Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara kevt 2011 Luento

Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara, kevät 2011 Luento 3: Aiheista tutkimusongelmiin

Tutkimus on prosessi • Tutkimusta on hyödyllistä tarkastella prosessina, joka etenee vaiheesta toiseen • Vaihekuvaukset ovat yksinkertaistettuja ajatuskaavoja • Todellisuudessa jotkut vaiheet tapahtuvat samanaikaisesti tai niihin palataan takaisin • Malleja on monenlaisia, yksinkertaisista monimutkaisiin

Tutkimusprosessin vaiheet 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Tutkimusaiheen keksiminen ja kirjallisuuteen perehtyminen Tutkimusongelman täsmentäminen Teoreettisen viitekehyksen muotoilu Tutkimusasetelman rakentaminen Tutkimusaineiston kerääminen ja muokkaaminen Tutkimusaineiston analyysi Tulosten ja johtopäätösten esittäminen

1. Tutkimusaiheen keksiminen ja kirjallisuuteen perehtyminen • Tutkimusaihe ei ole yhtä kuin tutkimusongelma • "Aihe" = se empiirisesti havaittava ja koettava ilmiöryhmä, jota tutkimus koskee (esimerkiksi ilmastomuutoksen torjunnan yhteiskunnalliset edellytykset) • "Ongelma" = se täsmällinen tutkimuskysymys, johon tutkimus haluaa antaa vastauksia (esimerkiksi kansalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta) • Aiheen ensimmäiset rajaukset yleensä liian laajoja ja epämääräisiä • Tarvitaan täsmentämistä (tästä lisää myöhemmin)

Aiheitten lähde: aiempi tutkimus • Mistä aiheet tulevat? • Aiempi tutkimus lähteenä: – Tiedon aukot ja puutteet – Halu kokeilla, löytyykö toisessa yhteydessä havaittuja piirteitä ja yhteyksiä oman kiinnostuksen kohteena olevassa ilmiössä – Halu katsoa, pätevätkö ulkomailla saadut tulokset Suomessa – Aikaisempien tutkimusten ristiriitaiset tai yllättävät tulokset • Jotkut aiheet ovat siinä määrin jo teoreettisesti ladattuja, että ne ovat voivat nousta vain aiemmasta tutkimuksesta • Tie aiheesta tutkittavaan ongelmaan voi silloin olla lyhyempi

Aiheitten lähde: tutkijan arkikokemus • Tutkijan omat kokemukset työssä, perheessä, harrastuksissa saattavat herättää tutkimisen halun • Staples: USA: ssa opiskelijoilla taipumus jättää huomiotta omien kokemusten merkitys • Hyvä puoli: sisäpiirin tieto, huono puoli: ennakkokäsitykset • Liian henkilökohtaisten aiheitten ongelma: tutkimus vaatii sitä, että pystyy ottamaan etäisyyttä aiheeseen • Tutkimuksen pitää olla tuloksiltaan "empiirisesti (ja teoreettisesti) avointa" (vs. "nollatutkimus"!) • Tutkimus vaatii kohteen jonkinasteista objektivoimista

Aiheitten lähde: ulkoisen "yhteiskunnan" tietotarpeet • Euroopan Unioni, valtiolliset ja kunnalliset organisaatiot, kansalaisjärjestöt ja yritykset tarvitsevat yhteiskunta- ja ihmistieteellistä tutkimusta kehittääkseen omaa toimintaansa: – – arviointitutkimukset organisaatiotutkimukset asiakas- ja käyttäjätutkimukset imagotutkimukset • Tilaustutkimuksissa tutkijan liikkumavara voi olla pieni… … mutta joskus tilaajan tietotarve on epämääräinen • Tutkimusohjelmat: väljät raamit, joitten puitteissa voi tehdä "tarjouksia" (EU: policy relevance!)

Aiheitten lähde: "yhteiskunnallinen tilaus" • Tutkija kokee aiheen yhteiskunnan ja sen kehityksen kannalta ongelmalliseksi ja siksi tutkimisen arvoiseksi • David Silverman: yhteiskunnalliset ongelmat eivät ole sinällään tutkimusongelmia tarvitaan jokin tutkimuksellinen näkökulma • Asian sosiologinen puoli: se, mikä milloinkin tunnustetaan sosiaaliseksi ongelmaksi, on sosiaalisesti tuotettua ja osin riippumatonta siitä, miten kipeä asia yhteiskunnassa on (Alkula, Pöntinen & Ylöstalo)

Kirjallisuuteen perehtyminen on välttämätöntä • Kirjallisuus = aihetta koskevat ja sivuavat aikaisemmat tutkimukset (artikkelit, kirjat) • Pitää tietää, mitä aiheesta tiedetään ennestään ja millaista tutkimusta on jo tehty: säästyy turhaa työtä, eikä tarvitse tutkia jotain, mikä on jo tehty • Lisäksi: hyvältä tutkimukselta edellytetään linkittymistä ja "keskustelua" aiemman tutkimuksen kanssa • Mitään ei kuitenkaan ole loppuun tutkittu yhteiskunta- ja ihmistieteissä, sillä samaakin empiiristä kohdetta voidaan lähestyä eri näkökulmista (historiantutkimus)

Kirjallisuuteen perehtyminen auttaa tekemään valintoja • Tutkimus on valintojen tekemistä • "Moniparadigmaattisissa" tieteissä korostuvat näkökulman ja menetelmäsuuntauksen valinnat • Yhteiskuntatutkimuksen tulokset eivät ole tiiliä, joista rakentuu yksi yhä upeampi talo, vaan eri paradigmat rakentavat pikemminkin omia talojaan • Kirjallisuutta lukemalla voi etsiä "omaa" paradigmaansa • Kirjallisuus antaa vihjeitä menetelmävalinnoista

2. Tutkimusongelman täsmentäminen • Tutkimusaihe ei ole yhtä kuin tutkimusongelma • "Aihe" = se empiirisesti havaittava ja koettava ilmiöryhmä, jota tutkimus koskee (esimerkiksi ilmastomuutoksen torjunnan yhteiskunnalliset edellytykset) • "Ongelma" = se täsmällinen tutkimuskysymys, johon tutkimus haluaa antaa vastauksia (esimerkiksi kansalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta)

Aihe vaatii rajaamista – ja elää • Graduntekijän etsinnän vaihe: mitä oikeastaan tutkin? • On täsmennettävä ongelmakenttää, sillä "kaikkea" ei voi tutkia • Tutkimusongelma saattaa "elää" prosessin aikana … … jopa vaihtua toiseksi • SYY? Tutkija oppii aiheestaan lisää: alustavat olettamukset osoittautuivat virheellisiksi, ensimmäinen idea ei ollut tutkittavissa

Tutkimusongelman täsmentyminen voi olla pitkä prosessi • Graduopas: usein tutkija tietää vasta tutkimuksen lopussa, mitä ongelmaa hän oikein tutkii • Tutkimukselle pitäisi täsmentyä jokin teema • Teema (Alkula ym) = "tutkimuksen juoni tai idea, kiintoisa oletus, hyödylliseltä näyttävä ajatuskonstruktio, tärkeä käsitteellinen jaottelu taitavasti kehitelty ajatuskulku" tutkimuksen punainen lanka

Ongelman tutkittavuus • Ongelma voi olla liian laaja tutkittavaksi tai sellainen, että (yhteiskunta)tieteen keinoin sitä on hankala tutkia (voiko onnellisuutta tutkia? ) • Ajatellun tutkimuskohteen pitää olla olemassa! (johtajantauti)

Tutkimuskysymykset ja -hypoteesit • Mann: tutkimusongelman täsmentäminen on yhä yksityiskohtaisempien hypoteesien esittämistä • Hypoteesi = kohdetta koskeva olettamus, jonka paikkansa pitävyyttä tutkimuksessa koetellaan, useimmiten yleistys (ei välttämättä) • Voivat olla teoriasta vedettyjä tai perustua aikaisempien tutkimusten tuloksiin tai tutkijan järkeilyyn – joskus näitten yhdistelmään • Jokin perustelu hypoteesilla pitäisi kuitenkin olla!

Esimerkkejä hypoteeseista (1) Virolaiset opiskelijat suhtautuvat kielteisemmin homoseksuaalisuuteen kuin suomalaiset. Perustelu: maita koskevien arvotutkimusten tulokset (2) Samalla tulotasolla olevat kotitaloudet asuvat yhtä yleisesti omistusasunnossa sosiaalisesta asemasta riippumatta. Perustelu: ajatus, että asunnon hankkijoilla on samat asumispreferenssit sosiaalisesta asemasta riippumatta (3) Mitä korkeampi vanhempien koulutustaso on, sitä korkeampi on lasten koulutustaso. Perustelu: teoria kulttuuripääomasta ja sen periytymisestä (4) 1990 -luvun laman jälkeen luottamus omistusasumisen turvallisuuteen väheni Perustelu: ajatus, että asuntomarkkinoiden romahtaminen ja velkaongelmat muuttivat ihmisten suhtautumista omistuasumiseen

Hypoteesien testaaminen eli empiirinen koettelu on (yksi) tutkimuksen tehtävä • Esimerkkien hypoteesit ovat olettamuksia väestöä kuvaavista muuttujista ja niitten yhteyksistä • Muuttuja = ominaisuus, joka voi saada erilaisia arvoja • Esimerkeissä hypoteesien totuuden koettelu vaatii muuttujien ja niitten välisten yhteyksien mittaamista • Mittaaminen voi olla laatueroihin perustuvaa • Mittaamisen tuloksena on mitä todennäköisimmin erilaisia todennäköisyyksiä, jotka kumoavat tai tukevat asetettuja hypoteeseja • On tilastollisia keinoja tutkia, miten merkitseviä havaitut yhteydet ovat

Kaikissa tutkimuksissa ei testata hypoteeseja • Kohteen teoreettisesti jäsentyneeseen kuvailuun ja tulkintaan pyrkivät tutkimukset • Laadulliset tutkimukset, joissa ei ole tarkoitus pääasiassa mitata ominaisuuksia ja laskea lukumääriä • Esimerkkejä: Millaisia mielikuvia liitetään vaihtoehtoiseen lääkintään? Millaisia merkityksiä omistusasuminen saa ihmisten elämässä? Millaisena kaupunkisuunnittelijat näkevät asukkaiden osallistumisen merkityksen suunnittelussa? Miten kulttuuripääoma välittyy sukupolvelta toiselle?

Ainakin tutkimuskysymyksiä pitää tutkimuksessa olla… • Laadullisessa tutkimuksessa ja usein määrällisessäkin lähtökohtana jotkin hypoteeseja väljemmät tutkimuskysymykset, jotka kysyvät millaisia ja mitä kohteet ovat, miksi ne ovat sellaisia kuin ovat, miten jotkut prosessit tapahtuvat ja mitä ilmiöt ja asiat merkitsevät • Hyvässä tutkimuksessa täytyy olla tutkimuskysymyksiä, joihin se pyrkii vastaamaan • Hyvyys riippuu paljossa siitä, vastaako tutkimus kysymyksiinsä ja miten se siinä onnistuu

Kysymykset ja hypoteesit Tutkimuskysymykset voidaan itse asiassa nähdä hypoteeseja perustavampina: hypoteesit ovat yksi tutkimuskysymysten alalaji.