Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara kevt 2011 Luento
- Slides: 29
Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara, kevät 2011 Luento 5 -6: Tutkimusasetelman rakentaminen
Tutkimusasetelma? • Tutkimusasetelma = se suunniteltu ja toteutunut tapa, jolla tutkimusaineistoa kerätään ja tulkitaan • Perustuu tutkijan ideoihin siitä, millaisilla aineiston keruun ja analysoinnin operaatioilla tutkimusongelma ratkaistaan
Esimerkki • Juha Pusilan tutkimus (1993) naisten ja miesten työmarkkinoitten eriytymisestä • Kerättiin tilastoista tiedot naisten ja miesten jakautumisesta eri työmarkkinoille neljällä eri paikkakunnalla 1970, 1975, 1980, 1985 • Mitä tarkastelumahdollisuuksia tämä asetelma antaa? • Ajallinen vertailu siitä, miten työmarkkinoitten eriytyminen kehittyy ja muuttuu prosessiluonne • Paikkakuntien välinen vertailu kertoo prosessin paikallisesta vaihtelusta lokaliteettivaikutus! • Asetelma määrittää vertailujen mahdollisuuksia
Tutkimusongelma ja -asetelma • Samaa tutkimusaihetta voidaan periaatteessa tutkia erilaisilla asetelmilla • Tutkimusongelma määrää, millainen asetelma on asianmukainen • Ihanteellisen asetelman käytännölliset esteet: raha, aika, työvoima, tietojen saatavuus jne. • Tutkimusasetelmat syntyvät tutkimusongelmien sovittamisesta edellytyksiin
Asetelman pitää olla oikeanlainen • Jos ollaan esimerkiksi kiinnostuneita ajallisesta muutoksesta, täytyy kerätä aineistoa, joka edustaa vähintään kahta eri ajankohtaa • Jos halutaan vertailla naisia ja miehiä, pitää olla aineistoa sekä naisista että miehistä • Gradutöissä ja muissa opinnäytteissä yritetään joskus tehdä päätelmiä, joihin tutkimusasetelma ei kovin hyvin anna aihetta
Tutkimusasetelmia voidaan tyypitellä tarkoituksen mukaan • • Tyypittelyjä on monenlaisia Tässä monesta (vanhahkosta) lähteestä tiivistetty tyypittely, joka perustuu tutkimuksen tarkoitu: 1. 2. 3. Eksploratiiviset asetelmat Kuvailevat asetelmat Selittävät asetelmat
Eksploratiiviset asetelmat • • • Eksploraatio = tutkimusmatka Tutkimusmatkailijat eivät voineet tehdä tarkkoja suunnitelmia matkoilleen Eksploratiivisilla asetelmilla kartoitetaan tutkimattomia tiedon alueita, joilta ei ole paljoa tuloksia ja teoriaa Tutkimusasetelma on avoin ja luonnosmainen Tarkoitukset: 1. 2. 3. Tyydyttää tutkijan uusia ilmiöitä koskevaa tiedonhalua Kehitellä menetelmiä ja näkökulmia ilmiön tutkimiseen Päätyä suosituksiin siitä, kannattaako asiaa jatkossa tutkia (esitutkimukset)
Eksploraatio on avointa aineistolle • Eksploratiivinen asetelma on joustava mutta ei vailla suuntaa: mistä ilmiössä on kysymys? • Tutkimus ei ole teoria- vaan aineistolähtöistä • Tutkijan täytyy olla herkkä havaitsemaan kohteessa tuttua/tuntematonta ja kyvykäs kysymään luovia "tyhmiä" kysymyksiä (Adams & Schvanefeld)
Esimerkki: David Silvermanin tutkimus • Silverman havainnoi viikoittaisia kokoontumisia HIVklinikallla • Kohteena 15 tiettyä lääkettä käyttävää potilasta • Lähtökohtana ei ollut selkeitä teorioita tai hypoteeseja vaan halu saada ensi käden tietoa siitä, mitä klinikalla tapahtuu tällaista tutkimusta ei ollut tehty • Silverman pyrki kuitenkin yhdistämään havaintojaan aikaisempiin tuloksiinsa lääkäri/potilas-suhteesta • Analyysi potilaiden "itsen esittämisen" tyyleistä: cool, ahdistunut, objektiivinen, teatraalinen Avoimesta jäsentyneeseen
Kuvailevat asetelmat • Tarkoituksena on tuottaa jostakin asiasta, ryhmästä tai tapahtumasta pätevä yleiskuva eli profiili • Mitä? - ja millainen? -kysymykset • Vaatii edellistä tyyppiä paremmat taustatiedot tutkittavasta kohteesta • Asetelmasta tulee eksploratiivista tarkemmin ennalta määrätty • Kuvailu ei voi kohdistua "kaikkeen", vaan se on valikoivaa • Taustalla teoriaa siitä, mikä ilmiössä on olennaista ja tärkeää
Kuvailun vaatimuksia • Valittavalta aineistolta vaaditaan sitä, että se antaa luotettavan yleiskuvan kohteena olevasta todellisuudesta tärkeämpää kuin eksploratiivisessa tutkimuksessa • Aineiston kattavuuden, tilastollisen edustavuuden, riittävän vaihtelun pohdinta
Kuvailu yhteiskuntatieteessä • Suuri osa yhteiskuntatutkimusta on luonteeltaan kuvailevaa • Klaus Mäkelä: "(…)yhteiskuntatutkimuksen ensimmäinen ja tärkein tehtävä on tarjota historiallisesti spesifin kohteen hyvin jäsentynyt" • Hyvin jäsentynyt = jonkin tutkimuksellisen tai teoreettisen viitekehyksen jäsentämä • Teoreettisesti jäsentynyt kuvaus sisältää tulkintaa • Selittävän tutkimuksen osuus on vähäisempi kuin usein luullaan
Esimerkki: How Divergent Housing Institutions Evolve (Ruonavaara 2005) • Artikkeli, jossa vertailtiin Suomen asunto-osakeyhtiön ja Ruotsin bostadsrättin historiallista kehitystä • Tarkasteltiin erilaisina asunnon hallinnan instituutioina, jotka syntyivät tyydyttämään samanlaisia tarpeita • Alkuperäinen institutionaalinen erilaisuus on vähenee asumismuotojen kehityksen myötä konvergenssi • Kuitenkin organisaatiot ovat historiallisen kontekstin vuoksi melko erilaisia • Teoreettisia ideoita: asuntopolitiikkojen konvergenssi tai divergenssi, asunnon hallinnan instituutioiden kontekstisidonnaisuus
Selittävät asetelmat • Kuvailevan ja selittävän tutkimuksen erottaminen on joskus vaikeaa, eikä aina tähdellistäkään • Pääasiassa kuvailevissakin tutkimuksissa on selittäviä aineksia, eikä selittäminen onnistu ilman kuvailua • Kuvaileva tutkimus kysyy, mitä tai miten, selittävä miksi?
Esimerkki: Suomalaisen sukupuolikäyttäytymisen muutoksia (Haavio-Mannila ja Kontula) • Artikkeli kuvaa 1971 ja 1992 tehtyjen lomakekyselyjen pohjalta suomalaisten sukupuolikäyttäytymistä • Pääasiassa kuvailee erilaisten käyttäytymisen piirteiden (tyytyväisyys, rakkauden kokeminen yms) vaihtelua taustamuuttujien mukaan (sukupuoli, koulutus yms) • Pyrkii selittämään tiettyä paradoksia: miehet ilmoittavat keskimäärin selvästi enemmän seksikumppaneita kuin naiset • Tutkitaan erilaisia mahdollisuuksia: prostituutio, ulkomaan suhteet, homosuhteet yms • Päädytään sukupuolirooliselitykseen
Syy-seuraussuhteitten eli kausaalisuhteitten tutkimuksen prototyyppinä pidetään koeasetelmaa • Koeasetelmassa ilmiötä tutkitaan kontrolloiduissa olosuhteissa, joissa ulkopuolisten tekijöiden vaikutus voidaan eliminoida • Edellyttää hypoteeseja siitä, mitkä tekijät (muuttujat) vaikuttavat selitettävään ilmiöön (muuttujaan) • Edellyttää mahdollisuutta mitata numeerisesti muuttujia • Alkutilanne & mittaus käsittely lopputilanne & uusi mittaus – mittausten ero on mahdollinen käsittelyn vaikutus • Mittaukset sekä koeryhmässä, joka saa käsittelyn, ja kontrolliryhmässä, joka ei saa käsittelyä
Klassinen koeasetelma: esimerkiksi taustamusiikin vaikutus oppimistuloksiin • Koe suoritetaan laboratoriossa • Valitaan mahdollisimman samanlaiset tai satunnaistetut koe- ja vertailuryhmät, joitten suoriutuminen annetuista oppimistehtävistä mitataan (alkutilanne) • Teetetään uudet tehtävät niin, että koeryhmälle soitetaan taustamusiikkia mutta vertailuryhmälle ei (käsittely) • Mitataan oppimistulokset uudelleen (lopputilanne) • Jos tuloksissa on tilastollisesta satunnaisvaihtelusta poikkeavia eroja, päätellään taustamusiikin vaikuttaneen tulokseen • MUUNKINLAISIA KOEASETELMIA ON
Koeasetelma ja yhteiskuntatieteet • Kokeellinen tutkimus ei useinkaan ole mahdollista yhteiskuntatieteissä • Kokeellista tutkimusta on kritisoitu myös kokeellisissa tieteissä kuten psykologiassa • Olosuhteitten ja koe- ja vertailuryhmien vakioiminen ei ole mahdollista muissa kuin laboratorio-olosuhteissa • Ihminen tietoisena olentona käyttäytyy eri lailla laboratoriossa kuin "luonnollisissa oloissa" • Sosiaalitieteellisten kokeitten järjestäminen voi olla myös eettisesti kyseenalaista tai käytännössä mahdotonta
Kokeen jäljittelyä • Sosiologiassakin on jäljitelty koeasetelmaa: esimerkiksi Pekka Kuusi: Alkoholijuomien käyttö maaseudulla (1956) • Mahdollisuuksia kokeen jäljittelyyn antavat paneelitutkimukset, joissa samoja henkilöitä tutkitaan ennen ja jälkeen jotain "käsittelyä" • Muuttujien välisiä kausaalisuhteita tarkastellaan kuitenkin useimmiten kvantitatiivisten lomaketutkimusten avulla
Esimerkki: Kontulan ja Haavio-Mannilan seksitutkimus • Havaittiin yhteys koulutustason (riippumaton eli "selittävä" muuttuja) ja sukupuolisen tyytyväisyyden (riippuva eli selitettävä muuttuja) välillä • Mahdollinen kausaalinen tulkinta: koulutustason nousu vaikuttaa tai aiheuttaa suurempaa tyytyväisyyttä sukupuolielämään • K & H-M: koulutus ennustaa sukupuolista tyytyväisyyttä • Tietoisuus siitä, että muuttujien välinen suhde ei merkitse kausaalista syy-seuraussuhdetta tarvitaan ajatusmalli tai teoria siitä, miten suhde on kausaalinen
Muuttujien välisen kausaalisuhteen toteamisen ehdot 1. Syyn (X) ja seurauksen (Y) välillä on yhteisvaihtelua: jos X muuttuu, muuttuu Y 2. Syy esiintyy ajallisesti ennen seurausta 3. Syyn ja seurauksen yhteisvaihtelu ei johdu kolmannesta tekijästä (Z): Z on sekä X: n että Y: n vaihtelun syy Periaatteessa kova ehto kausaalipäättelylle! 4. Täytyy olla jokin käsitys siitä mekanismista tai prosessista, jonka vuoksi X: n ja Y: n välillä on yhteisvaihteluna ilmenevä suhde
Muuttujien välinen ja historiallinen kausaliteetti • Edellä miksi-kysymykset liittyivät muuttujien välisiin säännönmukaisiin yhteyksiin: koulutustaso tyytyväisyys • On muunkinlaisia miksi-kysymyksiä: Miksi bostadsrätt tuli merkittäväksi Ruotsissa mutta ei Suomessa? Miksi pohjoismaitten asuntopolitiikat ovat niin erilaisia? • Historiantutkimuksen kausaalisuus, joka… … on tapahtumien ja olosuhteitten eikä populaatioita kuvaavien muuttujien välinen suhde! • Edellyttää toisenlaisia asetelmia kuin edellä kuvatut, esimerkiksi vertailevia!
Voidaanko ihmistä selittää kausaalisesti? • Joskus katsotaan, että kausaaliset selitykset eivät sovi inhimillisen toiminnan selittämiseen tarvitaan erityistä intentionaalista selittämistä, joka liittyy ihmisen tavoitteisiin ja uskomuksiin • Kausaalisuus ymmärretään tällöin ulkoisten tekijöiden säännönmukaisena vaikutuksena ihmiseen (muuttujien välisenä suhteena) • Vaaditaan ymmärtävää selittämistä tai tulkintaa
Yksi intentionaalisen selittämisen malli: praktinen syllogismi (G. H. von Wright) • 1. 2. 3. • • • Inhimillistä toimintaa voidaan selittää seuraavasti: A aikoi saada aikaan Y: n; A uskoi, ettei Y toteudu ellei hän tee X: ää; A teki X: n. von Wright: teon perusteiden suhde tekoon on erilainen kuin syyn suhde seuraukseen kausaalisuhteessa Jos kausaalisuus ymmärretään väljemmin voidaan intentioita ja uskomuksiakin pitää teon syinä (filosofinen kiistakysymys!) Max Weber: ymmärtäminen + selittäminen
Intensiiviset ja ekstensiiviset tutkimusasetelmat (Andrew Sayer) • Luokittelu, joka perustuu intension ja ekstension käsitteille • Intensio: miten paljon erilaisia piirteitä, ominaisuuksia tai muuttujia tapausta kohti otetaan tutkittavaksi • Ekstensio viittaa siihen kuinka monta tapausta ylipäätään tutkitaan • Sayerin mukaan tutkimusasetelmien välillä on trade-off: kun ekstensiota kasvatetaan, on intension pakko vähetä ja päinvastoin
Intensiiviset asetelmat • Intensiivisissä tutkimusasetelmissa tutkitaan yhtä tai pientä määrää tapauksia hyvin monipuolisesti ja perusteellisesti – ilman että tarkasteltavia piirteitä olisi ennalta määrätty • Tapaustutkimus: kerätään monenlaista ja perusteellista aineistoa kohteena olevasta ilmiöstä (alakulttuuri, pienyhteisö, tapahtuma tms. ) • Intensiivinen asetelma mahdollistaa rikkaan kuvauksen ja tulkinnan
Ekstensiiviset asetelmat • Ekstensiivisissä tutkimusasetelmissa tutkitaan suurta määrää tapauksia kohdistaen tarkastelu ennalta määriteltyyn joukkoon muuttujia (tapausten ominaisuuksia) • Tilastolliset tutkimukset, jotka koskevat satojen tai tuhansien tapausten populaatioita • Ekstensiivinen asetelma mahdollistaa yhteisvaihteluitten ja säännönmukaisuuksien tarkastelun
Ääripäitten välissä ovat vertailevat tutkimukset (Charles Ragin) • Vertaileva asetelma: tutkitaan kohtuullinen määrä tapauksia kohtuullisen monen tapausten ominaisuuden (muuttujan) suhteen • Eroaa siinä ekstensiivisestä asetelmasta, että kutakin tapausta pitää voida pystyä tutkimaan verrattain perusteellisesti ja monipuolisesti • Eroaa intensiivisestä siinä, että vertailussa tarkasteltavien piirteitten täytyy olla jossain määrin ennalta rajattuja • Eri maita vertailevat tutkimukset
Vertailevan tutkimuksen tarkoitusperiä 1. 2. 3. Sosiaalisen elämän moninaisuuden tutkiminen (sosiodiversiteetti!) Kulttuuristen ja historiallisesti merkittävien tapahtumien tulkitseminen Teorian kehittely (i) joustavuus, (ii) keskittyminen moninaisuuteen, erojen ja samankaltaisuuksien tarkasteluun
- Usko toivo ja huijaus
- Apperseptio
- Idea johdatus filosofiaan
- Hannu huhtamo
- Hannu niemelä purjehdus
- Terveysoikeus
- Hannu rosokivi
- Hannu kangas rovaniemi
- Maijanranta
- Kasvatuspsykologia oulu
- Hannu maja
- Hannu lehtonen professori
- Hannu koponen psykiatri
- Op kasvutuotto
- Kaupallinen neuvonanto
- Hannu simola
- Hannu jokiniemi
- Hannu lehtonen professori
- Virpi kollanus
- Hannu ekblom
- Hannu kuikka
- Hannu mäyrä
- Ena 2011
- Pearson education 2011
- September 17 2011
- 2011 pearson education inc
- Bbxnxn
- Semi structured questionaire
- 2011 plc (cs) 331
- Bioloska struktura