijoituksen päätös on voimassa enintään 30 vuorokautta, ellei päätetä aloittaa huostaanoton valmistelua. • Jos huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi suostuu kiireellisen sijoituksen jatkamiseen huostaanoton valmistelua varten, kiireellisen sijoituksen päätös voi olla voimassa 45 vuorokautta. • Hallinto-oikeus voi jatkaa kiireellisen sijoituksen päätöstä hakemuksesta enintään 60 vuorokautta. • Kiireellinen sijoitus voi olla siis voimassa enintään 90 vuorokautta tai 105 vuorokautta. • Jos hallinto-oikeudelle on tehty huostaanottohakemus ja samalla haettu väliaikaista määräystä, ei hakemuksen tekohetkellä voimassa ollut kiireellinen sijoitus raukea määräajan päättymisen perusteella. Tällöin kiireellinen sijoitus päättyy vasta, kun hallinto-oikeus antaa päätöksen väliaikaisesta määräyksestä. 35

Muutoksenhaku • Sosiaalityöntekijän tekemästä kiireellisen sijoituksen päätöksestä on muutoksenhakuoikeus hallinto-oikeuteen erikseen 12 vuotta täyttäneellä lapsella, lapsen vanhemmalla ja huoltajalla sekä henkilöllä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ollut ennen asian valmistelua (asunut yhdessä lapsen kanssa). • Kiireellisen sijoituksen lakkaamispäätöksestä (ei ns. toteamispäätöksissä) on muutoksenhakuoikeus hallintooikeuteen erikseen 12 vuotta täyttäneellä lapsella, lapsen vanhemmalla ja huoltajalla sekä henkilöllä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ollut ennen asian valmistelua. • Hallinto-oikeuden tekemästä kiireellisen sijoituksen jatkamisen päätöksestä on muutoksenhakuoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 36

Huostaanotto Mikä on muuttunut entiseen nähden? • • ”vanhan lastensuojelulain” sanamuoto huostaanotosta kestänyt hyvin aikaa kodin olosuhteiden sijaan uudessa laissa laajempi käsite ”kasvuolosuhteet” huostaanoton valmistelu ja huostaanottoprosessi kuvattu tarkemmin asianosaisten kuulemista koskevaa säännöstä täsmennetty päätöksenteko – ei-vastentahtoiset huostaanotot: sosiaalihuollon johtava viranhaltija – vastentahtoiset huostaanotot: hallinto-oikeus • hakemus huostaanotosta hallinto-oikeudelle • muutoksenhaku: KHO huostaanotetun lapsen huoltoa koskevaa säännöstä täsmennetty korostaa viranomaisen velvollisuutta huostaanoton edellytysten tarkistamiseen -> perheen jälleenyhdistämisen tukeminen huostassapidon lakkaaminen viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta 37

Velvollisuus huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen (40 §) Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos: 1. puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä; tai 2. lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. Huostaanottoon tai sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos 1. 7 luvussa tarkoitetut toimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi 2. sijaishuollon arvioidaan olevan 4 §: n mukaisesti lapsen edun mukaista. 38

Puutteet kasvuolosuhteissa huostaanoton perusteena • aik. kodin olosuhteet • laajentaa huostaanoton edellytykset tilanteisiin, joissa vakava uhka ei johdu suoranaisesti vain kotiin liittyvistä syistä, vaan lapsen muista kasvuolosuhteista – esim. lapsi ihmiskaupan uhrina - lapsen elinympäristössä vaikuttavat tekijät - riittävä peruste: lapsen terveyden ja kehityksen vaarantumisen uhka - huostaanottokynnyksen ylittävän uhkan tulee olla konkreettinen ja näytettävissä oleva - ilmettävä huostaanoton perusteen ja lapsen käyttäytymisen syyyhteys 39

Lapsen oma käyttäytyminen huostaanoton perusteena • tulee osoittaa konkreettisella tavalla vaarantavan vakavasti lapsen kehitystä ja terveyttä • päihteidenkäyttö, rikoskierre, lapsen seksuaalisen identiteetin loukkaukset (prostituutio) • pelkkä koulunkäynnin laiminlyönti ei ole huostaanoton peruste • kokonaisarvio lapsen tilanteesta • näyttö asiakirjoissa siitä, – millä tavalla lapsen käyttäytymiseen on pyritty vaikuttamaan – mitä keinoja on käytetty – mitä tuloksia on mahdollisesti saatu – miten lapsi ja vanhempi ovat suhtautuneet asiaan ja tarjottuihin tukitoimiin 40

Avohuollon tukitoimien ja lapsen edun ensisijaisuus - sopivuus - mahdollisuus - riittämättömyys - missä laajuudessa avohuollon tukitoimia on järjestetty? - mitä on tarjottu? - mitä tukitoimia lapsi tai perhe olisi itse halunnut järjestettävän? - mitä vaikutuksia järjestetyillä tukitoimilla on ollut? - miksi avohuollon tukitoimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi? 41

Lapsen etu • millä tavalla huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen vastaa lapsen tuen tarpeisiin ja tarjoaa paremman vaihtoehdon kuin kotiin jääminen? • miksi asiassa ei ole voitu ryhtyä esim. huollon siirtoon? • lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen omaan mielipiteeseen ja hänen käsityksiinsä siitä, miten asia tulisi ratkaista 42

Huostaanoton ja sijaishuollon valmistelu 41 § • parityöskentelyvelvollisuus: lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa • valmistelutyön tuki: oikeudellinen tuki, muu tarvittava asiantuntemus – lastensuojelun asiantuntijaryhmä • hyvän hallinnon vaatimus – huolellisuus ja puolueettomuus – huostaanoton valmistelusta ilmoittaminen asiakkaalle • merkintä asiakirjoihin • oikeus saada salassapidettäviä tietoja – oikeus saada lausuntoja 43

Asianosaisten kuuleminen 42 § • kuultavat: – 12 vuotta täyttänyt lapsi – lapsen vanhemmat ja huoltajat – henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi välittömästi on ennen asian valmistelua ollut (yhdessä asuminen) • asianosaisen – oikeus kaikkiin tietoihin, joiden perusteella ratkaisu tai päätös tehdään – oikeus hakea muutosta viranomaisen tekemään ratkaisuun • kuulemisen toteuttaminen – asianosaisille varataan mahdollisuus tutustua siihen materiaaliin, jotka viranomainen on itse laatinut tai saanut muilta viranomaisilta tai yksityisiltä tahoilta – kutsu kuulemiseen virkakirjeenä postitse 44

• milloin kuuleminen voidaan jättää suorittamatta? – lapsen ja kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi, eikä kuulemisen voida olettaa olevan tarpeen asian selvittämiseksi • yhteydenpidon puuttuminen perustuu kuultavan omaan valintaan • kuuleminen suoritettava, jos se on muutoin asian selvittämiseksi tarpeen – esimerkiksi kun selvitetään toisen vanhemman mahdollisuudet vastata lapsen hoidosta ja huolenpidosta – kuultavan asuin- tai olinpaikkaa ei voida kohtuullisin toimenpitein selvittää – lasta koskeviin asiakirjoihin on kirjattava syyt kuulemisen suorittamatta jättämiselle 45

Päätöksenteko 43 § • huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevan päätöksen tekee 13 § 1 mom. mukaan määräytyvä viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmistelusta – edellytykset: • lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei vastusta huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista • asianosaisten kuuleminen on jätetty suorittamatta kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi tai jos kuultavan asuinpaikkaa ei ole voitu kohtuullisin toimenpitein selvittää 46

Hakemus huostaanotosta hallinto-oikeudelle 44 § • hakemuksen tekee 13 § 1 mom. mukainen viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmistelusta • hakemuksen tulee sisältää: – vaatimus lapsen huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta • tarvittaessa vaatimus väliaikaismääräyksestä – lasta koskeva asiakassuunnitelma – kuvaus perheelle ja lapselle annetuista ja tarjotuista avohuollon tukitoimista – selvitys läheisverkoston kartoittamisesta – selvitys sijaishuoltopaikasta – suunnitelma lapsen ja hänen vanhempiensa yhteydenpidon toteuttamisesta – suunnitelma tai selvitys lapsen terveydentilan tutkimisesta – selvitys asianosaisten kuulemisesta ja lapsen mielipiteen selvittämisestä – tarvittaessa asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen lausunnot ja selvitykset – muut mahdolliset päätöksentekoon vaikuttavat selvitykset ja asiakirjat • esim. näkemyserot tulisi kirjata hakemukseen liittyviin asiakirjoihin 47

Huostaanotetun lapsen huolto 45 § • huostaanotolla ei ole vaikutusta lapsen huoltajuuteen tai lapsen edunvalvontaan • toimielimellä oikeus päättää – lapsen olinpaikasta – hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta – näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta – lapsen ja tämän vanhempien sekä muiden lapselle läheisten henkilöiden välisestä yhteydenpidon rajoittamisesta ( 62 § ja 63 §) – pyrittävä yhteistoimintaan, lapsen, vanhemman ja huoltajan kanssa ja ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu 48

Lapsen huollosta päättäminen huostassapidon aikana 46 § • tuomioistuin voi uskoa lapsen huollon vanhempien ohella tai sijaista yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa • jos lapsen huolto on uskottu vanhempien sijasta perhehoitajalain mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneille henkilöille, voi toimielin maksaa edelleen hoidonkorvausta ja hoitopalkkiota ja tukea lapsen hoitoa ja kasvatusta – arvio siitä onko lapselle tarpeen määrätä erillinen edunvalvoja 49

Huostassapidon kesto ja lakkaaminen 47 § • huostaanotto on voimassa toistaiseksi • huostaanotto lakkaa lapsen täyttäessä 18 vuotta • päätöksen huostassapidon lopettamisesta tekee 13 § 1 mom mukaan määräytyvä viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmistelusta • huostassapitoa ei saa lopettaa huostaanoton edellytysten lakkaamisesta huolimatta, jos lopettaminen on selvästi vastoin lapsen etua – huomioitava sijaishuollon kesto – lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu – lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen – lapsen mielipide 50

• lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset – asiakassuunnitelman tarkastamisen yhteydessä (vähintään kerran vuodessa) – lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista – tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi • mikäli lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja lapsi tai hänen huoltajansa ovat erimielisiä huostassapidon lakkaamisesta, on lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän neuvottava huoltaja tai lapsi hakemaan huostassapidon lopettamista – asiasta on tehtävä valituskelpoinen päätös – päätöksen tekee johtava viranhaltija • muutoksenhakuoikeus hallinto-oikeuteen • arvio siitä, voidaanko sijaishuollon lakkaamisen asemasta lisätä lapsen ja hänen vanhempansa välistä yhteydenpitoa • lapsen kotiuttamisen tulee tapahtua suunnitellusti – ns. koekotiuttamisen mahdollisuus – kesto max. 6 kuukautta • tukitoimet tulee kirjata asiakassuunnitelmaan 51

Huostaanottopäätöksen raukeaminen • huostaanottopäätös raukeaa, jollei sen täytäntöönpanoon ole ryhdytty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman – täytäntöönpanoa on esimerkiksi lapsen ollessa kateissa katoamisilmoituksen tekeminen poliisille 52

Jälkihuolto • jälkihuolto on subjektiivinen oikeus – Ulottuu myös lapseen, joka on ollut Ls. L 37 § mukaisesti yksin sijoitettuna avohuollon tukitoimena yhtäjaksoisesti vähintään puolen vuoden ajan • järjestettävä sijaishuollon päättymisen jälkeen siinä laajuudessa kuin lapsi tai nuori välttämättä tarvitsee, huomioitava – Lapsen ja nuoren ikä – Erityiset tarpeet terveydenhuollon järjestämiselle – Tarve itsenäistymistä edistäviin tukitoimiin – Muut yksilölliset tarpeet 53

Jälkihuolto-oikeus 75 § • 40 § tarkoitetun sijaishuollon (huostaanotto) jälkeen • 37 § tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen päättymisen jälkeen, kun – sijoitus kestänyt vähintään 6 kuukautta – kohdistunut yksin lapseen • voidaan järjestää myös muulle kuin ed. tarkoitetuille lastensuojelun asiakkaana oleville nuorille 54

Jälkihuoltovelvoitteen lakkaaminen • • Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut 75 § 1 mom tarkoitetun kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana – lapsen lastensuojelun asiakkuudesta on kulunut viisi vuotta – esimerkki: Lapsi on otettu huostaan kodin olosuhteiden perusteella lapsen ollessa kolme vuotta. Lapsi kotiutetaan 8 kuukauden kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen. Perheelle järjestetään tukitoimia 3 vuoden ajan, jonka jälkeen lastensuojelutarve on päättynyt. Jos perhe palaa asiakkaaksi 5 vuoden kuluessa asiakkuuden päättymisestä, velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen jatkuu. Mikäli lapselle syntyy 5 vuoden määräajan päättymisen jälkeen uudelleen lastensuojelun tarve, palvelut järjestetään lapselle ”uutena asiakkaana”. • Jälkihuoltovelvoite voi katketa myös silloin, kun lapsi on huostaanoton päättymisen jälkeen otettu toisen kunnan toimesta huostaan uudella perusteella 55

• Voi keskeytyä tilanteissa, joissa 12 vuotta täyttänyt lapsi tai nuori kieltäytyy jälkihuoltopalveluiden vastaanottamisesta – mikäli alaikäinen kieltäytyy tukitoimista, on asiassa kuultava myös lapsen huoltajaa – kieltäytymisen syyt on kirjattava lasta tai nuorta koskeviin lastensuojeluasiakirjoihin – huoltaja voi kieltäytymistilanteissa hakea jälkihuollollista tukea lapselleen ja myös itselleen – lapsen ja nuoren kieltäytyessä vastaanottamasta jälkihuoltoa, heitä on informoitava oikeudesta olosuhteiden muuttuessa myöhemmin hakea jälkihuoltoa 56

• Jälkihuollon järjestäminen perustuu lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijän tai muun viranhaltijan tekemään päätökseen • Asianosaisia jälkihuoltoa koskevassa päätöksenteossa ovat lapsen huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi • 18 vuotta täyttäneen nuoren osalta asianosaisena on ainoastaan nuori itse • Päätös on annettava tiedoksi muutoksenhakuosoituksin huoltajalle ja 15 vuotta täyttäneelle lapselle 57

Jälkihuollon sisältö 76 § • Jälkihuollon järjestäminen ja sisältö perustuu lapsen ja nuoren kanssa laadittavaan asiakassuunnitelmaan • Lapsen ja nuoren tarvitsema erityisen tuen tarve • Käytettävissä olevat palvelut – Erilliset päätökset palveluista ja tukitoimista • Lapsen ja huoltajien tai muiden kasvatuksesta vastaavien tukeminen • Jälkihuoltovelvoitteeseen kuuluu esim. tilanne, jossa lapsen huolto on siirretty perhehoitajille • Tuki koulutukseen ja työelämään sijoittumisessa • Itsenäisen asumisen järjestäminen 58

Suunnitelma jälkihuollon päätyttyä • Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma niistä tukitoimista, joihin nuori voi hakea/turvautua jälkihuollon päättymisen jälkeen – Erityisesti tilanteissa, joissa nuoren itsenäistymisvaihe on vielä kesken. 59

Itsenäistymisvarat 77 § • Itsenäistymisvaroja kerrytettävä kalenterikuukausittain väh. 40 % lapsen/nuoren asiakasmaksulain mukaisista tuloista, saamisista ja korvauksista – Lapsen/nuoren omat tulot: jatkuvat etuudet kuten elatusapu, tuki, eläkkeet, elinkorot, avustukset tai kertakaikkiset tulot (esim. ryhmähenkivakuutuskorvaus) – Lapsi/nuori sijoitettuna kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena tai 40 § mukaisesti sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti – Esim. lapsen saama perintö ei ole siirrettävissä itsenäistymisvaroihin – Jos lapsella ei ole omia tuloja, kunnan on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla 60

• Itsenäistymisvarojen käyttö: – tuetaan lapsen ja nuoren itsenäistymistä • Oman asunnon kalustus • Työpaikan saamiseksi tehtävät hankinnat • Opiskelun edellyttämät hankinnat • Ajokortin hankinnasta aiheutuvat hankinnat – Harkinnassa otettava huomioon lapselle kertyneiden itsenäistymisvarojen määrä, varojen esitetty käyttötarkoitus ja lapsen/nuoren ikä 61