Lastensuojelun sosiaalityn moniammatillinen toimintamalli Pirkanmaan LAPE Pippuri toimintasuunnitelma

Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli Pirkanmaan LAPE Pippuri toimintasuunnitelma 2017 -2018 1 3. 5. 2017 Tiina Civil

Pirkanmaan LAPE 2 3. 5. 2017 Tiina Civil

Vastuuryhmä 6 - Kehittämisryhmän kokoonpano Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli: Akaa, Orivesi, Tampere, Sastamala, Punkalaidun, Valkeakoski, Urjala, Ylöjärvi ja PSHP • • • • Päivi Katajisto (Johtava sosiaalitekijä, Ylöjärvi) Marja Mäkelä (Sosiaalityöntekijä, lastensuojelutiimin vetäjä, Akaa) Anneli Haliseva (Sosiaalityöntekijä, Sastamala ja Punkalaidun) Hanna-Leena Pohjola (Sosiaalityöntekijä, Urjala) Soile Merilä (Sosiaali- ja perhepalvelujen johtaja, Valkeakoski) Heikki Sillanpää (Johtava sosiaalityöntekijä, Tampere) Raino Ketola (Vs. tehostelun perhetyön päällikkö, Tampere) Lotta Reito (Sosiaalityöntekijä, Tampere) Taina Raitanen (Sosiaalityöntekijä, Tampere) Ulla Mutikainen (Johtava psykologi, Perheneuvola, Tampere) Minna Nurminen (Suunnittelija, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Tampere) Sari Koivula (Kokemusasiantuntija) Sari Intonen (Vastaava sosiaalityöntekijä, Lastenpsykiatria, PSHP) Essi Julin (Tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto) Muut hyödynnettävät työryhmät – joustavasti mukaan • • • 3 Pippurin/soten muut ryhmät Kuntien LAPE-ryhmät Muut eri toimijoiden sisäiset ja keskinäiset verkostot 3. 5. 2017 Tiina Civil

Kehittämistyöryhmän aikataulu ja työskentely Tapaamisaikataulu: • 3. 5. 2017 klo 8. 30 -12. 00 Kaikkien kehittäjäryhmien yhteinen aloitus. Tutustuminen, tavoitteet ja toiminta. • 24. 5. 2017 klo 8. 30 -10. 00 • 8. 6. 2017 klo 8. 30 -10. 00 • 17. 8. 2017 klo 8. 30 -11. 00 • 14. 9. 2017 klo 8. 30 -11. 00 • 12. 10. 2017 klo 8. 30 -11. 00 • 9. 11. 2017 klo 8. 30 -11. 00 Työskentely: • Kokouksiin osallistuminen ja välityöskentely • Paikallinen keskustelu ja ajan varaaminen siihen/valmistelu • Viestintä 4 • LAPEpirkanmaa nettisivut • Muu viestintä spostitse tai puhelimitse 3. 5. 2017 Tiina Civil

Tavoitteet erityis- ja vaativimman tason palveluiden osalta 5 • Muutostyön tavoitteena on uudistaa palvelut asiakaslähtöisyyden ja integraation periaattein, uudistaa palveluiden rakenteita sote- ja maakuntauudistus huomioiden sekä luoda työskentelytapoja, jotka perustuvat tutkimustietoon ja hyvin suunniteltuihin moniammatillisiin toimintamalleihin. • Muutos koskee lasten, nuorten ja perheiden erikoissairaanhoitoa, lastensuojelua, vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä erityispalveluita, alaikäisille ja lapsiperheiden vanhemmille suunnattuja päihdehuollon erityispalveluita, opetustoimen kanssa yhteistyönä toteuttavia erityistason tukimuotoja, yhteistyössä poliisin kanssa toteutettavia työmuotoja sekä rikosseuraamuslaitoksen, yksityisten palvelutuottajien ja järjestöjen tuottamia erityispalveluita. 3. 5. 2017 Tiina Civil

Tavoitteet lastensuojelun osalta • Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelmaan (LAPE) on sisällytetty lastensuojelun kehittäminen osana erityis- ja vaativimpien palveluiden kokonaisuutta. Kehittämisen yhteydessä puhutaan sosiaalityön toimintamallista, joka hyödyntää systeemisyyttä pyrkiessään auttamaan perheitä. • Pirkanmaan LAPE Pippurihankkeen hankesuunnitelmaan kirjattua lastensuojelun sosiaalityön moniammatillista toimintamallia lähdetään pilotoimaan hankkeeseen sitoutuneissa kunnissa (Akaa, Tampere ja Orivesi, Urjala, Sastamala ja Punkalaidun, Valkeakoski, Ylöjärvi). • Tarkoituksena lastensuojelun osalta muutostyössä on tehdä tilaa asiakasta kohtaavalle ja kunnioittavalle ihmissuhdetyölle monitoimijaisen mallin avulla. Mallin tavoitteena on muun muassa rakentaa tiimirakenne, jossa lapsia ja perheitä voidaan auttaa yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti eri toimijoiden kesken. Tiimin työskentelyä ohjaa systeeminen ajattelu ja perheterapeuttinen työote. 6 3. 5. 2017 Tiina Civil

Tavoitteet jatkuvat • Perheterapeuttisen työotteen tiimiin tuo potilastyötä tekevä henkilö, jolla on terveydenhuollon osaaminen (perheterapeutti). Muita lähtökohtia ja periaatteita lastensuojelun sosiaalityön moniammatilliselle mallille ovat muun muassa lapsen ja perheen osallistaminen, yhdessä tekeminen, jakaminen ja vaihtoehtojen miettiminen sekä suoran asiakastyön intensiivisyys ja reflektiivinen työote. • Mallin käyttöönottoon liittyen THL on järjestänyt Systeemisen lastensuojelukouluttajakoulutuksen. Kehittämistyöhön sitoutuvien kuntien esimiehiä ja lastensuojelutiimien työntekijöitä tuetaan mallin käyttöönotossa kouluttamisen ja työnohjauksen avulla. • Pilotoinnin yhteydessä toteutettavassa arviointitutkimuksessa tarkastellaan toimintamallin pilotoinnin aiheuttamia muutoksia lastensuojelun sosiaalityön organisoinnissa, työskentelyn laadussa, työhyvinvoinnissa ja asiakasperheiden hyvinvoinnissa sekä näitä muutoksia edistäneitä ja estäneitä tekijöitä. Arviointitutkimukseen liittyviä lähtötilanteen kartoituslomakkeita on annettu täytettäväksi lastensuojelutiimien esimiehille. 7 3. 5. 2017 Tiina Civil

Systeeminen lastensuojelu -kouluttajakoulutus • Pilotointiin liittyy THL: n Systeeminen lastensuojelu -kouluttajakoulutus • • Aloitusseminaari 3. 4. 2017 Alkuhaastattelu 12. 5. 2017 yhdessä kouluttajaparin ja tiimin esimiehen kanssa Teoriapäivät 15 -17. 5. , 11. -12. 9. ja 9. -10. 2017 sekä neljä työnohjauskertaa 11/2017 -02/2018 Päätösseminaari 21. 3. 2018 • Pilotointi ja siihen liittyvät koulutus on käynnistynyt syksyllä 26. -28. 9. ja 23. 25. 10. 2017 Sastamalan lastensuojelutiimissä. • Työpajat tiimien esimiesten tueksi 30. 5. 2017 ja 8. 9. 2017 8 3. 5. 2017 Tiina Civil

Pilottitiimien orientaatiokäyntien - ja koulutuksien aikataulutukset: • • • 9 Sastamala ja Punkalaidun: Orientaatiokäynnit lastensuojelutiimeihin 12. 4. ja 12. 6. 2017. Systeemisen lastensuojelukoulutuksen jaksot 26. -28. 9. ja 23. 25. 10. 2017 sekä työnohjaukset tammi-maaliskuulle 2018. Systeemisen mallin mukaisen työskentelyn arvioitu aloitusaika tammikuussa 2018. Akaa: Orientaatiokäynti 13. 9. 2017. Koulutusjaksot 18. -19. 1. , 1. -2. 2. ja 8. 9. 3. 2018. Valkeakoski: Orientaatiokäynti 7. 9. 2017. Koulutusjaksot 22. -23. 1. , 8. -9. 2. ja 19. 20. 2. 2018. Ylöjärvi: Orientaatiokäynti 19. 9. 2017. Koulutusjaksot 15. -16. 3. , 27. -28. 3. ja 12. 13. 4. 2018. Urjala: Orientaatiokäynti 30. 8. 2017. Sovittu yhteydenotosta joulukuussa 2017. Tampere ja Orivesi: Alatyöryhmän tapaaminen 24. 11. 2017. 3. 5. 2017 Tiina Civil

Toimenpiteet ja menetelmät 1. Tutustutaan paikallisiin tarpeisiin, osaamiseen ja toimintaympäristöön. Kehittämistyöryhmän työskentelyn ja lastensuojelutiimeihin tehtyjen orientaatiokäyntien lisäksi Sastamalan osalta koulutusjakson jälkeen on 21. 11. 2017 käyty yhteistyötapaamisella perheneuvolassa ja lastenpsykiatrian klinikalla Sastamalan toimipisteessä. Varsinainen yhteistyötapaaminen lastenpsykiatrialla Sastamalassa on alustavasti sovittu 5. 12. 2017 ja samassa yhteydessä on tarkoitus perehdyttää klinikalta lastensuojelutiimiin osallistuvaa kliinikkoa. Sastamalan perhepalveluverkoston ohjausryhmään on sovittu 11. 12. 2017 käynti, missä on tarkoituksena suunnitella systeemisen ajattelun ja työskentelyotteen levittämisestä muihin lasten ja perheiden palveluihin. 2. Sitoutetaan johto ja henkilöstö systeemisyyteen. Koulutusta tarjotaan myös esimiehille. Sastamalassa johto (tuleva hyte-päällikkö) on osallistunut systeemisen lastensuojelun koulutukseen, samoin kuin tuleva lastensuojelutiimin esimies, lastensuojelutiimi, perhepalveluiden työntekijät ja lastenvalvoja (yhteensä 15 koulutettavaa). Systeemisestä ajattelusta ja työskentelyotteesta on puhuttu perheneuvolatapaamisella. Lisäksi tarkoitus on puhua perhepalveluverkoston ohjausryhmässä 11. 12. 2017, missä paikalla on lasten ja perheiden palveluiden esimiehiä. Myös toimintakulttuurin muutos seminaarissa 31. 10. 2017 johtamiskorkeakoulussa on esimiehille puhuttu systeemisestä ajattelusta. 3. Varmistetaan henkilöstön osaaminen ja tarvittava koulutus. Sastamalassa koulutukset vietiin läpi suunnitellusti syys- ja lokakuun 2017 aikana. Työnohjaukset on aikataulutettu 6. 2. , 22. 2. ja 20. 3. 2018. Kliinikosta on tehty tilaus lokakuussa lastenpsykiatrille, pyyntöön on vastattu ja kliinikon ohjaustapaaminen on sovittu 5. 12. 2017. Systeemisen työskentelyn tukemiseksi tiimille on suunniteltu hypoteesien kirjaamista varten erillinen pohja. Kirjaamispohjan avulla on harjoiteltu koulutuksen yhteydessä asiakastapauksilla systeemistä työskentelyotetta. THL: n juristin Jaana Tervon toimintaohje juridisiin kysymyksiin liittyen on annettu tiedoksi Sastamalan lastensuojelutiimin esimiehille viikolla 47. THL: n lastensuojelun kehittämispäällikkö Päivi Petreliuksen alustava luonnos lapsille ja perheille annettavasta informaatiosta ja kutsusta systeemiseen malliin liittyen on julkaistu 15. 11. 2017 ja annettu tiedoksi Sastamalan lastensuojelutiimin esimiehille 30. 11. 2017. 4. Asiakkaiden palautteiden systemaattinen kerääminen, arviointi ja hyödyntäminen kehittämistyön tueksi. Alkukartoituslomakkeet on täytetty ja palautettu THL: n tutkija Elina Aaltiolle. Seuraavan kerran mallin implementointiin liittyen tietoa tiimeiltä kerätään kesäkuussa 2018. 10 3. 5. 2017 Tiina Civil

Lähtökohtia systeemisen lastensuojelun kehittämiselle • Suomessa lastensuojelun avohuollosta ja kustannusvaikutuksista hyvin vähän tietoa. • Lastensuojelun asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ennen lastensuojelun asiakkuutta, sen aikana ja sen jälkeen ei ole saatavissa kansallista tilastotietoa. • Kunnilla ei ole lastensuojelun asiakkaiden palvelupolkuja kuvaavaa omaa seurantaa, eikä siten täsmällistä kuvaa eikä seurantaa lastensuojelutoiminnan kokonaiskustannuksista. • Kansallisen SOTKA-tietokannan avulla on selvitelty lastensuojelun kustannuksia vuonna 2013: laitos- ja perhehoito 710 miljoona euroa ja muut lapsi- ja perhepalveluiden käyttökustannukset 450 miljoonaa euroa. • Kuusi suurinta kaupunkia ovat seuranneet ja vertailleet lastensuojelun kustannuksia useiden vuosien ajan. (Heino ym. 2016, 5 -6) • Huos. Ta-hankkeen tekemä selvitys lastensuojelun kustannuksista osoitti, miten hankalaa on terveys- ja sosiaalipalveluissa laskea asiakkuuden vaatimien palvelujen ja hoitojen kokonaishintaa. Kustannusten ohella vaikuttavuuden seuranta on erityisen haasteellista (Heino ym. 2016, 5 -6). 11 3. 5. 2017 Tiina Civil

Lähtökohtia Pirkanmaalla • Pirkanmaalla on kerätty tilastotietoja (lapset ja perheet) vuonna 2015 keskustelun pohjaksi (Pirkanmaa 2019). • Vuonna 2015 Pirkanmaalla 98 428 lasta. Sosiaalihuollon kustannukset n. 115 miljoonaa euroa, joista sijaishuollon kustannukset n. 60 % (sijoitettuna olleita lapsia 1290, kustannukset 69 miljoonaa euroa). • Pirkanmaan sosiaalialan kehittäjäryhmän työrukkastuotoksia, jossa kuvauksia ja visioita lasten ja lapsiperheiden sosiaalipalveluista Pirkanmaalla ja esityksiä keskitettäviksi palveluiksi 9/2016. 12 3. 5. 2017 Tiina Civil

Miksi muutos on välttämätön? • Keskeisimmät lastensuojelun sosiaalityön ongelmat liittyvät tällä hetkellä suuriin asiakasmääriin, työntekijöiden jaksamiseen, kuormittumiseen, vaihtuvuuteen ja siirtymiseen lastensuojelusta muihin tehtäviin, kustannusten kasvuun sekä lasta ja perhettä auttavien toimijoiden yhteistyön vaikeuksiin. • Lastensuojelun sosiaalityön ja muiden lastensuojelun palveluiden vaikuttavuudesta tiedetään vähän -> tutkittua tietoa siitä, miten lastensuojelun tukea tarvitsevien lasten ja nuorten hyvää psyykkistä terveyttä ja fyysistä terveyttä, toimivia ja läheisiä ihmissuhteita sekä mahdollisuuksia onnistua opiskelussa ja muilla elämänalueilla voidaan parhaiten vahvistaa ja mitkä palvelut ovat vaikuttavampia, tarvitaan lisää. • Lastensuojelun ongelmat ovat tällä hetkellä niin monitahoisia, ettei lastensuojelu selviä niistä yksin. Siksi tarvitaan monitoimijaisia malleja. Lastensuojelun avuksi tarvitaan yhä enemmän ja useammin myös monia lasten ja aikuisten erityistason ja vaativan tason palveluita. 13 3. 5. 2017 Tiina Civil

Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli -Hackneyn malli 14 3. 5. 2017 Tiina Civil

”Lapsen etu ei ole koskaan vain yksi monista huomioon otettavista seikoista, vaan lasta parhaiten palvelevalle näkökulmalle annetaan aina suurin arvo. ” 15 3. 5. 2017 Tiina Civil

Toimintamallin tutkimus- ja tietoperusta • Systeemisyyteen perustuvaa lastensuojelutyötä on tutkittu ja dokumentoitu Hackneyssa (ks. esim. Goodman & Trowler 2012). • Sosiaalityön professori Eileen Munro (2011) on tehnyt laajan arviointiraportin Hackneyn mallista. • Systeeminen yksikkö vs. perinteiset tiimit (Forrester et al 2013) Forresterin ym. arviointi keskittyi mallin seikkaperäiseen kuvailemiseen ja ymmärtämiseen. Asiakkaiden näkemyksistä ja asiakasvaikutuksista kertyi sen sijaan vain vähän tietoa. • Tutkimuksissa nousi esille, että työntekijät olivat vähemmän stressaantuneita ja viihtyivät paremmin, kohtasivat vähemmän väkivaltaa asiakkaiden taholta, luottivat enemmän arviointiinsa, asiakkaita tavattiin enemmän, työntekijöillä paremmat vuorovaikutustaidot, vanhemmat ja työntekijät yhteisymmärryksessä asiakkuuden syistä, perheet suhtautuivat työntekijöihin ja palveluihin myönteisemmin. • Fagerströmin tutkimuskatsaus (2016) Fagerström, Katarina (2016) Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu: Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Työpaperi 42/2016 http: //www. julkari. fi/handle/10024/131498 • Suomen mallista ei ole saatavilla vielä tilastoja ja arviointia. Mallia on kokeiltu Mäntsälässä, Raumalla, Vantaalla ja Helsingissä. 16 3. 5. 2017 Tiina Civil

Taustalla oleva työ 17 • Syksyllä 2016 toteutettu työpajatyöskentelyn avulla tapahtuvaa mallinnustyöskentelyä -> Tavoitteena oli paikantaa monipuoliseen tietoon perustuvia palvelumalleja ja työskentelytapoja, joiden avulla lapset ja heidän läheisensä voivat jatkossa saada lastensuojelulta kokonaisvaltaista ja monipuoliseen osaamiseen perustuvaa, yksilöllisestä ja joustavaa tukea ja apua -> mallinnusraportti • Lahtinen Pia, Männistä Leena, Raivio Marketta (2017) Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia: Keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Työpaperi 7/2017 https: //www. julkari. fi/handle/10024/132169 3. 5. 2017 Tiina Civil

Keskeisiä periaatteita Keskeisimmät periaatteet kiinnittyvät 1. 2. 3. 4. 5. 6. 18 kaiken toiminnan läpäisevään systeemiseen ajatteluun, perheterapeuttiseen ymmärrykseen ja ihmissuhdeperusteisuuteen, lapsilähtöisyyteen, asiakkaiden osallisuuteen, mallin toteutumista tukeviin rakenteisiin sekä yhdessä jaettuihin arvoihin ja yhteensovittavaan johtamiseen 3. 5. 2017 Tiina Civil

Toimintamallin rakenne • • 19 Tiimirakenne: yksiköt työskentelevät yhdessä pieninä, 6 -8 työntekijän tiimeinä. Oleellista on asiakkaita koskeva keskustelun ja reflektion suuri määrä ja korkea laatu, jaettu systeeminen lähestymistapa, työntekijöiden selkeät, eriytyneet roolit sekä määrätietoinen yhteisöllinen osaamisen kehittäminen. Viikottain tiimikokouksessa käsitellään asiakasasioita: arvioidaan, suunnitellaan ja tehdään riskien arviointia. Tiimikokous auttaa työntekijöitä hidastamaan ja ajattelemaan sekä etsimään toisenlaisia näkökulmia, hypoteeseja. Kirjauksissa ajattelu näkyy selkeästi, dokumentointi on läpinäkyvää ja suunnitelmallista. Systeemisen yksikön toimijat: konsultoiva työntekijä, lapsen sosiaalityöntekijä(t), vanhemman työntekijä(t), perheterapeutti ja koordinaattori 3. 5. 2017 Tiina Civil

Näkökulmia lastensuojelun uuteen toimintamalliin 1. Asiakkaiden näkökulma ja asiakasosallisuus. Kiinnostuksen kohteena on koko systeemi, jossa lapsi elää. Asiakas on alusta alkaen itse palveluiden suunnitellussa. 2. Työntekijöiden osaamis- ja koulutustarpeet. Edellyttää perehtymistä systeemiseen ajatteluun ja toimintakulttuuriin, koulutus ja työnohjaus. 3. Organisaatioiden tuki. Lähtökohta mallille on, että päättäjät ja lastensuojelun johto tuntevat ja jakavat yhteiset arvot. 4. Suomalaisen lainsäädännön reunaehtoja. Suomalaisessa lainsäädännössä ei ole kohtia, jotka olisivat suoranaisesti esteenä tai rajoittaisivat systeemisen mallin käyttöönottoa Suomessa. Voimassa oleva lastensuojelulaki (13. 4. 2007/417) useilta osin tukee sitä. 20 3. 5. 2017 Tiina Civil

Mallin hyötyjä • • 21 Uudenlainen toimintakulttuuri sekä arvojen ja ideologian muutos: ongelmakeskeisyydestä siirrytään lapsen, perheen ja lähiyhteisön vahvuuksien ja voimavarojen etsimiseen. Sosiaalityöntekijät pystyvät keskittymään siihen, mihin heidät on koulutettu ja mihin he haluaisivat keskittyä: ihmissuhde- ja kohtaamistyöhön. Systeemisen ajattelun periaatteita tulee kouluttaa laajemminkin yhteistyökumppaneille. Näin systeeminen toimintakulttuuri lävistää muutkin lasten ja perheiden käyttämät palvelut. Työmuoto mahdollistaa asiakkaiden osallisuuden ainakin kahdella tavalla: ensinnäkin asiakkaat pääsevät mukaan itseään ja tilannettaan koskevaan keskusteluun, ongelman ja hypoteesien asettamiseen asiakkuuden alusta alkaen. Samalla heille tarjoutuu mahdollisuus kehittämiseen. Olennaisena osana on palautejärjestelmän luominen. 3. 5. 2017 Tiina Civil

Onnistumisen kriteerit 1. Lastensuojelun toimintakulttuuri on muuttunut kokonaisvaltaisesti. Tämä näkyy asiakkaiden, työntekijöiden ja organisaation sekä yhteistyökumppaneiden palautteissa. 2. Systeeminen toimintaorientaatio on omaksuttu kaikilla organisaation tasoilla. 3. Lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja heidän perheensä kokevat tulleensa autetuiksi ja osallisiksi aiempaa enemmän. 4. Lastensuojelun työntekijöiden työajasta suurin osa on asiakkaita kohtaavaa ihmissuhdetyötä. 5. Työntekijöiden työssä viihtyminen parantunut ja vaihtuvuus sekä sairauspoissaolot vähentyneet. Työntekijät kokevat työnsä mielekkäämmäksi työolosuhteet turvallisemmiksi kuin ennen kokeilun alkamista. 6. Lastensuojelun kustannukset erityisesti sijaishuollossa ovat laskeneet. Lastensuojeluasiakkaiden määrä on vähentynyt, suunnitelmallisesti päättyneiden asiakkuuksien määrä on lisääntyminen ja niiden kesto on lyhentynyt intensiivisen työotteen ansioista. 22 3. 5. 2017 Tiina Civil

Riskien hallintasuunnitelma Riskiin varautuminen Kriittisimmät riskit muutoksen onnistumiselle liittyvät muutoksen Esimiesten ja yhteistyötahojen tapaamiset, joissa tavoitteena on toimintamallista ja systeemisestä ajattelusta kertominen. . kokonaisvaltaisuuden vaatimukseen Työntekijät eivät koe mallia toteuttamisen arvoisena eivätkä sitoudu muutokseen. Orientaatiokäynteihin ja koulutuspäiviin on varattu aikaa kysymyksille ja pohdinnoille. Systeemistä työotetta pyritään avaamaan, jotta ymmärrys mallin hyödyistä tulee näkyväksi. Johdon sitoutumattomuus ja muutoksen jääminen pelkästään tiimirakenteen tasolle. Johtoa pyritään tapaamaan niin paljon kuin se on mahdollista. Koulutukseen osallistumista pyritään tarjoamaan. Systeemistä ajattelua ja työskentelyä pyritään avaamaan apuna toimintakulttuurin muutokselle. Asiakkaiden näkökulmasta riskinä on, että toteutus jää liian abstraktille tasolle, eikä muutos näy asiakkaan näkökulmasta palveluiden parempana saatavuutena, laatuna tai vaikuttavuutena. Asiakkaille on laadittu esite ja informaatiota malliin liittyvästä työskentelystä on tarkoitus antaa. Tarkoitus on, että asiakas arvioi itse ja yhdessä työntekijän kanssa niin usein kuin mahdollista lapsen ja perheen tilanteen kohentumista eli sitä, onko valittu työskentelyn suunta oikea. Pieni tiimi on haavoittuva. Sairastumiset, työntekijöiden väliset konfliktit ja ristiriidat vaikeuttavat nopeasti tiimin toimintaa. Riskinä on, ettei tiimin ympärille luoda riittävää tukirakennetta. Lastensuojelutiimin lisäksi pyritään koulutusta tarjoamaan myös perhepalveluiden työntekijöille, jotta mahdollinen ymmärrys ja työntekijöiden siirrot voisivat olla tarvittaessa joustavia. Lastensuojelun nykyiset asiakasmäärät. Toiset kunnista ovat voineet hakea lisää resursseja lastensuojeluun ja siirtämään resursseja esimerkiksi kliinikkoa perheneuvolasta lastensuojelutiimiin. Asiakkuuksia on läpikäyty ja asiakkuuksia on Tiina Civil pyritty mahdollisuuksien mukaan joko lopettamaan tai siirtämään 23 3. 5. 2017

Hankkeen aikataulu 24 3. 5. 2017 Tiina Civil

Seuranta ja arviointi à Systeemisen lastensuojelun toimintamallin arviointi LAPE-pilotoinnin puitteissa à Lisätietoja arvioinnista ja tutkimuksesta Elina Aaltio, tutkija, Lapset, nuoret ja perheet, THL, elina. aaltio@thl. fi 25 3. 5. 2017 Tiina Civil

Tutkimuskysymykset - Onko systeeminen lastensuojelu vaikuttava? 1. Toimivatko pilotit systeemisen mallin mukaisesti? • • 26 Toimivatko piloteissa tehtävä asiakastyö perinteisestä asiakastyöstä systeemisen lastensuojelumallin tarkoittamalla tavalla? Eroaako asiakkaiden ja työntekijöiden kokemus palvelujen riittävyydestä ja asiakassuhteen laadusta pilottien ja perinteisten tiimien välillä? Mitkä tekijät ovat mahdollistaneet / estäneet pilottitiimejä toimimasta halutulla tavalla? Kerättävä aineisto: kysely asiakastyön organisoinnista, palautekysely työntekijöille, palautekysely asiakkaille ja havainnointi valikoiduissa tiimeissä 3. 5. 2017 Tiina Civil

Tutkimuskysymykset – Onko systeeminen lastensuojelu vaikuttava? 2. Onko malli kyennyt tukemaan ja auttamaan lastensuojelun asiakasperheitä perinteistä lastensuojelun asiakastyöskentelyä paremmin? • • 27 Muuttuiko lapsen tilanne konkreettisesti parempaan suuntaan? Tapahtuiko vanhempien toiminnassa lapsen kannalta myönteisiä muutoksia? Paraniko lapsen ja vanhemman hyvinvointi (voimavaroja enemmän, kuormitusta vähemmän, kaltoinkohtelua vähemmän)? Kerättävä aineisto: Strukturoitu asiakastietoaineisto ja haastatteluaineisto 3. 5. 2017 Tiina Civil

Lopputulos 28 3. 5. 2017 Tiina Civil

Monitoimijainen malli syksyllä 2018 à Lastensuojelun asiakkaiden palvelupolkujen kuvaus: kartta, taulukko, joku muu? 29 3. 5. 2017 Tiina Civil

Kiitos! #lapemuutos stm. fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Tiina Civil, projektikoordinaattori, Pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen – PIPPURI tiina. civil@sastamala. fi 30 3. 5. 2017 Tiina Civil