YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse. fi) Lapin yliopisto, 23. 2. 2010, kello 9 -13

Tutkimuksen menetelmävalintojen perusteleminen: TUTKIMUSONGELMAN JA AINEISTON VALINTA

TUTKIMUKSEN MENETELMÄHYPOTEESIEN TESTAAMINEN • Koskee esimerkiksi: – Tutkimusaiheen ja -ongelman, – tutkimusmenetelmien, – käsitteiden ja – paradigman valinnan perustelemista. • Hyvässä tutkimuksessa kaikki nämä valinnat ovat yhteensopivia.

TUTKIMUKSEN MENETELMÄHYPOTEESIT • Menetelmähypoteesien perusteluissa nojataan teoreettisiin näkökohtiin eikä empiirisiin havaintoihin. • Menetelmähypoteesit eivät ole tosia tai epätosia, joten keskeinen argumentti niiden puolesta on, että valittu menettely soveltuu hyvin tai saatavilla olevista vaihtoehdoista parhaiten aiotun tutkimusongelman ratkaisuun.

Tutkimuksen menetelmävalintojen perusteleminen: TUTKIMUSONGELMAN VALINNAN PERUSTELEMINEN

TUTKIMUSONGELMAN VALINTA • Tutkimusongelma on tutkimuksen lähtökohta. – vaikuttaa tutkimuksen muiden tekijöiden, kuten menetelmien, aineiston ja käsitteiden valintaan. – erityisesti laadullisessa tutkimuksessa tutkimusongelmaa voidaan muokata tutkimuksen kuluessa • Tutkimusongelma voi olla esimerkiksi: – ristiriitaisuus aiemmassa tiedossa tai teorian ja käytännön kokemusten välillä – aiemmin tutkimaton aihe

ERILAISIA TUTKIMUSONGELMIA • Teoreettiset tutkimusongelmat – Esim. käsiteanalyysit, teoreettinen mallintaminen, olemassa olevan teorian modifiointi, uuden teorian kehittäminen, teoreettiset katsaukset • Empiiriset tutkimusongelmat – Esim. jonkin ilmiön kuvaaminen, sen selittäminen, tulevan kehityksen ennustaminen, jonkin toiminnan arvioiminen ja kehittäminen

TUTKIMUSONGELMAN VALINTA • Valitun tutkimusongelman tulee läpäistä ”Entä sitten? ” -testi • Tutkimusongelman valintaa voidaan perustella esimerkiksi seuraavilla seikoilla: – Teoreettinen merkitys: uuden teorian luominen, yhteensopivuus kokeellisen testaamisen kanssa – Yhteiskunnallinen tai käytännöllinen merkitys: ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvointi

… TUTKIMUSONGELMAN VALINTA – Tutkittavuus: miten hyvin tutkimusongelmaa voidaan nykymenetelmin ja -tiedon valossa tutkia? – Ongelman ratkaisun informatiivisuus: Mitä ja miten varmaa tietoa tutkimusongelman ratkaiseminen tuo mukanaan? – Selityskyky: Miten hyvin ongelman ratkaisulla voidaan selittää tutkittavaa ilmiötä? – Tutkijan henkilökohtainen kiinnostus

Mikä seuraavista on mielestäsi tärkein? Mitä muita kriteerejä keksit? – Teoreettinen merkitys – Yhteiskunnallinen tai käytännöllinen merkitys – Tutkittavuus – Ongelman ratkaisun informatiivisuus – Selityskyky – Tutkijan henkilökohtainen kiinnostus

MITEN KEKSIÄ TUTKIMUSIDEA? • Mitään selkeää keksimisen logiikkaa ei olemassa. • Käytännössä mielikuvitusta voi auttaa: – lukemalla kirjallisuutta valitsemastaan aiheesta – tekemällä havaintoja – ihmettelemällä aiempaa tietoa ja siinä mahdollisesti havaittuja ristiriitoja – käyttämällä analogioita: ”jos tämä päättely toimii tässä, niin miksi ei tuossakin” – seuraamalla ajankohtaista keskustelua seminaareissa ja tieteellisissä lehdissä

Tutkimuksen menetelmävalintojen perusteleminen: AINEISTON VALINTA

TEORIA- JA AINEISTOLÄHTÖINEN TUTKIMUS • Teorialähtöinen empiirinen tutkimus: – tärkeimmät teoreettiset käsitteet, mallit tai teoriat valitaan ennen aineiston hankintaa • Aineistolähtöinen empiirinen tutkimus: – teoria rakennetaan tutkittavista ilmiöistä käsin ikään kuin alhaalta ylös • Monet tutkimukset ovat teoria- ja aineistolähtöisen tutkimuksen välimuotoja

AINEISTON VALINTA • Aineiston valintaan vaikutta erityisesti se, millainen aineisto vastaa parhaiten tutkimusongelmaan – Esim. halutaanko tutkia koululuokan sosiaalisia suhteita valitsemalla haastateltaviksi luokan johtaja ja yksi syrjäänvetäytyjä vai ottaa satunnaisotannalla perusjoukosta edustava otos, jolle esim. jaetaan kyselylomakkeet täytettäviksi

ERILAISIA AINEISTOJA • määrälliset aineistot: – ovat aina mittaustuloksia, jotka on voitava esittää numeroiden muodossa – otanta pienentää tutkittavien tapausten määrää – muiden keräämät aineistot (esim. tilastot, tilinpäätökset) tai itse kerätyt aineistot (esim. kyselylomakkeella saadut tiedot) – valmiiksi numeerisessa muodossa olevat aineistot (esim. ikä, pituus) sekä numeeriseen muotoon muokattava aineisto (esim. älykkyystestin tulokset, kyselylomakkeella saatu numeroaineisto ihmisten onnellisuudesta)

. . . ERILAISIA AINEISTOJA • laadullinen aineisto – näytteet, ”pala maailmaa” – erilaiset tekstit (kirjoitukset, puhe, äänimateriaali, kuvamateriaali. . . ) – tutkijasta riippuvat (esim. haastattelut, havainnoinnit) sekä tutkijasta riippumattomat (esim. päiväkirjat, omaelämäkerrat, kirjeet, yleisönosastokirjoitukset, elokuvat, suorajakelumainokset)

AINEISTON KATTAVUUS JA KOKO • aineistotriangulaatio eli erilaisten aineistojen yhdisteleminen – näin voidaan saavuttaa kokonaisempi kuva tutkittavasta ilmiöstä • määrällinen tutkimus – koko: usein suuri tapausmäärä – yleistettävyys: Voidaanko saatu tulos yleistää perusjoukkoa laajemmalle? – edustavuus: satunnaisotannalla valitaan edustavat tapaukset suuresta joukosta

. . . AINEISTON KATTAVUUS JA KOKO • laadullinen tutkimus: – koko: usein pieni tapausmäärä. Voidaan valita vain pari ääriesimerkkiä käsiteltäväksi aineistoksi. – kyllääntyminen: lopetetaan aineiston kerääminen, kun uudet tapaukset eivät enää tuota uutta tietoa – rajaus: valitaan sellainen aineisto, jossa näkyvät teoreettisesti kiinnostavat tapaukset kattavasti • voidaan valita mahdollisimman tyypillisiä ja edustavia tapauksia, rajatapauksia, ainutkertaisia tai poikkeavia tapauksia – yleistäminen • aineistosta ei suoraan voida yleistää vaan siitä tehdyistä tulkinnoista

POHDI: Millaisen aineiston pohjalta voitaisiin tutkia seuraavaa tutkimusongelmaa? Aiheuttaako tietokoneiden ja teknologian lisääntyminen kouluissa opettajien työuupumuksen kasvua?

ARTIKKELITEHTÄVÄ 3: TUTKIMUSONGELMAN JA AINEISTON VALINTA – Mikä on valitsemasi artikkelin tutkimusongelma? Millaisiksi tutkimuskysymyksiksi tutkimusongelma on mahdollisesti muotoiltu? – Onko tutkimusaiheen tai -ongelman valintaa perusteltu jotenkin? Miten sitä voisi perustella? – Minkälainen on tutkimuksen aineisto? Onko se määrällinen, laadullinen vai niiden yhdistelmä? – Miten hyvin tutkimusongelmaan on mielestäsi vastattu valitun aineiston pohjalta?

Tutkimuksen menetelmävalintojen perusteleminen: PARADIGMOISTA JA NIIDEN VALITSEMISESTA

PARADIGMAN PERUSTELEMINEN • Paradigmalla tarkoitetaan tutkimuksen perustavia taustaoletuksia, jotka koskevat: – – ontologiaa (olevaa ja sen olemista) epistemologiaa (tietoa) metodologiaa (tutkimuksen menetelmiä) etiikkaa (tutkimuskäytäntöjen moraalisia kysymyksiä)

PARADIGMAT JA TIETEELLISET VALLANKUMOUKSET • Thomas Kuhnin mukaan tiedeyhteisön ideologiaan kuuluvat yhteiset uskomukset arvot ja normit muodostavat paradigman – Esitieteen vaiheessa ei ole vielä selvää paradigmaa. – Normaalitieteen vaiheessa tieteen tekijät jakavat paradigman oletukset. – Tieteellisessä vallankumouksessa vanha paradigma korvautuu uudella.

… PARADIGMAN PERUSTELEMINEN • Koska kumouksessa koko tieteen viitekehys muuttuu, tiede ei edisty suoraviivaisesti • Paradigmojen murtumakohdissa niiden perustelemisesta tulee keskeistä. – Suomessa laadullisten menetelmien mukaantulo on merkinnyt paradigman muutosta esimerkiksi sosiaalitieteissä 1970 -luvulta ja kasvatustieteissä 1980 luvulta alkaen. • Kuhnin malli soveltuu yhteiskuntatieteisiin ottamalla huomioon, että ne eivät ole yksiparadigmaisia vaan moniparadigmaisia tieteenaloja.

POSITIVISMI JA SEN VAIHTOEHDOT • Monet uusista paradigmoista eli näkemyksistä tieteen tekemisestä asettuvat suhteessa positivismiksi kutsuttuun suuntaukseen. • Ihmistieteissä on halutaan nykyään usein tehdä pesäeroa positivistisesti orientoituneeseen tutkimukseen ja korostetaan ihmistieteellistä ymmärtämistä.

. . . POSITIVISMI JA SEN VAIHTOEHDOT • Positivistisen tiedekäsityksen keskeisiä piirteitä: – Luonnontieteiden ihainnointi – Määrällisten menetelmien ja mittaamisen korostaminen – Empiristinen tieto-oppi: vain sellaista voidaan tutkia, mikä voidaan havaintojen avulla todentaa – Tieteen ykseyden periaate: kaikilla tieteillä on pohjimmiltaan samat menetelmät ja tutkimuskohde – Nomoteettinen tieteenkäsitys: yksittäistapaukset selittyvät yleisten lainalaisuuksien erityistapauksina – Tieteen arvovapaus: tiede on kaikkien poliittisten, uskonnollisten ja muiden tieteen ulkopuolisten intressien yläpuolella

. . . POSITIVISMI JA SEN VAIHTOEHDOT • Ihmistieteellinen ymmärtäminen: – keskeisellä sijalla merkitysten ymmärtäminen ja tulkitseminen – tutkittavien oman näkökulman huomioiminen – laadullisten menetelmien käyttö – kontekstin ja ilmiöiden ainutkertaisuuden korostaminen

Tutkimuksen menetelmävalintojen perusteleminen: KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIEN VALINNAN PERUSTELEMINEN

MÄÄRITELMIEN VALINNAN PERUSTELEMINEN • Yhteiskuntatieteissä on tavallista, että sama termi (esim. “asenne”, “normi”, “organisaatio”, “yritys”, “pääoma”) määritellään eri tutkimuksissa eri tavoin. Tutkija joutuu arvioimaan, mikä on omassa tutkimuksessa paras keskeisten käsitteiden määrittelytapa. • Teoria muodostuu käsitteistä ja niiden välisistä suhteista. • Todellisuus ei tarjoa meille valmiita luokitusperiaatteita, vaan käsitteiden määrittely on aina osittain sopimuksenvaraista.

… MÄÄRITELMIEN VALINNAN PERUSTELEMINEN • Tieteellisen tutkimuksen määritelmien perusteluissa on ensisijaisesti vedottava käsitteiden kykyyn ratkaista tutkimusongelma. • Tietyt määrittelytavat soveltuvat muita paremmin tiettyjen ongelmien ratkaisuun. • Määritelmien valinta etenee siis samalla kun tutkimusongelma täsmentyy. • Käsitteiden eri määrittelytavat nostavat todellisuudesta esiin eri puolia.

… MÄÄRITELMIEN VALINNAN PERUSTELEMINEN • Hyvä käsitteiden määrittely tuo esiin juuri ne puolet, joihin tutkija haluaakin kiinnittää huomionsa. • Teoriavetoisessa tutkimuksessa määritelmät lyödään lukkoon ennen empiirisen aineiston keräämistä, kun taas aineistovetoisessa tutkimuksessa käsitteet täsmentyvät aineiston analyysin myötä.

ESIM. STRATEGIAN KÄSITE • Esimerkiksi strategian käsite määritellään organisaatiotutkimuksessa usealla eri tavalla. – kapeassa mielessä strategia tarkoittaa toiminnan tärkeimpiä suuntaviivoja. – Tavallisesti strategialla tarkoitetaan suunniteltua strategiaa, jonka organisaation johto omaksuu tietoisen päätöksen tuloksena. – Strategia suunnitelmana voi sisältää tärkeimmät tavoitteet tai sekä tavoitteet että keskeisimmät keinot niiden toteuttamiseksi. – Suunnitellun strategian vastakohtana puhutaan myös emergentistä strategiasta, joka ei ole tietoisen suunnittelun tulos.

KÄSITEKOLMIO käsite ilmaus tarkoite

KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY JA OPERATIONALISOINTI • Operationalisointi on linkki teoreettisten käsitteiden ja maailman havaittavien ilmiöiden, empirian, välillä. • Teoreettiset määritelmät määrittelevät ilmiön paikan suhteessa johonkin teoreettiseen viitekehykseen. Esim. ”Älykkyys on yksilön kykyä ymmärtää ympärillään olevaa maailmaa ja hänen resurssejaan vastata sen haasteisiin. ” Operationaaliset määritelmät kytkevät teoreettisen määritelmän reaalimaailman mitattaviin ilmiöihin. Esim. ”Älykkyys on piirre, joka havaitaan ihmisen kykynä menestyä älykkyystestissä”.

ERILAISIA TAPOJA PERUSTELLA VALITTUA MÄÄRITELMÄÄ. 1 Sanakirjamääritelmään vetoaminen: Esim. ”Wikipedian mukaan ’kapitalismi’ ”viittaa talousjärjestelmään, jossa useimmat tuotantovälineet, maa ja kulutustavarat ovat yksityisessä omistuksessa ja jossa investoinnit, tuotanto, hinnat sekä palkka määräytyvät vapaan markkinamekanismin kautta. ” 2. Oma määritelmä: tutkija määrittelee käyttämänsä käsitteen uudella tavalla, joka soveltuu hyvin tutkimuksen tarpeisiin Esim. ”Kansalaisyhteiskunta nähdään usein liberaalin tradition tavoin erilaisten yhteiskunnallisten eturistiriitojen kenttänä, jossa etujen ajatellaan pääasiassa tasapainottavan toisensa. Itse näen yhteiskunnan huomattavasti vahvempien ristiriitojen näyttämönä, jossa käydään kiistaa vallasta ja määrittelyistä. ”

3. Kielto: määritellään käsitettä sen kautta, mitä se ei ole ”Hintavakaus: EKP: n neuvosto on määritellyt hintavakauden kuluttajahintojen alle 2 prosentin vuotuiseksi nousuksi. Pitkäaikainen inflaatio tai pitkäaikainen deflaatio eivät kumpikaan ole tämän määritelmän mukaisia. ” 4. Esimerkkien kautta: minkälaiset tapaukset sopivat käsitteen alaan ”Likviditeetti: Likviditeetillä mitataan sitä, kuinka nopeasti ja vaivattomasti rahoitusvaade on muutettavissa käteiseksi rahaksi tai käytettävissä velan maksuun. Käteinen raha on siis erittäin likvidi varallisuuden muoto. Pankkitalletukset ovat sitä vähemmän likvidejä mitä pitempi maturiteetti niillä on. ”

5. Laajennettu määritelmä: laajennetaan määritelmää niin, että sen kaikki erilaiset merkitykset mahtuvat mukaan. “Laajimman määritelmän mukaan kulttuuriteollisuus on merkityssisältöihin perustuvaa tuotantoa. Tämä laaja määritelmä kattaa kulttuurisilla merkityksillä myytävän perinteisen tavaratuotannon, josta esimerkkeinä ovat vaatetusteollisuus tai mitkä tahansa merkkituotteet. Symbolien ja sosiaalisten merkitysten vaihdantana kulttuuriteollisuus ei ole uutta, vaan päinvastoin ihmisyhteisöjen ikivanha toimintakonsepti. Pitkällä aikavälillä painopiste on siirtymässä yhä enemmän tavaratuotannosta symbolituotantoon. Laajan määritelmän mukaan kulttuuriteollisuus on näkökulma moniin teollisuuden toimialoihin, sillä erilaisten ydinalueiden, kuten viihdeteollisuuden lisäksi siihen kuuluvat esimerkiksi liikunta ja vaatetusteollisuus ja miltei kaikki maailmassa käytävä kauppa, koska tavaratuotantoon liittyvät merkitykset ohjaavat kysyntää, tarjontaa ja kuluttamista. ”

ARTIKKELITEHTÄVÄ 4: PARADIGMAN JA KESKEISTEN KÄSITTEIDEN VALINTA – Löytyykö valitsemastasi artikkelista viitteitä paradigmakeskusteluun? Ne voivat esimerkiksi olla positivistisen tieteenihanteen jonkin piirteen kritiikkiä. – Etsi artikkelista 2 -4 keskeistä käsitettä ja erittele lyhyesti, miten ne on määritelty. Pohdi, miksi juuri nuo määrittelytavat on valittu.