Luonnon sopeutuminen talveen Mik tai mit on talvi

Luonnon sopeutuminen talveen

Mikä tai mitä on talvi? • Lämpötila • Kylmimmillään tammi-helmikuussa • Pakkasennätys -51, 5⁰C Kittilän Pokka 28. 1. 1999 • Päivän pituus, kaamosaika • Lyhimmillään joulukuussa • Syyspäiväntasaus 22. -23. 9. , kevätpäiväntasaus 19. -21. 3. • Lumipeite • • Pohjoisimmissa osissa pysyvä lumipeite lokakuun lopussa Etelä-Suomessa voi olla lumeton talvi Huhtikuussa lumi sulaa pois Järvien jäät lähtevät suunnilleen samoihin aikoihin kuin lumet • Vihreä talvi • Etelä-Skandinavia • Kosteaa ja sumuista

Talven kesto • Aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on alle 0⁰C. • Pitenee, mitä pohjoisemmaksi mennään • Poikkeuksia meren läheisyydessä ja korkeuseroissa merenpintaan nähden • Alkutalvi • Maan pohjoisosiin tulee lumi • Kestää noin talvipäivänseisaukseen, 21. – 22. 12. • Keskitalvi • Kylmää vielä keskipäivälläkin • Aurinko liian alhaalla lämmittääkseen maata tai ilmaa • Kevättalvi • Yöt voivat olla edelleen kylmiä • Aurinko puolilta päivin korkealla, lämpötila kohoaa nollan yläpuolelle • Nollaraja on kynnys syksystä talveen ja talvesta kevääseen.

• Talven kesto Suomen ja Ruotsin eri osissa. Katkoviiva osoittaa kasvukauden pituuden. (Eriksson, S. & Wallentius, H. -G. , 9. )

Paikallisilmasto ja pienilmasto • Maantieteelliset olosuhteet • Maaperän kaltevuus, sen suunta, painanteet, metsät, avomaat jne. • Koska kylmä ilma on raskaampaa kuin lämmin, se valuu alas rinteitä ja kerääntyy painanteisiin ja laaksoihin • Taajama-alueiden lämpösaarekkeet • Mikroilmasto • Vielä pienemmällä alueella • Lumen alla, kannossa, ruohomättäässä tai kaarnanraossa • Hyönteisten ja muiden pieneliöiden keino selvitä talvesta

Lumi • Lämpötila vaihtelee lumen alla, pinnalla ja eri korkeuksilla lumenpinnasta • Sääasemilla lämpötila mitataan kahden metrin korkeudelta maan pinnan yläpuolelta • Säähavaintokaappi • Lumen syvyys vaihtelee eri paikoissa, riippuen mm. lumisateen määrästä ja kinostumisesta • Suurimmat syvyydet mitattu tuntureilla, jopa 1, 5 m ”Ilmatieteen laitos mittaa lumen syvyyttä lukuisia kertoja päivässä. Lunta voidaan mitata joko perinteisellä mittatikulla tai automaattimittarilla, jotka ovat yleistyneet viime aikoina. Mittauspisteitä on ympäri Suomea noin 100. Syvyysmittari kertoo vain yhden paikan lumimäärän, joten lumen syvyys voi paikkakunnalla vaihdella paljonkin mittauspaikan ulkopuolella. ” https: //yle. fi/uutiset/3 -5504651

Miksi lumi narskuu jalan alla? • Taulukossa lumisateen määrä suurimmillaan eri lämpötiloissa, joka vastaa vesiarvoltaan 1 mm vettä. Taulukon vasemmassa reunassa lumisateen määrä, cm ja taulukon ala-akselilla lämpötila, ⁰C. http: //blogi. foreca. fi/2015/01/palj onko-lumisadetta-vastaa-1 -mmvetta/

• Jotta ilmakehän vedestä voisi syntyä lunta tai jäätä, tulee lämpötilan pysyä 0⁰C: n alapuolella. • Lumikide rakentuu ilmakehässä olevan pienen pölyhiukkasen ympärille. • Kuusikulmio • Lämpötila ja ilmankosteus määräävät, mikä muotoinen kide muodostuu

Eriksson, S. & Wallentius, H. -G. , 12.

• Lumihiutaleet pyöristyvät ja tiivistyvät vanhetessaan. (Eriksson, S. & Wallentius, H. -G. , 13)

• Lumi on erinomainen eristysaine ”Ontoksi koverrettavan lumikammin saa tehtyä pakkaslumesta keräämällä ison kasan lunta, tiivistämällä sen ja jättämällä odottamaan muutamaksi tunniksi. Lumikiteet kasvattavat pieniä sidoksia toistensa väliin vesihöyryn liikkuessa kiteiden eri osista toisiin kiteiden välissä. Lumikammin pystyy sitten kaivamaan auki ja nukkumaan siellä sisällä. ” https: //yle. fi/uutiset/3 -7741057

Jää • Jään muodostus alkaa, kun veden pintalämpötila on noin 0⁰C astetta. • Virtaavassa vedessä vesimassat sekoittuvat niin, että lämpötila on sama koko vedessä. • Matalissa järvissä vesi jäähtyy nopeammin kuin syvissä • Syvän järven suureen vesimäärään varastoituu enemmän lämpöä • Lisäksi tarvitaan pieniä hiukkasia, joiden ympärille jääkiteet alkavat kasvaa. • Meressä lämpötilan täytyy olla huomattavasti alle 0⁰C astetta, koska suolat pudottavat veden jäätymispistettä. • Jää sulaa korkean paineen alaisena • Luistellessa jää sulaa luistimen terän alla ja luistin liukuu helposti

Huurre • Syntyy alle 0⁰C asteen lämpötilassa. • Syksyllä se syntyy usein vedestä, jota on kasvien pinnalla. • Vesi voi tulla kasvien sisältä (pisarointi) tai tiivistyä kasteena (kastepiste). • Talvella vesi sublimoituu suoraan höyrystä jääksi. • Huurre lisääntyy sitä mukaan, kun vesimolekyylejä tarttuu jo syntyneen pinnalle. • Hiusjää • http: //www. suomenluonto. fi/sisalto/artikkelit/sieni-pusertaa-puustalumihiuksia/

Talvi ja eliöt • Jatkuva kylmyys, paksu lumipeite ja lyhyt päivä hankaloittavat monin tavoin eliöiden elämää talvella. • Luonnolla on monenlaisia erilaisia keinoja selviytyä talvesta. • Eliöiden täytyy selvitä kylmästä ja pimeästä sekä löytää riittävästi ruokaa myös talvella. • Päivän lyhetessä ja lämpötilan laskiessa eliöt alkavat valmistautua talven tuloon

Kasvien talvehtiminen • Monivuotiset puut, pensaat ja varvut • suojaavat silmunsa kovalla ja paksulla kuorella, silmusuomulla. • Väkevöittävät solujensa nesteitä niin, että solut eivät jäädy • Vaipuvat horrokseen • Lehtipuut muuttuvat syksyllä värikkäiksi (ruska), koska ne siirtävät lehtivihreän talteen oksiin, runkoon ja juuriin. Tämän jälkeen puut varistavat lehtensä. • Kaksi korkkisolukkokerrosta • Leppä varistaa lehtensä vihreänä

• Havupuut ovat ainavihantia. • Lehtikuusi varistaa pehmeät neulansa syksyllä • Havupuut tukkivat neulasten ilmaraot vahatupilla, jotta niistä ei haihtuisi vettä • Orgaaniset yhdisteet muuttuvat sokeriksi • Klorofylli inaktiivisessa muodossa • Talviväri puissa hiukan harmaamman vihreä

• Siemenkasvit • Useimpien heinien, ruohojen ja saniaisten maanpäälliset osat kuolevat talvella, mutta maavarret ja juuret pysyvät elossa • Juolavehnä, voikukka • Yksivuotisilla kasveilla siemenet säilyvät maassa kevääseen • Uloimpana kova siemenkuori, sisällä alkiossa pieni versonaihe ja sirkkalehti/ -lehtiä • Energia varastoitunut rasvana tai öljynä • Monet rikkakasvit • Osa siemenistä tarvitsee kylmäkäsittelyn itääkseen • Kasvunehkäisijät tuhoutuu • Talventörröttäjät

• Sipulikasvit • Aikaiset kevätkasvit, mm. tulppaani • Vähemmän energiaa hallankestävyyden kestämiseen, enemmän seuraavan vuoden kasvuun ja kukkimiseen • Kaksivuotiset kasvit • Tarvitsee ainakin kaksi vuotta kukkiakseen • Ensimmäisenä vuonna varastoi ravintoa juureen > turpoaa

• Varsimukula ja itusilmu • • Varastoi ravintoa seuraavan vuoden kasville Esim. peruna; seuraavan vuoden kasviaihe mukulan ”silmässä” Itusilmu sopeutuma lyhyeen kasvukauteen Itusilmuja kehittyy ilmaversoihin, usein lehtihangassa • Hibernaakkeli, talvehtimissilmu • • Osalla vesikasveista Syksyllä muodostuu hyvin lyhyitä ja tiheitä versoja Painuvat pohjaan ja asettuvat pohjaliejuun Esim. vesiherne

Eläimet • Nisäkkäät valmistautuvat talven tuloon jo loppukesällä • Syövät mahdollisimman paljon, lihovat ja keräävät elimistöönsä runsaasti rasvaa • Energiapitoinen rasva kuluu talvella lämpötilan ylläpitoon ja liikkumiseen • Joidenkin eläinten ravinto vaihtuu talven tullen • Esimerkiksi hirvi syö kesällä heinää, mutta talvella puiden ja pensaiden kuoria sekä männyn neulasia • Monet eläimet keräävät myös talveksi varastoja

• Nisäkkäät saavat suojakseen paksun talviturkin • Talviturkki on vaalea, mikä helpottaa sekä piiloutumista että saaliin vaanimista • Metsäjänis, lumikko ja riekko: täysvalkoinen suojaväri • Paksu lumipeite haittaa eläinten liikkumista sitä enemmän, mitä isompi eläin on • Leveät tassut, käpälät tai sorkat ovat sopeutumia lumiseen ympäristöön • Hirven pitkät jalat ja leveät sorkat auttavat hirveä liikkumaan paksussakin lumessa • Paksu lumipeite myös suojaa ja lämmittää • Lumipeitteen alla maanrajassa on lämpimämpää kuin lumen päällä • Myyrät, hiiret ja päästäiset elävät suojassa

Talviuni Talvihorros Kylmänhorros Eläin Mäyrä, karhu, supikoira Siili, lepakot, hiiri Matelijat, hyönteiset Ruumiinlämpö Noin +35°C Noin + 2°C Alle 0°C Hengitys Normaali Hidastunut Hyvin vähäinen ”Unen syvyys” Herääminen mahdollista tajuttomuus Syvä tajuttomuus KB Metsät ja suot. Otava.

Linnut • Linnut saavat suojakseen vahvan höyhenpeitteen • Metso ja teeri viettävät kovimmat pakkaset hangen alla lumikiepissä • Syntyy, kun lintu sukeltaa suoraan lennosta lumen sisään • Tiaiset ovat sopeutuneet talveen • Varastoivat syksyllä puun koloihin ja eri puolille puuta hyönteisiä, hämähäkkejä ja siemeniä • Kukin laji sille tyypillisiin puun kohtiin, joten löytävät talvikätköt • Muodostavat talvella sekaparven • Sini- ja talitiaiset eivät tee varastoja → muutto asutuksen lähelle • Kovan pakkastalven yli selviää hengissä vain osa tiaisista

• Muutto talvehtimisalueille • Ruuan puute • Kylmyys, pimeys

Ilmaston lämpeneminen • Lauhduttaa talvia • Lisää kesäajan pituutta • Hyvin ohut lumipeite ei suojaa eläimiä kylmältä • Yhtäkkiset suojasäät ja pakkaset • Puiden ja pensaiden silmut aukeavat ja kasvu alkaa →Pakkasella silmut kuolevat • Havupuiden neulasista alkaa haihtua vettä →kasvit eivät saa uutta vettä jäätyneestä maaperästä ja kuolevat kuivuuteen

Lähteet • Bios 2. Ekologia ja ympäristö. Sanoma Pro. (2016) • Eriksson, S. & Wallentius, H. -G. : Luonto talvella. Miten kasvit ja eläimet selviytyvät läpi pohjolan kylmän vuodenajan. Gummerus. (1986) • KB Metsät ja suot. Otava. (2011) • https: //yle. fi/uutiset/3 -5504651 • http: //blogi. foreca. fi/2015/01/paljonko-lumisadetta-vastaa-1 -mm-vetta/ • https: //yle. fi/uutiset/3 -7741057 • http: //www. suomenluonto. fi/sisalto/artikkelit/sieni-pusertaa-puustalumihiuksia/